Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta

Seppänen: Maahanmuuttajille tarvitaan velvoitteita kielen oppimiseen – ”Perussuomalaiset haluaa estää rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen”

Keskusta lapioisi yhä lisää rahaa kehitysapuun – Antikainen: ”Ei meidän vahtivuorollamme”

PS-Nuoriso: Keskustan “maahanmuuttokriittisyys” on surkuhupaisaa – “Eiköhän siellä olla pian taas luovuttamassa kotiavaimia turvapaikkashoppailijoiden käyttöön”

Vigelius kritisoi keskustaa: ’’Keskusta nostaisi ennemmin suomalaisten veroja kuin säästäisi Afrikka-tuista’’

Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”

”Kuka laittoi disinformaation liikkeelle vesihuollon yksityistämisestä?”, kysyy Purra – aiemmin mitään pidäkkeitä ei ollut, nykyinen hallitus ESTÄÄ määräysvallan lipumisen yksityisille

Isisin ja Hamasin yhteistyö paljastui Gazassa: Hamas-Isis-taistelija piti jesidinaista orjanaan 10 vuotta

Uusi dokumentisarja kertoo jihadistien seksiorjuutuksesta ja joukkoraiskauksista Syyriassa –  seksiorjuus perustellaan sharia-lailla

Polvinen: Helsingin Kaisaniemen puistossa näkyvät monikulttuurisuuden ongelmat pienoiskoossa

Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta

tuloraja

Uusi hallitus on tehostamassa työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää valvontaa ja alkaa estää väärinkäytöksiä. Jatkossa tavoitteena on, että työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Työperäinen maahanmuutto katsotaan muita työllisyystoimia täydentäväksi, sillä ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä.

Hallitusneuvottelujen päätteeksi eilen julkaistu neuvottelutulos hallitusohjelmasta sisältää merkittäviä muutoksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy monella tasolla, ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvaakin käännettä maahanmuuttopolitiikan paradigman muutokseksi.
Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään monilla eri toimenpiteillä. Tavoitteena on, että jatkossa työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta.
Suomesta poistumista tehostetaan
Siinä missä työn tekemisen verukkeella on aiemmin ollut helpompaa siirtyä maasta toiseen, jatkossa näin ei enää ole, sillä työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin kiinni työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.
Suomesta poistumista tehostetaan myös työnantajatasolla säätämällä laissa, että työnantajan on ilmoitettava työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle sanktion uhalla. Jatkossa on tarkoitus selvittää ja ottaa käyttöön tehokkaampi luvan ehtojen valvontajärjestelmä.
Aiempaa valikoidumpi linja
Uuden hallituksen politiikassa työperäinen maahanmuutto katsotaan muita työllisyystoimia täydentäväksi.
Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän ja pyrkii siihen, että ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta.
Työperäinen maahanmuutto tulee jatkossa myös olemaan hieman valikoidumpaa, sillä painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.
Hyväksikäytöstä tiukemmat rangaistukset
Työperäiseen maahanmuuttoon on tähän mennessä liittynyt runsaasti ulkomaalaisten työntekijöiden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/74972cb4-8282-44ed-916c-463db2b71dfb">hyväksikäyttöä</a>. Tilannetta on pahentanut se, että monet tapaukset eivät koskaan tule viranomaisten tietoon.
Työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi hallitus onkin selvästi kiristämässä väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia ja tehostamassa valvontaa. Työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuutta esimerkiksi ollaan korottamassa korvaamalla nykyinen kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva pykälä kiskonnalla työelämässä ja törkeällä kiskonnalla työelämässä. Törkeän tekomuodon rangaistusminimiksi säädetään vankeusrangaistus.
Opiskelumaahanmuutto hallintaan
Matalapalkkamaahanmuuttoa hillitään siten, että työntekijän oleskeluluvan tuloraja nostetaan alakohtaiseksi TES:n minimiksi, joka on kuitenkin vähintään 1 600 euroa kuukaudessa. Hallitus selvityttää nopealla aikataululla oleskelulupien tulorajojen korottamisen ottaen huomioon vaikutukset työvoiman saatavuuteen ja julkiseen talouteen.
Työperäisen maahanmuuton kontrollin lisäksi hallitus varmistaa, että myös opiskeluperusteinen maahantulo on hallittua. Opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa siirrytään käytäntöön, jossa suomalaiseen toimeentulotukeen turvautuminen johtaa luvan peruuttamiseen.
Kelalle asetetaan velvollisuus luovuttaa sekä pyydettäessä että oma-aloitteisesti Maahanmuuttovirastolle tätä koskevat tiedot tietosuojalainsäädäntö huomioiden. Myös muiden viranomaisten rekisteritietojen hyödyntäminen jälkivalvonnassa selvitetään.

Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat

Matalapalkka-aloille EU:n ulkopuolelta saapuvan halpatyövoiman vastaanottaminen ei ole millään mittarilla taloudellisesti kannattavaa Suomelle ja suomalaisille veronmaksajille, koska tulijoiden palkkaa täydennetään tulonsiirroilla. Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen ihmetteleekin vanhojen puolueiden toistuvaa työvoimapulapuhetta. &#8211; Jos tulijoiden oletetaan ja viestitään pärjäävän palkallaan, mihin sitten tarvitaan suomalaisen veronmaksajan kompensaatiota joka kuukausi esimerkiksi asumistuen muodossa?

Suomi on monesta eri syystä houkutteleva maa matalapalkka-aloille työllistyville maahanmuuttajille. Ensinnäkin sosiaaliturva kattaa elämisen kustannuksia palkkatason ollessa reilut 700 euroa kuukaudessa ja työttömyysturvaoikeus syntyy 6 kuukauden työskentelyn jälkeen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen toteaa, että Suomen löysät ehdot ovat omiaan houkuttelemaan Suomeen kynnysrahoja maksavia ihmisiä joihin kohdistuu niin ihmiskauppaa kuin kiskontaa. Helsingin poliisilaitos kertoi äskettäin, että käytännössä kaikki kehitysmaista Suomeen töihin pyrkivät maksavat <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8ec00dcb-19b3-459c-b278-250478d94942">kynnysrahaa</a>.
&#8211; Poliisin mukaan oleskelulupa Suomeen heltiää keskimäärin 15 000 eurolla. Tällä panostuksella on loppuelämä turvattu tarvittaessa Kelan ja suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Maabrändimme tunnetuin osuus maailmalla työperäisessä maahanmuutossa onkin mainoslause Kela-money, joka on tullut tutuksi myös rikostutkintojen kautta, Rantanen sanoo.
Hän kertoi tänään Tuumaustunnilla karuja tosiasioita työperäisestä maahanmuutosta.
Yhä enemmän työttömiä maahanmuuttajia
Vanhat puolueet, etenkin vihreät, kokoomus ja SDP, ovat eduskuntavaalien alla esittäneet toistuvaa työvoimapulapuhetta ja ainoa mahdollinen ratkaisu olisi kuulemma tuoda Suomeen mahdollisimman paljon halpatyövoimaa EU:n ulkopuolelta. Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo haluaisi tuoda sotealalle jopa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-mukaan-suomessa-on-valtava-pula-kaupan-kassoista-kokoomus-toisi-hoiva-alalle-200-000-maahanmuuttajaa-purra-hoitoalan-ongelmia-ei-voi-korjata-ennen-kuin-palkka-vastaa-tyon-kuormittavu/">200 000 maahanmuuttajaa</a>.
Samaan aikaan Suomessa on valtava joukko vailla työtä olevia tai vajaatyöllistettyjä. Rantanen toteaakin, että vanhojen puolueiden hokema työvoimapulasta onkin todellisuudessa pulaa halpatyövoimasta.
&#8211; Työ- ja elinkeinoministeriön tuottaman tammikuun työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli 258 000 työtöntä työnhakijaa. Näistä vieraskielisiä oli kaikkiaan 47 558 ja nousua vuodessa oli 10 prosenttia, jota lisäystä ei katsauksen mukaan voi selittää ukrainalaisilla. Samasta katsauksesta voimme nähdä, että työpaikkojen määrä on laskenut edellisvuodesta yli 10 000, Rantanen huomauttaa.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Mari Rantanen ja maahanmuuttotutkija Samuli Salminen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XGAEkKx1X2I?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän myös toteaa, että samaan aikaan kun työvoimapulapuhe raikaa, työ- ja elinkeinoministeriö povaa työttömyyden lisääntymistä.
&#8211; Jo pelkästään tässä olen kertonut maassa olevista lähes 80 000 työttömästä vieraskielisestä maassamme, joten lienee selvää, että muiden puolueiden ja elinkeinoelämän papukaijamainen hokema osaajapulasta ei tarkoita osaajapulaa vaan halpatyövoimapulaa
PS: Tulijoille 3 000 euron tuloraja
Suomeen saapuvat työperäiset maahanmuuttajat työllistyvät lähes pelkästään matalapalkka-aloille, mutta se ei ole millään mittarilla taloudellisesti kannattavaa Suomelle ja suomalaisille veronmaksajille, koska tulijoiden palkkaa täydennetään <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/lahioluvut-fi-maahanmuuton-aluekohtaiset-tilastotiedot-pk-seudulla/">tulonsiirroilla</a>.
Rantanen painottaa, että kansantaloudellisesti kestävää olisikin pyrkiä työllistämään Suomessa jo nyt oleva valtava työnhakijoiden joukko ja samalla löytämään vajaatyöllistetyille lisää työtunteja.
&#8211; Jos työperäinen maahanmuuttaja saa työpaikan, johon olisi voitu palkata myös suomalainen työtön, on selvää, että sosiaaliturvamenomme ei tätä menoa kestä. Tällöin maksettavaksi jää edelleen sosiaaliturva suomalaiselle työttömälle mutta vielä lisäksi tulijan toimeentuloa täydentävä sosiaaliturva.
&#8211; Valtionvarainministeriön laskelmat osoittavat, että 2 500 euron palkka yksinasuvalla on positiivinen julkiselle taloudelle jos laskentaan otetaan mukaan vain työmarkkinatuki ja asumistuki. Summasta puuttuvat siis palvelut kokonaan. Tämäkin fakta puoltaa perussuomalaisten vaatimusta 3 000 euron tulorajasta EU:n ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville työntekijöille. Mitä ilmeisimmin ruotsalaisetkin ovat laskelmissaan päätyneet samaan sillä uuden oikeistohallituksen myötä myös Ruotsi aikoo asettaa tämän tulorajan tulijoille, Rantanen sanoo.
Kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva kaikkien etu
Perussuomalaisten mielestä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on ensi sijassa tarkoitettu suomalaisille. Pidemmän aikavälin tavoitteena perussuomalaiset esittääkin sosiaaliturvan rajaamista vain Suomen kansalaisille.
Rantanen toteaa, että uudistus olisi kaikkien etu.
&#8211; Perussuomalaisten ehdotus kansalaisuusperusteisesta sosiaaliturvasta poistaisi niin suomalaisen veronmaksajan riskit kuin myös työperäisesti riistettäviin ihmisiin kohdistuvat rikokset.
Rantanen ihmettelee, miksi vanhoilla puolueilla ei ole ollut haluja tarkastella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän heikkouksia tai esittää siihen korjauksia.
&#8211; On syytä kysyä, miksi elinkeinoelämä ja kokoomus ei ole yhdessäkään puheenvuorossaan nostanut esiin sitä, että lakia rajat ylittävästä sosiaaliturvasta ja lakia työttömyysturvasta tulisi muuttaa. Jos Suomeen tulijoiden oletetaan ja viestitään pärjäävän palkallaan, mihin sitten tarvitaan suomalaisen veronmaksajan kompensaatiota joka kuukausi esimerkiksi asumistuen muodossa?
Vanhoilla puolueilla sama tavoite
Vanhojen puolueiden pysyvä tavoite on lisätä maahanmuuttoa keinolla millä hyvänsä, vain hokemat ovat muuttuneet vuosien saatossa.
Vuonna 2015 huudettiin: ”Meillä on unelma”- ja vuonna 2023 puhutaan työvoimapulasta tai osaajapulasta. Rantanen huomauttaa, että seuraukset ovat kuitenkin täysin samat.
&#8211; Meille tulee lähinnä alikehittyneistä tai kehitysmaista kynnysrahoja maksavaa väkeä, joka rasittavat julkista taloutta, puhumattakaan peruspalvelujärjestelmästämme.

