

KUVAKAAPPAUS/YLE
Halla-aho näpäytti Orpoa ja Haavistoa: ”Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen”
Kokoomuksen ja vihreiden puoluejohtajat tarjosivat Ylen tv-tentissä kylmää kyytiä suomalaisille duunareille ja työttömille työnhakijoille. Haaviston mukaan Suomi ei pyörisi, jos työmahdollisuuksia ei annettaisi niille, jotka eivät ole suomen- tai ruotsinkielisiä. Petteri Orpon mielestä Turun telakalla ei voida rakentaa risteilijöitä ilman maahanmuuttajia.
Ylen vaalitentissä eilen illalla puoluejohtajat keskustelivat työperäisestä maahanmuutosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho painotti, että työperäisen maahanmuuton tulee olla vaikutuksiltaan julkiselle taloudelle neutraalia.
– Jos kuitenkin otetaan esimerkiksi kokoomuksen, vihreiden ja keskustan lempilapsi, eli ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen. Se koskettaa vain matalapalkkaisia, yleensä vähän koulutettuja henkilöitä EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Asiantuntijatehtävät on jo vapautettu saatavuusharkinnasta, tai asiantuntijat eivät ole koskaan olleet saatavuusharkinnan piirissä.
– Saatavuusharkinnasta puhuminen tarkoittaa halpatyövoimaa, jota nyt halutaan tänne, jotta yritykset pystyisivät henkilöstökustannuksia laskemalla parantamaan menestymisen edellytyksiään, Halla-aho sanoi.
PS esittää 3 000 euron tulorajaa
Perussuomalaiset vastustaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Halla-aholta kysyttiin, millaisiin tehtäviin tai ammatteihin Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.
– Me olemme esittäneet 3 000 euron tulorajaa. Jos ihminen pystyy elättämään itsensä ja mielellään myös ne ihmiset, jotka hänen mukanaan tänne tulevat ja jotka eivät itse käy töissä, ei kenelläkään ole mitään tällaista maahanmuuttoa vastaan. Me haluamme, että tänne tulevat ihmiset mielellään myös antavat panoksensa Suomen julkiseen kassaan, koska sinne ei ole tulossa kovin paljon lisää maksajia.
– Tällä hetkellä ne ihmiset, jotka tulevat saatavuusharkinnan kautta Suomeen, niin heidän työllisyysasteensa laskee muutaman maassa vietetyn vuoden jälkeen alle kantaväestön keskiarvon. Tämä vaihtelee hieman kansalaisuusryhmittäin. Kaikkein pahin tilanne on Lähi-idästä ja Afrikasta tuleville, mutta se ei ole muillakaan halpatyöläisillä hyvä, Halla-aho sanoi ja lisäsi:
– Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen.
Haavisto aloitti valehtelun heti
Suomessa on tällä hetkellä puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla. Ylen vaalitentissä kävi selväksi, että perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet eivät juurikaan ole kiinnostuneita työttömien työnhakijoiden työllistämiseen, vaan avoimet työtehtävät tulisi täyttää ulkomaalaisella halpatyövoimalla.
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto väitti, että Suomeen ei muka tulisi kukaan töihin alipalkattuna tai normaaleista työehdoista poiketen.
– Kyllä tulee, Halla-aho huokasi.
Haaviston väite on valhetta. Se tiedetään, että jo nyt useat henkilöstönvuokrausyritykset käyttävät paljon maahanmuuttajatyövoimaa. Henkilöstövuokrausbisneksessä sovelletaan nollatuntisopimuksia ja työehdot ovat erittäin heikkoja.
Lieveilmiöitä ja oleskelulupien kauppaa
Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin laajan selvityksen, jonka mukaan suomalaisten suosimissa nepalilaisissa ravintoloissa esiintyy laajaa työntekijöiden hyväksikäyttöä, johon liittyy työehtojen polkemista, harmaata taloutta ja jopa ihmiskauppaa.
Työvoiman saatavuusharkinnan poistamista on kokeiltu Ruotsissa, eivätkä tulokset vakuuta. Seurauksena on ollut erilaisia lieveilmiöitä, kuten kaupankäyntiä oleskeluluvilla. Ruotsissa saatavuusharkinnan poisto on myös lisännyt työvoiman ylitarjontaa matalapalkka-aloilla, eli esimerkiksi siivous- ja ravintola-aloilla. Työvoiman ylitarjonta on omiaan polkemaan alan palkkatasoa.
Halla-aho vaiensi Orpon
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tarjosi Haaviston tavoin kylmää kyytiä työpaikkaa etsivälle tai työpaikkansa puolesta huolissaan olevalle suomalaiselle duunarille
– Me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Meillä ei riitä täällä väki meidän yritysten tarpeisiin, Orpo väitti.
Seuraavaksi kokoomuspomo esitti huolensa siitä, että turvapaikkakriisin myötä työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuminen on muuttunut negatiiviseksi. Halla-aho vastasi heti Orpolle:
– Haitalliseen työperäiseen maahanmuuttoon on syytäkin suhtautua negatiivisesti, siis sellaiseen, jossa veronmaksaja käytännössä maksaa osan yksityisten yritysten palkkakustannuksista täydentämällä työssäkäyvän matalapalkka-alan työntekijöiden toimeentuloa tulonsiirroilla.
Orpo yritti vielä väittää, että työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste olisi 90 prosenttia. Halla-aho totesi, että ei varmasti ole.
– Tuo perustuu virheelliseen tulkintaan puutteellisesta tutkimuksesta, jossa kysyttiin ulkomaalaisilta, ovatko he töissä. Jopa pimeän työn tekijä saattoi vastata olevansa töissä, jolloin hänet kirjattiin työlliseksi, Halla-aho tarkensi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tuloraja Turun telakka duunarit kahdet työmarkkinat Työllisyysaste työttömät Työvoiman saatavuusharkinta halpatyövoima Työperäinen maahanmuutto Nollatuntisopimukset Pekka Haavisto Petteri Orpo Ruotsi vihreät perussuomalaiset Jussi Halla-aho Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Halla-aho: ”Aika monen hitsarin tai sairaanhoitajan koko vuoden aikana maksamat verot menevät yhden maahanmuuttajan elättämiseen”

Hesarin mukaan Suomi tarvitsee jopa 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa eläkkeiden turvaamiseksi – Halla-aho: ”Julkisen talouden rahoituspohja ei kohene vaan pahenee”

Rkp:n Henriksson puolusti halpatyövoiman maahantuontia – Halla-aho kuittasi: ”Yrityksen velvollisuus on maksaa työntekijöidensä palkat, se ei ole veronmaksajien tehtävä”

Perussuomalaiset: Työllisyysaste ei nouse, jos yhtä työssäkäyvää maahanmuuttajaa kohden maahan otetaan kaksi työtöntä maahanmuuttajaa

Antikainen vaatii ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan säilyttämistä

Halla-aho: Suomi ei ole osaajien ykköskohde maailmalla – ”Hallitus pyrkii tuomaan matalapalkkaisia, vähän koulutettuja ulkomaalaisia työntekijöitä tekemään huonosti palkattua työtä”
Viikon suosituimmat

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Uusimmat

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Vaalivallankumous sai Unkarin talouden nousukiitoon
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää









