Halla-aho vaatii EU:n vapaan liikkuvuuden lopettamista: ”Johtaa epäterveeseen muuttoliikkeeseen, joka on haitallista valtioille”

Jussi Halla-ahon mielestä EU:n ei pidä olla suurvaltaprojekti vaan yhteistyöelin, joka keskittyy sellaisiin ongelmiin, joita on helpompaa ratkaista yhdessä kuin erikseen.

Vuonna 2015 Euroopan unioni oli valmistautumaton turvapaikanhakijakriisiin, joka johti muun muassa siihen, etteivät turvapaikanhakijat hakeneet suojelua ensimmäisestä maasta johon olivat saapuneet. Tunnetuin seurauksin.

Enemmistö kannattaa turvapaikanhakijoiden taakanjakoa

Helsingin Sanomien eurovaalitentissä tiistaina puoluejohtajilta kysyttiin, pitäisikö EU:n sopia kiintiöistä niin, että jos yhteen maahan tulee paljon turvapaikanhakijoita, muut EU-jäsenvaltiot ottaisivat osan vastaan kiintiöjärjestelmän sisällä. Rkp, vasemmistoliitto, sdp, kokoomus ja vihreät ilmoittivat, että tämä käy.

Keskustan Juha Sipilän mukaan velvoittaminen ottamaan turvapaikanhakijoita kiintiöiden sisällä ei olisi realistista. Myös kristillisdemokraattien Sari Essayahin mielestä kiintiöjärjestelmä olisi turha vetovoimatekijä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei kannata kiintiöjärjestelmää. Hän toi esiin perussuomalaisten kannan, eli että tavoitteena on lopettaa humanitaarinen maahanmuutto kokonaan.

– Taakanjako ei toimi koska osa jäsenmaista ei edes ota vastaan turvapaikanhakijoita tai kiintiöpakolaisia. Ja tulijat ovat nirsoja. He haluavat päättää, mihin maahan menevät. Jos pakolaisia sijoitetaan Baltiaan tai Puolaan, niin yleensä ihmiset haluavat lopulta mennä Alankomaihin, Saksaan tai Suomeen.

Välimeren yli pyrkivät palautettava lähtösatamiin

Halla-aho korosti, että Välimeren yli pyrkivät tulisi palauttaa lähtösatamiin. Halla-aho huomautti, että johdonmukainen palauttaminen samalla pelastaisi ihmishenkiä.

– Australialla on tiukka linja, se ei päästä satamiin laittoman maahanmuuton aluksia. Seuraus on ollut se, että laiton maahanmuutto Australiaan loppui, ja samoin kuolemat merellä. Jos Libyasta suurella todennäköisyydellä edelleen pääsee ja tulija saa myös jäädä Eurooppaan, niin salakuljettajaralli pyörii edelleen.

Halla-aho sanoi myös, että jos EU ei pysty ehkäisemään jäsenvaltioihinsa kohdistuvia ongelmia, niin silloin sen ei pidä sitoa jäsenvaltioiden käsiä ja estää niitä ratkaisemasta itse ongelmia.

– Jos EU ei pysty kontrolloimaan ulkorajojaan, silloin sen on annettava jäsenvaltioiden kontrolloida omia rajojaan.

Kokoomus hamuaa halpatyövoimaa ulkomailta

Kokoomuspomo Petteri Orpo esitti keskustelussa, että Suomi ei pärjäisi jatkossa ilman työperäistä maahanmuuttoa.

– Kuka rakentaa talot ja hoitaa vanhukset, kun meillä ei riitä ikäluokasta väkeä hoitamaan. Me emme pärjää ilman ulkomaista työvoimaa, Orpo sanoi.

Halla-aho kuitenkin sanoi, että vapaa liikkuvuus olisi lopetettava EU-alueella.

– Unionissa jäsenvaltiot ovat erilaisia taloudeltaan. Vapaa liikkuvuus johtaa epäterveeseen muuttoliikkeeseen, joka haitallista valtioille. Halpatyövoiman liikkuvuus oli yksi keskeinen syy Brexitin taustalla. Jokainen kyllä tietää mitä Suomessakin tapahtuu rakennusalalla: sinne tulee ulkomaista työvoimaa työskentelemään matalammalla hinnalla.

Vapaa liikkuvuus polkee palkkoja

Halla-aho myös toi esille, kuinka vapaa liikkuvuus ja työperäinen maahanmuutto usein polkee ammattialan palkkoja.

– Hoiva-alalla on esitetty vaatimuksia, että Suomeen pitäisi tuoda filippiiniläisiä hoitajia. Samaan aikaan meillä on kuitenkin kymmeniä tuhansia koulutettuja hoitajia, jotka ovat lähteneet muualle töihin tai vaihtaneet alaa kokonaan, koska palkalla ei tule toimeen. Tässä on kyse vain siitä, että korvataan työvoimaa halvemmalla työvoimalla ja painetaan palkkakustannuksia alas.

EU:n ei pidä olla suurvaltaprojekti

Jussi Halla-aho määritteli kysyttäessä perussuomalaisten EU-linjan:

– EU:n pitää olla yhteistyöelin, joka keskittyy sellaisiin ongelmiin, joita on helpompaa ratkaista yhdessä kuin erikseen. EU:n ei pidä olla suurvaltaprojekti, Halla-aho sanoi.

Eurovaalien ongelma on usein ollut alhainen äänestysprosentti. Halla-aho houkutteli nyt erityisesti nuoria äänestämään.

– Vanhemmat ikäluokat äänestävät nuoria aktiivisemmin, joten vanhempien äänet kuuluvat voimakkaammin kuin nuorten. Nyt kuitenkin tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat nuoriin vielä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua.