PS ARKISTO
Riikka Purra: Laiton maahanmuutto ja massasiirtolaisuus on EU-politiikan tärkein kysymys
Perussuomalaiset on kansallismielinen ja isänmaallinen puolue, myös EU:ssa. – Meille kansat ja kulttuurit ja kielet määrittävät Eurooppaa, meille Suomi on tärkein, oleellisin, rakkain, kaikkein ensimmäisin. Me haluamme pitää kiinni ja huolehtia tärkeimmistä, Purra sanoo.
Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa tänään puhunut puoluejohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että perussuomalaiset on Suomen Eurooppa-myönteisin puolue.
– Meidän mielestämme on rikkaus, että Eurooppa koostuu kansallisvaltioista, erilaisista. Kussakin omat kansansa, kielensä, kulttuurinsa, omat kansalliset piirteensä ja tapansa. Kullakin oma päätösvalta, oikeus omiin asioihinsa.
– EU-vision julistama monikulttuurisuus ja diversiteetti ihanteina ja käytäntöinä pyrkivät jättämään alle Euroopan oikean rikkauden. Saamme joka päivä uutisista lukea, miten tämä mieletön kokeilu uudesta Euroopasta käytännössä sujuu. Ongelmatkin eri suurkaupungeissa näyttävät olevan jo samanlaisia, Malmö, Tukholma, Pariisi, Berliini, Bryssel, Lontoo, voi voi. Voi voi Eurooppa, minne menet – ja ihan omin päätöksin.
EU-visiossa kaikki Euroopan suurkaupungit voisivat näyttää samalta, Purra toteaa.
– Ainakin niiden esikaupungit ja lähiöt voisivat näyttää samalta. Riittävä erilaisuus ei EU-visiossa synny Euroopan keskenään erilaisista kansallisvaltioista, kansoista, kielistä ja kulttuureista. Erilaisuutta on pakko saada Euroopan ulkopuolelta, lisää, lisää ja lisää. Ja kyllä on tulijoita, jos ei ole kykyä torjua.
Erilaiset kansat ja kulttuurit määrittävät Eurooppaa
Ei ole salaliittoteoria katsoa tilastoja siitä, mitä Euroopan monelle maalle on kovaa vauhtia käymässä, Purra huomauttaa.
– Monet kiihtyvät, kun puhumme väestöpohjan muutoksesta massasiirtolaisuuden seurauksena, mutta meidän pitää vain puhua siitä enemmän. Perussuomalaisten mielestä vain Eiffel-torni ja Pariisin kadut eivät tee Ranskaa. Sen tekevät ranskalaiset ihmiset. Ainoastaan metsät ja järvet tai kartalla olevat Helsinki ja Tampere eivät tee Suomea. Sen tekevät suomalaiset ihmiset.
– Perussuomalaiset on kansallismielinen ja isänmaallinen puolue. Myös EU:ssa. Meille kansat ja kulttuurit ja kielet määrittävät Eurooppaa, meille Suomi on tärkein, oleellisin, rakkain, kaikkein ensimmäisin. Me haluamme pitää kiinni ja huolehtia tärkeimmistä. Meille suomalaisuus ei ole mikään akateeminen narratiivi tai neuvottelukysymys eikä länsimainen kulttuuri pelkkä abstraktio. Ne, jotka eivät tiedä, mitä nämä tarkoittavat, pelatkoon kielipelejään keskenään. Me haluamme suojella Suomea ja suomalaisuutta, huolehtia siitä, että saamme itse päättää asioistamme.
Ongelmien korjaamisessa tarvitaan tahtoa ja uskallusta
Purra puhui paljon myös taloudesta ja sen ongelmista, ja vaati asioiden korjaamista. Samalla Purra huomautti, että asiat on hyvä panna mittakaavaan.
– Taloudessa kyse on kuitenkin vain rahasta. Ongelmia voidaan korjata, kun on tahtoa ja uskallusta. Sen sijaan Suomessa ja Euroopassa tapahtuvat muutokset massasiirtolaisuuden myötä, laajat ja syvät sosiaaliset, kulttuuriset ja demografiset vaikutukset, ovat käytännössä peruuttamattomia. Voimme vain katsoa niihin maihin, joissa politiikalla ei ehkä enää voi vaikuttaa.
– Maahanmuutto on korkeaa politiikkaa, fundamentaalein länsimaita, Eurooppaa ja Suomea muuttava ilmiö, ei pelkkä pelko vaan jatkuvasti, koko ajan toteutuva kehityssuunta. Sen vuoksi laiton maahanmuutto ja massasiirtolaisuus ovat myös EU-politiikan tärkein kysymys. Suomessa on vain yksi puolue, joka on järkähtämätön tässä.
”Meidän Suomellamme on rajat”
Perussuomalaiset eivät halua avoimia rajoja, Purra linjaa.
– Perussuomalaisten Eurooppa on kansallisvaltioiden Eurooppa. Meidän Suomellamme on rajat. Emme halua punavihreiltä kopioitua visiota EU-identiteetistä, emme halua lisää EU-yhteisvastuuta, emme yhteisvelkaa, emme taakanjakoa.
– Vaalisloganimme mukaan haluamme päättää itse. Haluamme päättää itse rajoistamme, rahoistamme. Haluamme päättää itse metsistämme. EU, johon suomalaiset ovat halunneet liittyä, on ennen muuta talousunioni. Siellä me haluamme toimia. EU:n tärkein tehtävä on huolehtia sisämarkkinoista, ei ujuttaa lonkeroitaan kaikkialle kansallisvaltioiden ytimiin.
Taloudessa näkyy jo valonpilkahduksia
Purra puhui myös hallituksen talouspolitiikasta sekä siitä, että hallituksen toimenpiteet Suomi-laivan kurssin korjaamiseksi ovat poikkeuksellisen merkittäviä.
Vaikka itsetyytyväisyyteen ei ole syytä vielä pitkään aikaan, on hyvä uskoa, että tämä tuottaa tulosta, Purra sanoo.
– Toimet taloudessa ja työmarkkinoilla saavat aikaan hyvää. Hallitus pääsee tavoitteeseensa julkisen velan vakauttamisesta eikä komissio saa potkittua meitä tarkkailuluokalle. Talouden suhdanne on paranemassa, ja kasvu alkaa. Monella sektorilla on jo näkymässä valoa. Muutaman päivän takaiset talouden ennakkoluvut saivat monet ekonomistit hihkumaan ilahtuneesta ihmetyksestä. Toivottavasti valonpilkahdukset vahvistuvat.
– Palkansaajan ostovoima on parantunut ja inflaatio merkittävästi hidastunut. Reaaliansiot ovat vahvistuneet pitkästä aikaa, ja ne tukevat yksityistä kulutusta. Hallituksen kasvutoimet vauhdittavat investointeja, ja suhdannekuopan jälkeen työllisyys lähtee selvästi vahvistumaan. Kun Euroopan keskuspankki saa viimein ohjauskorot laskuun, saa Suomen talous aimoannoksen lisää iloa ja valoa. Kotitalouksissa voidaan huokaista, Purra sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kansat reaaliansiot laittomasti maahan tulevat rajapolitiikka massasiirtolaisuus EU-vaalit ostovoima Työmarkkinat Kansallismielisyys Investoinnit Riikka Purra Eurooppa Suomi Kulttuuri talous maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Purra: Tarvitsemme yksityisiä investointeja tukevan kilpailullisen toimintaympäristön – ”EU:n pitää olla yrityksille houkutteleva investointikohde”
Kepu ja vihervasemmisto hinkuvat työn verukkeella Suomeen lisää maahanmuuttajia – valtiovarainministeri Purra: ”Maahanmuutto, mikä meille suuntautuu, ei vahvista julkista taloutta”
Irlantilaiset saivat tarpeekseen laittomista siirtolaisista – huoli omasta selviytymisestä ajaa kantavästön barrikadeille
Perussuomalaiset on kansallismielinen ja isänmaallinen puolue – myös EU:ssa – ”Haluamme suojella Suomea ja suomalaisuutta, huolehtia siitä, että saamme itse päättää asioistamme”
Valtiovarainministeri Purra: Omillaan toimeen tuleva ihminen on vasemmiston kauhu
Talouden suhdanne on paranemassa – palkansaajan ostovoima parantunut
Purra moittii mediaa laiskasta talousjournalismista
Kolumni: Viis vauvapulasta, nyt meille mahtuu maahanmuuttajia!
Mäenpää keskustan ja Liike Nytin välikysymyksestä: Keskustan kotimaisuus jäi puolitiehen
Viikon suosituimmat
”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille
Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä
Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”
Eduskunnan puhdistustyöt jatkuvat edelleen.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Hollywoodin woke-kiihko vähitellen laantumassa, uudet tuulet puhaltavat – Kummisetä-trilogian ohjannut Francis Coppola kasasi elokuvatiiminsä omaperäisellä tavalla
Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola pyristelee Hollywoodin woke-kulttuuria vastaan. Kummisetä-trilogiasta tunnettu ohjaajalegenda kertoi tavoitteekseen tehdä elokuvan, jota ei voisi luonnehtia tyypilliseksi woken läpitunkemaksi Hollywood-tekeleeksi. Coppola halusi näyttelijäkaartiinsa cancel-kulttuurin uhriksi joutuneita hahmoja sekä oikealta että vasemmalta. Tällaisia ovat mm. konservatiivisia näkemyksiä esittänyt Jon Voight sekä takavuosien Trump-kriitikko Shia LaBeouf.
Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta
Kamala Harris oli vaalikampanjansa tiukimmassa haastattelussa "60 minuuttia" -ohjelmassa. Harrisin vastaus Yhdysvaltain ja Israelin suhteita koskien oli niin sekava ja sisällötön, että TV-kanava joutui editoimaan ennakkomainoksiaan uudestaan. Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Harris kieltäytyi ottamasta kantaa.
Oman turvapaikkapolitiikkansa kaaokseen ajanut Saksa etsii ratkaisumalleja Hollannista ja Pohjoismaista
Saksassa vaaditaan muutosta yhteiskunnallisia jännitteitä synnyttävään hallitsemattomaan maahantuloon ja siirtolaispolitiikkaan. Mallia etsitään nyt myös Hollannista ja Pohjoismaista.
Maahanmuuttajat kärsivät työstressistä – matka kehitysmaasta hyvinvointiyhteiskunnan hoivaan on paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys
Matka kehittyvästä maasta pohjoismaisen työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan runsaudensarven ääreen voi olla henkisesti paljon pitempi kuin maantieteellinen etäisyys. Seurauksena voi olla jopa ”vähemmistöstressi”. Kansankoti panostaa nyt julkisia varoja valaistakseen kaikkia kansalaisia akuutista ongelmasta.
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
Perussuomalaiset: Kehitysyhteistyöhön mullistavia muutoksia – Suomi asettaa tiukat rajat rahaa saaville maille
Kehitysyhteistyötä uudistetaan tällä hallituskaudella. Uusi strategia nojaa vahvasti kahteen keskeiseen ohjenuoraan: yksityinen sektori saa suuremman roolin kehitysavun toteuttajana ja rajalliset panostukset kohdennetaan tarkemmin niihin maihin, jotka aidosti haluavat kasvaa ja vaurastua. Eduskunnassa käsiteltiin tiistaina ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan selontekoa.