Uusi hallitus on tehostamassa työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää valvontaa ja alkaa estää väärinkäytöksiä. Jatkossa tavoitteena on, että työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Työperäinen maahanmuutto katsotaan muita työllisyystoimia täydentäväksi, sillä ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä.

Hallitusneuvottelujen päätteeksi eilen julkaistu neuvottelutulos hallitusohjelmasta sisältää merkittäviä muutoksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy monella tasolla, ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvaakin käännettä maahanmuuttopolitiikan paradigman muutokseksi.

Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään monilla eri toimenpiteillä. Tavoitteena on, että jatkossa työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta.

Suomesta poistumista tehostetaan

Siinä missä työn tekemisen verukkeella on aiemmin ollut helpompaa siirtyä maasta toiseen, jatkossa näin ei enää ole, sillä työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin kiinni työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.

Suomesta poistumista tehostetaan myös työnantajatasolla säätämällä laissa, että työnantajan on ilmoitettava työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle sanktion uhalla. Jatkossa on tarkoitus selvittää ja ottaa käyttöön tehokkaampi luvan ehtojen valvontajärjestelmä.

Aiempaa valikoidumpi linja

Uuden hallituksen politiikassa työperäinen maahanmuutto katsotaan muita työllisyystoimia täydentäväksi.

Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän ja pyrkii siihen, että ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta.

Työperäinen maahanmuutto tulee jatkossa myös olemaan hieman valikoidumpaa, sillä painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.

Hyväksikäytöstä tiukemmat rangaistukset

Työperäiseen maahanmuuttoon on tähän mennessä liittynyt runsaasti ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä. Tilannetta on pahentanut se, että monet tapaukset eivät koskaan tule viranomaisten tietoon.

Työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi hallitus onkin selvästi kiristämässä väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia ja tehostamassa valvontaa. Työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuutta esimerkiksi ollaan korottamassa korvaamalla nykyinen kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva pykälä kiskonnalla työelämässä ja törkeällä kiskonnalla työelämässä. Törkeän tekomuodon rangaistusminimiksi säädetään vankeusrangaistus.

Opiskelumaahanmuutto hallintaan

Matalapalkkamaahanmuuttoa hillitään siten, että työntekijän oleskeluluvan tuloraja nostetaan alakohtaiseksi TES:n minimiksi, joka on kuitenkin vähintään 1 600 euroa kuukaudessa. Hallitus selvityttää nopealla aikataululla oleskelulupien tulorajojen korottamisen ottaen huomioon vaikutukset työvoiman saatavuuteen ja julkiseen talouteen.

Työperäisen maahanmuuton kontrollin lisäksi hallitus varmistaa, että myös opiskeluperusteinen maahantulo on hallittua. Opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa siirrytään käytäntöön, jossa suomalaiseen toimeentulotukeen turvautuminen johtaa luvan peruuttamiseen.

Kelalle asetetaan velvollisuus luovuttaa sekä pyydettäessä että oma-aloitteisesti Maahanmuuttovirastolle tätä koskevat tiedot tietosuojalainsäädäntö huomioiden. Myös muiden viranomaisten rekisteritietojen hyödyntäminen jälkivalvonnassa selvitetään.

SUOMEN UUTISET