Purra ja Immonen: Hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset vahingollisia niin työmarkkinoiden kuin kestävyydenkin suhteen

Perussuomalaisten Olli Immonen ja Riikka Purra kritisoivat hallitusohjelman maahanmuuttolinjauksia tänään täysistunnossa, jossa käsiteltiin Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelmaa.

Kansanedustaja Riikka Purra huomautti puheenvuorossaan, että hallituksen jatkuva vetoaminen työllisyysasteen nousuun politiikkansa pohjalla on turhaa, kun minkäänlaisia konkreettisia työllisyyden noston toimenpiteitä ei esitetä.

– Työllisyysasteen nostamisen korostaminen on lähes hysteeristä, ottaen huomioon, että kukaan ei ole toista mieltä tavoitteen tärkeydestä. Asian hokeminen ei valitettavasti auta tavoitteen saavuttamisessa.

– Samaan aikaan hallitus heikentää tuottavan työn ja yrittämisen edellytyksiä. Silläkö, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet halutaan töihin, nostetaan työllisyysastetta, Purra ihmettelee.

Suurin osa kuormittaa taloutta

Kansanedustaja Olli Immonen toteaa, että Suomessa ollaan sekoittamassa humanitaarinen maahanmuutto ja työperäinen maahanmuutto toisiinsa mahdollistamalla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työnteko.

– Juuri tämä humanitaarisen maahanmuuton ja työperäisen maahanmuuton sekoittaminen ovat luoneet suurimmat ongelmat ruotsalaisille työmarkkinoille, Immonen sanoo.

– Ylipäätänsä Suomeen saapuva maahanmuutto ei auta kestävyyden löytämisessä eikä työllisyysasteen nostossa. Jos tänne saapuu 10 000 työikäistä miestä, paranee kyllä nuppilukuun perustuva huoltosuhde. Mutta jos tuon porukan työllisyysaste on 10 prosenttia, työllisten määrä nousee ainoastaan tuhannella hengellä. Se 9 000, joka ei työllisty, jää kuitenkin kuormittamaan järjestelmäämme. Siihen perheet päälle, Purra selittää.

Niin sanottua työperäistä maahanmuuttoa

Hallitus ei omien sanojensa mukaan ole vielä luopumassa saatavuusharkinnasta, mutta se ”tulee kuitenkin helpottamaan ulkomaisen työvoiman pääsyä Suomeen”.

Saatavuusharkinta, jota on viime vuosina jo huomattavasti löysennetty, koskee matalapalkka-aloille saapuvia työntekijöitä, ei koulutettuja ammattilaisia.

– Ruotsi on ainoa länsimaa, jossa saatavuusharkinnasta on luovuttu, ja jälki on ollut karmeaa, Immonen sanoo.

– Matalapalkka-aloille saapuva maahanmuutto tulee kalliiksi, koska alhaista palkkaa pitää etenkin pääkaupunkiseudulla kompensoida sosiaaliturvalla. Toisaalta tilastojen mukaan edes nämä työperäiset maahanmuuttajat eivät pysy kauan töissä, vaan heidän työllisyysasteensa tippuu kantaväestön alle muutaman vuoden jälkeen, Purra sanoo.

Työntekijä ostaa työpaikan velaksi

Ruotsin työmarkkinoilla, kuten myös Suomessa, ongelmana on ollut se, että työnantajat eivät ole noudattaneet työsopimuksia.

– Ruotsissa työlupia on myyty valetyöpaikkoihin. Työsopimusten rikkominen on tarkoittanut liian pieniä palkkoja, liian paljon työtunteja sekä liian suuria työmääriä. Työntekijä on voinut myös ostaa työpaikan velaksi.

– Ulkomaalaisella työntekijällä on ongelmatilanteissa korkea kynnys valittaa väärinkäytöksistä viranomaisille, koska siihen sisältyy riski menettää työ ja samalla oleskeluoikeus Ruotsissa, jossa olosuhteet ovat joka tapauksessa paremmat kuin lähtömaassa, Immonen kertoo.

Uusi väylä halpatyövoimalle

Suomi on Purran ja Immonen mielestä toistamassa Ruotsin virheitä, kuten hyvin usein ennenkin.

– Halpatyö tarjoaa väylän kehitysmaan kouluttamattomalle väestölle päästä korkeamman elintason maahan. Vastaavasti turvapaikkajärjestelmästä luodaan uusi väylä ulkomaiselle halpatyövoimalle.

– Miten vasemmistolainen hallitus voi hyväksyä tämän ja olla edistämässä kahden kerroksen työmarkkinoiden muodostumista Suomeen? Immonen ja Purra ihmettelevät.