Antikainen vaatii ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan säilyttämistä

Valtiovarainministeriön keskiviikkona esittelemässä budjettiehdotuksessa TE-palveluihin ehdotetaan 15 miljoonan euron lisämäärärahaa, jonka avulla pyritään saavuttamaan 75 prosentin työllisyystavoite lisäämällä resursseja nuorisotakuun ja työnhakijoiden määräaikaishaastattelujen toteuttamiseen.

Samalla pyritään edistämään kansainvälistä rekrytointia ja nopeuttamaan työlupaprosesseja. Tällä hetkellä työlupa vaaditaan muilta kuin EU-alueen, Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilta.

Lupia myönnetään tarveharkinnan perusteella. Tarveharkintaa ei kuitenkaan sovelletaan asiantuntijatason tehtäviin, joiden kriteereinä on korkeakoulututkinto ja vähintään 3000 euron kuukausiansiot.

Mahdollistaa halpatyövoiman tuonnin

Tarveharkinnassa voidaan alakohtaisesti joustaa ja nopeuttaa hakemuksen käsittelyprosessia työvoimapulan perusteella. Näin on toimittu Uudenmaan ELY-keskuksen alueella mm. rakennusalan, terveydenhoidon sekä ravintola-alan työlupien suhteen vuodesta 2017.

– Tarveharkinnassa joustaminen mahdollistaa halpatyövoiman tuonnin suomalaisten työttömien kustannuksella. Onko tavoitteena edesauttaa suomalaisten työttömien työllistymistä vai tuoda ulkomailta halpatyövoimaa pienipalkkaisiin töihin? perussuomalaisten Sanna Antikainen kysyy.

Työlupaa haettu väärillä todistuksilla

Heinäkuussa Yle uutisoi yli sadan uzbekistanilaisen työntekijän massakarkotuksesta. Työperäistä oleskelulupaa oli haettu väärennetyillä koulutodistuksilla, jotka ovat syystä tai toisesta menneet viranomaisseulan läpi. Rakennusalalla ulkomaisen työvoiman käyttö on yleistä ja jopa viidesosa rakennustyömaiden työntekijöistä on ulkomaalaisia.

Ylen haastatteleman LTU-konsernin toimitusjohtaja Malik Bentaiebin mukaan uzbekistanilaiset tekevät lähes kaikki rakennustyömaiden maalaus- ja tasoitetyöt ja karkotukset saattavat hidastaa tai jopa pysäyttää osan työmaista kokonaan.

– Jos viranomaisilta menevät läpi tökerötkin todistusväärennökset, niin miten voimme olla varmoja ulkomaisten työntekijöiden pätevyydestä?

Kotimaisia rakentajia työttömyyskortistossa

Antikainen huomauttaa, että rakennusvirheitä korjataan miljoonilla euroilla vuosittain ja uudisasuntorakentamisessa jopa 30 prosenttia asukkaista valittaa virheistä.

– Onko kyseessä krooninen kohtaanto-ongelma vai miksei rakennusalalle löydy kotimaisia tekijöitä?

– Rakennusalalla puhutaan työvoimapulasta, vaikka työttömiä työnhakijoita olisi kortistossa useampi sata. Vai onko syy yksinkertaisesti siinä, että on halvempaa teettää työt vähempään tyytyvällä ulkomaisella työvoimalla? Antikainen pohtii.