Suomessa yli 250 000 työtöntä työnhakijaa – Rantanen: Vanhojen puolueiden hokema työvoimapulasta tarkoittaa oikeasti halpatyövoimapulaa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vaalitentissä kävi eilen selväksi, että perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena vastustaa työperäistä maahanmuuttoa, jossa tulijoiden matalia palkkoja kompensoidaan sosiaaliturvalla veronmaksajien piikkiin.

Perussuomalaisten Riikka Purraa lukuun ottamatta lähes kaikki eduskuntapuolueiden johtajat ilmoittavat haluavansa Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa. Puoluejohtajat esittivät kantojaan aiheesta EK:n vaalitentissä eilen.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa yhteensä 232 400 työtöntä työnhakijaa. Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko kuitenkin viittasi kintaalla työtä etsiville suomalaisille ja väitti, että Suomessa olisi käytettävä nyt ”kaikki mahdolliset keinot työvoimapulaan vastaamiseksi”.
&#8211; Suhtaudun avoimesti myös uudenlaisen maahanmuuttoviranomaisen luomiseen Suomeen. Mitään keinoja ei kannata torpata, koska tämä maa tarvitsee ja huutaa työvoimaa, Saarikko päästeli.
Halpatyövoima pyörittämään ”isoa pyörää”
Myöskään porvaripuolue kokoomukselta ei löydy haluja työllistää ensi sijassa Suomessa olevaa satojen tuhansien työvoimareserviä, vaan myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaatii lisää työvoimaa EU:n ulkopuolelta.
&#8211; Me tarvitaan moninkertaisesti työperäistä maahanmuuttoa. Meidän yritykset ja julkinen sektori tarvii työvoimaa, osaavaa työvoimaa, Orpo intoili, ikään kuin suomalaiset työnhakijat eivät kelpaisi tai heillä ei olisi osaamista.
Hallituspuolue vihreiden eduskuntaryhmän johtaja Atte Harjanne oli samoilla linjoilla, ja väitti työperäisen maahanmuuton olevan keino julkisen talouden tasapainottamiseksi, jotta ”iso pyörä” saadaan pyörimään.
&#8211; Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä, jotta meillä on työvoimaa, Harjanne hehkutti.
Purra torppasi kollegoiden intoilut
Perussuomalaisten Riikka Purra torppasi kollegoidensa maahanmuuttointoilut. Purra totesi, että perussuomalaisilla ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tullaan tekemään töitä, mutta perussuomalaiset ei kannata sosiaaliturvaan nojaavaa työperäistä maahanmuuttoa eli muiden puolueiden kannattamaa mallia, jossa matalaa palkkaa jatketaan sosiaaliturvalla.
Purra huomautti, että eri aloilla on muutenkin hyvin erilaisia syitä sille, miksi työvoimaa ei löydy, ja syy voi olla siinäkin, että työn vastaanottaminen ei kaikissa tilanteissa edes ole kannattavaa.
Perussuomalaiset haluaisikin ensisijaisesti parantaa työn tekemisen kannattavuutta.
&#8211; Ehdottomasti meidän on korjattava oman järjestelmämme rakenteellisia ongelmia, joista suurin on se, että työn tekeminen ei kannata. Jos kuvitellaan, että työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä pääsemme näistä ongelmista, niin se ei vaan pidä paikkaansa. Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia, Purra sanoi.
3 000 euron tuloraja työn perässä tulijoille
Perussuomalaiset on aiemmin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-esittaa-tyon-perassa-suomeen-muuttaville-3-000-euron-vahimmaispalkkaraja-kuukaudessa-humanitaarinen-maahanmuutto-lopetettava-kokonaan-ja-ulkomaalaisille-opiskelijoille-lukukausimaks/">esittänyt</a> työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkarajaa kuukaudessa.
Purra huomautti, että Ruotsin uusi hallitus on perussuomalaisten kanssa pitkälti samoilla linjoilla.
&#8211; Jos katsotaan, mitä elinkeinoelämä ja moderaatit siellä tällä hetkellä ajaa, niin Ruotsissa juurikin halutaan peruuttaa virheistä, joita aiemmin on tehty matalapalkkaisen työperäisen maahanmuuton kanssa. Myös Ruotsissa esitetään vastaavaa tulorajaa kuin perussuomalaisetkin on aiemmin esittänyt, Purra sanoi.
Lasku lankeaa veronmaksajille
Tuloraja työperäiselle maahanmuutolle olisi perusteltu veronmaksajien edun kannalta, koska matalan palkan perässä Suomeen muuttavat ihmiset eivät tule toimeen työtuloillaan. Tällöin lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Ajatuspaja Suomen Perustan tuoreessa analyysissä <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ketka-hyotyvat-maahanmuutosta/">Ketkä hyötyvät maahanmuutosta?</a> tuodaan esille, että yksi maahanmuutosta hyötyvä taho onkin elinkeinoelämä, joka on havainnut, että palkan ja työolojen parantamista edullisemmaksi yrityksille tulee ulkomaisen halpatyövoiman lisäämisen lobbaaminen, jotta yritykset saavat nöyriä työntekijöitä.
Normaalitilanteessa työnantajayrityksen, jonka on vaikea löytää työntekijää, on nostettava palkkaa ja parannettava työoloja. Näiltä voidaan kuitenkin välttyä, jos työvoimaksi aletaan haalia vähään tyytyviä maahanmuuttajia.
&nbsp;

Perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta: ”Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia”

Turvapaikanhakijoiden työnsaanti Ruotsissa on ollut haastavaa. Vain kolmannes vuonna 2015 maahantulleista ja oleskeluluvan saaneista yli 16-vuotiaista oli työllistynyt vuonna 2019. Ruotsin tilastokeskus on tehnyt selvityksen SVT:n toimeksiannosta.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa ja 100 000 on saanut oleskeluluvan. Heistä 67 500 on yli 16-vuotiaita. Kolmannes tästä ryhmästä eli runsaat 21 000 henkilöä ansaitsi vuonna 2019 yli 96 000 kruunua (9 427 euroa) ja tilastoitiin siten työllisiksi.
Työllistymisen alaraja on vuosipalkaksi niukanlainen länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Selvityksessä ilmaistaankin, että työllisiksi lasketuilla voi olla muitakin tuloja. Muiden tulojen lähdettä ei mainita, joten niillä tarkoitettaneen myös erilaisia yhteiskunnan tukia.
Työttömyys on kroonista
Muut kaksi kolmannesta oleskeluluvalla maassa olevista elävätkin sitten käytännössä täysin tukien varassa, opiskelevat tai ansaitsevat tuloja, joita ei tilastoida. Selvityksessä ei puututa pimeään työntekoon. Tämä ilmeisesti vaatisi oman selvityksensä.
&#8211; Pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille kestää kauan. Tällaista se on ollut 40 vuotta ja nyt korona on vielä vaikeuttanut tilannetta. Tilanne tuskin tulee muuttumaankaan nopeasti ja otaksun, että viiden vuoden kuluttua tilanne on edelleen sama, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/undersokning-en-av-tre-fran-flyktingkrisen-hade-jobb-2019">arvioi</a> kansantaloustieteen professori Mats Hammarstedt SVT:n uutisissa.
SVT pyysi Ruotsin tilastokeskusta poimimaan esiin kaikki henkilöt, jotka olivat hakeneet turvapaikkaa Ruotsista vuonna 2015 ja joilla oli tilapäinen tai vakituinen oleskelulupa. Tarkoituksena selvittää se, millä ihmiset elättivät itsensä tuoreimman tilaston mukaan eli vuonna 2019.
SVT pyysi tietoja myös perheenyhdistämisten myötä maahan tulleista ja heidän työllisyystilanteestaan, mutta se ei ollut Maahanmuuttoviraston tilastointitapaan liittyvistä syistä mahdollista.
&nbsp;

Vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa – 21 000 käy töissä

Ensimmäiset yksityiskohdat Rinteen hallituksen hallitusohjelmasta on julkaistu. Iltalehden tietojen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille laitetaan jalkaan paikannuspanta.

