Kokoomuksen ja vihreiden puoluejohtajat tarjosivat Ylen tv-tentissä kylmää kyytiä suomalaisille duunareille ja työttömille työnhakijoille. Haaviston mukaan Suomi ei pyörisi, jos työmahdollisuuksia ei annettaisi niille, jotka eivät ole suomen- tai ruotsinkielisiä. Petteri Orpon mielestä Turun telakalla ei voida rakentaa risteilijöitä ilman maahanmuuttajia.

Ylen vaalitentissä eilen illalla puoluejohtajat keskustelivat työperäisestä maahanmuutosta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho painotti, että työperäisen maahanmuuton tulee olla vaikutuksiltaan julkiselle taloudelle neutraalia.

– Jos kuitenkin otetaan esimerkiksi kokoomuksen, vihreiden ja keskustan lempilapsi, eli ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen. Se koskettaa vain matalapalkkaisia, yleensä vähän koulutettuja henkilöitä EU/ETA-alueen ulkopuolelta. Asiantuntijatehtävät on jo vapautettu saatavuusharkinnasta, tai asiantuntijat eivät ole koskaan olleet saatavuusharkinnan piirissä.

– Saatavuusharkinnasta puhuminen tarkoittaa halpatyövoimaa, jota nyt halutaan tänne, jotta yritykset pystyisivät henkilöstökustannuksia laskemalla parantamaan menestymisen edellytyksiään, Halla-aho sanoi.

PS esittää 3 000 euron tulorajaa

Perussuomalaiset vastustaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Halla-aholta kysyttiin, millaisiin tehtäviin tai ammatteihin Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa.

– Me olemme esittäneet 3 000 euron tulorajaa. Jos ihminen pystyy elättämään itsensä ja mielellään myös ne ihmiset, jotka hänen mukanaan tänne tulevat ja jotka eivät itse käy töissä, ei kenelläkään ole mitään tällaista maahanmuuttoa vastaan. Me haluamme, että tänne tulevat ihmiset mielellään myös antavat panoksensa Suomen julkiseen kassaan, koska sinne ei ole tulossa kovin paljon lisää maksajia.

– Tällä hetkellä ne ihmiset, jotka tulevat saatavuusharkinnan kautta Suomeen, niin heidän työllisyysasteensa laskee muutaman maassa vietetyn vuoden jälkeen alle kantaväestön keskiarvon. Tämä vaihtelee hieman kansalaisuusryhmittäin. Kaikkein pahin tilanne on Lähi-idästä ja Afrikasta tuleville, mutta se ei ole muillakaan halpatyöläisillä hyvä, Halla-aho sanoi ja lisäsi:

– Me emme halua kaksia työmarkkinoita, jossa veronmaksajat osallistuvat yksityisen sektorin palkkakulujen maksamiseen.

Haavisto aloitti valehtelun heti

Suomessa on tällä hetkellä puoli miljoonaa ihmistä työtä vailla. Ylen vaalitentissä kävi selväksi, että perussuomalaisia lukuun ottamatta muut puolueet eivät juurikaan ole kiinnostuneita työttömien työnhakijoiden työllistämiseen, vaan avoimet työtehtävät tulisi täyttää ulkomaalaisella halpatyövoimalla.

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto väitti, että Suomeen ei muka tulisi kukaan töihin alipalkattuna tai normaaleista työehdoista poiketen.

– Kyllä tulee, Halla-aho huokasi.

Haaviston väite on valhetta. Se tiedetään, että jo nyt useat henkilöstönvuokrausyritykset käyttävät paljon maahanmuuttajatyövoimaa. Henkilöstövuokrausbisneksessä sovelletaan nollatuntisopimuksia ja työehdot ovat erittäin heikkoja.

Lieveilmiöitä ja oleskelulupien kauppaa

Helsingin Sanomat julkaisi äskettäin laajan selvityksen, jonka mukaan suomalaisten suosimissa nepalilaisissa ravintoloissa esiintyy laajaa työntekijöiden hyväksikäyttöä, johon liittyy työehtojen polkemista, harmaata taloutta ja jopa ihmiskauppaa.

Työvoiman saatavuusharkinnan poistamista on kokeiltu Ruotsissa, eivätkä tulokset vakuuta. Seurauksena on ollut erilaisia lieveilmiöitä, kuten kaupankäyntiä oleskeluluvilla. Ruotsissa saatavuusharkinnan poisto on myös lisännyt työvoiman ylitarjontaa matalapalkka-aloilla, eli esimerkiksi siivous- ja ravintola-aloilla. Työvoiman ylitarjonta on omiaan polkemaan alan palkkatasoa.

Halla-aho vaiensi Orpon

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tarjosi Haaviston tavoin kylmää kyytiä työpaikkaa etsivälle tai työpaikkansa puolesta huolissaan olevalle suomalaiselle duunarille

– Me tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Meillä ei riitä täällä väki meidän yritysten tarpeisiin, Orpo väitti.

Seuraavaksi kokoomuspomo esitti huolensa siitä, että turvapaikkakriisin myötä työperäiseen maahanmuuttoon suhtautuminen on muuttunut negatiiviseksi. Halla-aho vastasi heti Orpolle:

– Haitalliseen työperäiseen maahanmuuttoon on syytäkin suhtautua negatiivisesti, siis sellaiseen, jossa veronmaksaja käytännössä maksaa osan yksityisten yritysten palkkakustannuksista täydentämällä työssäkäyvän matalapalkka-alan työntekijöiden toimeentuloa tulonsiirroilla.

Orpo yritti vielä väittää, että työperäisesti maahan tulleiden työllisyysaste olisi 90 prosenttia. Halla-aho totesi, että ei varmasti ole.

– Tuo perustuu virheelliseen tulkintaan puutteellisesta tutkimuksesta, jossa kysyttiin ulkomaalaisilta, ovatko he töissä. Jopa pimeän työn tekijä saattoi vastata olevansa töissä, jolloin hänet kirjattiin työlliseksi, Halla-aho tarkensi.

SUOMEN UUTISET