Tätä perustellaan sillä, että viranomaisten on tiedettävä, missä kielteisen oleskeluluvan saaneet henkilöt ovat, koska he voivat olla turvallisuusriski.
&#8211; On erikoista, että potentiaalisen turvallisuusriskin muodostavien henkilöiden annetaan liikkua pahimmillaan jopa vuosikausia vapaasti Suomessa. Jos henkilö haluaa tehdä terrori-iskun, raiskauksen tai muun väkivaltarikoksen, jotta palautuksen sijasta pääsisi täysihoitoon suomalaiseen vankilaan, jalkapanta ei tätä estä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ja jatkaa:
&#8211; Sopii kysyä, miksi vastaanottokeskuksia pompahti pystyyn kuin sieniä sateella, mutta kun pitäisi suojella omaa kansaa, niin tyydytään vain kosmeettisiin toimenpiteisiin?
Valikointi ei koske turvapaikanhakijoita
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho piti Iltalehden haastattelussa maahanmuuttopolitiikan muutoksia kosmeettisina ja katsoi, että kokonaisuudessaan päätökset lisäävät haitallista maahanmuuttoa.
Erityisesti ongelmia aiheuttavat liian lyhyet tavoiteajat, puutteelliset viranomaisresurssit ja se, että epäselvissä tapauksissa asiat ratkaistaan aina hakijan eduksi.
&#8211; Vaikka hallitusohjelmassa sanotaankin, että kiintiöpakolaiset valikoidaan jatkossa Suomeen sopeutumisen perusteella, tämä valikointi ei koske turvapaikanhakijoita. Niin kauan, kun kuka tahansa, joka tulee rajalle ja pyytää turvapaikkaa, saa jäädä maahan siinä tilanteessa, ettei lähtömaa suostu ottamaan häntä takaisin, tämä maahanmuuttopolitiikan tiukennus jää näennäiseksi. Täytyy muistaa, että viime hallituskauden ongelmat johtuivat nimenomaan turvapaikanhakijoista, eivät kiintiöpakolaisista, Antikainen muistuttaa.
Suomelle haitallinen maahanmuutto jatkuu
Hallitusohjelman kirjaus perheenyhdistämiseen liittyvien ongelmien selvittämisestä tulorajojen osalta on myös omiaan lieventämään maahanmuuttopolitiikkaa nykyisestä.
&#8211; Jos tulorajoja ei edellytetä, on todennäköistä, että Suomelle haitallinen maahanmuutto jatkuu nimenomaan perheenyhdistämistä hyödyntämällä, Antikainen ennustaa.

Antikainen: Jalkapannan käyttö ei estä raiskauksia tai terroritekoja

Kokoomuksen ja vihreiden puoluejohtajat tarjosivat Ylen tv-tentissä kylmää kyytiä suomalaisille duunareille ja työttömille työnhakijoille. Haaviston mukaan Suomi ei pyörisi, jos työmahdollisuuksia ei annettaisi niille, jotka eivät ole suomen- tai ruotsinkielisiä. Petteri Orpon mielestä Turun telakalla ei voida rakentaa risteilijöitä ilman maahanmuuttajia.

Ylen vaalitentissä eilen illalla puoluejohtajat keskustelivat työperäisestä maahanmuutosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho painotti, että työperäisen maahanmuuton tulee olla vaikutuksiltaan julkiselle taloudelle neutraalia.
&#8211; Jos kuitenkin otetaan esimerkiksi kokoomuksen, vihreiden ja keskustan lempilapsi, eli ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen. Se koskettaa vain matalapalkkaisia, yleensä vähän koulutettuja henkilöitä EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Asiantuntijatehtävät on jo vapautettu saatavuusharkinnasta, tai asiantuntijat eivät ole koskaan olleet saatavuusharkinnan piirissä.
&#8211; Saatavuusharkinnasta puhuminen tarkoittaa halpatyövoimaa, jota nyt halutaan tänne, jotta yritykset pystyisivät henkilöstökustannuksia laskemalla parantamaan menestymisen edellytyksiään, Halla-aho sanoi.
PS esittää 3 000 euron tulorajaa
Perussuomalaiset vastustaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Halla-aholta kysyttiin, millaisiin tehtäviin tai ammatteihin Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.
&#8211; Me olemme esittäneet 3 000 euron tulorajaa. Jos ihminen pystyy elättämään itsensä ja mielellään myös ne ihmiset, jotka hänen mukanaan tänne tulevat ja jotka eivät itse käy töissä, ei kenelläkään ole mitään tällaista maahanmuuttoa vastaan. Me haluamme, että tänne tulevat ihmiset mielellään myös antavat panoksensa Suomen julkiseen kassaan, koska sinne ei ole tulossa kovin paljon lisää maksajia.
&#8211; Tällä hetkellä ne ihmiset, jotka tulevat saatavuusharkinnan kautta Suomeen, niin heidän työllisyysasteensa laskee muutaman maassa vietetyn vuoden jälkeen alle kantaväestön keskiarvon. Tämä vaihtelee hieman kansalaisuusryhmittäin. Kaikkein pahin tilanne on Lähi-idästä ja Afrikasta tuleville, mutta se ei ole muillakaan halpatyöläisillä hyvä, Halla-aho sanoi ja lisäsi:
&#8211; Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen.
Haavisto aloitti valehtelun heti
Suomessa on tällä hetkellä puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla. Ylen vaalitentissä kävi selväksi, että perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet eivät juurikaan ole kiinnostuneita työttömien työnhakijoiden työllistämiseen, vaan avoimet työtehtävät tulisi täyttää ulkomaalaisella halpatyövoimalla.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto väitti, että Suomeen ei muka tulisi kukaan töihin alipalkattuna tai normaaleista työehdoista poiketen.
&#8211; Kyllä tulee, Halla-aho huokasi.
Haaviston väite on valhetta. Se tiedetään, että jo nyt useat henkilöstönvuokrausyritykset käyttävät paljon maahanmuuttajatyövoimaa. Henkilöstövuokrausbisneksessä sovelletaan nollatuntisopimuksia ja työehdot ovat erittäin heikkoja.
Lieveilmiöitä ja oleskelulupien kauppaa
Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin laajan selvityksen, jonka mukaan suomalaisten suosimissa nepalilaisissa ravintoloissa esiintyy laajaa työntekijöiden hyväksikäyttöä, johon liittyy työehtojen polkemista, harmaata taloutta ja jopa ihmiskauppaa.
Työvoiman saatavuusharkinnan poistamista on kokeiltu Ruotsissa, eivätkä tulokset vakuuta. Seurauksena on ollut erilaisia lieveilmiöitä, kuten kaupankäyntiä oleskeluluvilla. Ruotsissa saatavuusharkinnan poisto on myös lisännyt työvoiman ylitarjontaa matalapalkka-aloilla, eli esimerkiksi siivous- ja ravintola-aloilla. Työvoiman ylitarjonta on omiaan polkemaan alan palkkatasoa.
Halla-aho vaiensi Orpon
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tarjosi Haaviston tavoin kylmää kyytiä työpaikkaa etsivälle tai työpaikkansa puolesta huolissaan olevalle suomalaiselle duunarille
&#8211; Me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Meillä ei riitä täällä väki meidän yritysten tarpeisiin, Orpo väitti.
Seuraavaksi kokoomuspomo esitti huolensa siitä, että turvapaikkakriisin myötä työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuminen on muuttunut negatiiviseksi. Halla-aho vastasi heti Orpolle:
&#8211; Haitalliseen työperäiseen maahanmuuttoon on syytäkin suhtautua negatiivisesti, siis sellaiseen, jossa veronmaksaja käytännössä maksaa osan yksityisten yritysten palkkakustannuksista täydentämällä työssäkäyvän matalapalkka-alan työntekijöiden toimeentuloa tulonsiirroilla.
Orpo yritti vielä väittää, että työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste olisi 90 prosenttia. Halla-aho totesi, että ei varmasti ole.
&#8211; Tuo perustuu virheelliseen tulkintaan puutteellisesta tutkimuksesta, jossa kysyttiin ulkomaalaisilta, ovatko he töissä. Jopa pimeän työn tekijä saattoi vastata olevansa töissä, jolloin hänet kirjattiin työlliseksi, Halla-aho tarkensi.

Halla-aho näpäytti Orpoa ja Haavistoa: ”Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen”