Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson esitti Helsingin Sanomien vaalitentissä työvoiman tarveharkinnasta luopumista ja haastoi asiassa Jussi Halla-ahoa. – Meidän käsitystämme markkinataloudesta ei vastaa se, että yritys voi ulkoistaa palkkakustannuksia veronmaksajille, Halla-aho totesi Henrikssonille.

Helsingin Sanomien järjestämässä HS vaalitentissä tiistaina aiheena olivat enimmäkseen työhön ja talouteen liittyvät asiat. Tentissä puoluejohtajille esitettiin kysymys, onko työkykyisellä ihmisellä Suomessa oikeus olla tekemättä työtä.

Li Anderssonia (vas.) lukuun ottamatta kaikki puoluejohtajat vastasivat kysymykseen kieltävästi. Sari Essayah (kd.) toi esille, että sosiaaliturvajärjestelmä aiheuttaa kannustinloukkuja eli tilanteita, joissa ihmisen ei ole järkevää ottaa työtä vastaan, koska hänen elämäntilanteensa siitä huonontuu.

Menestyvät yritykset voivat työllistää

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho aloitti vastauksensa toteamalla, että vapaassa maassa ihmisellä on tietysti oikeus olla tekemättä työtä, jos hän näin haluaa, mutta siitä pitää lähteä, että työkykyisellä ihmisellä ei voi olla oikeutta elää työtä tekevien ihmisten tuloista verotetulla rahalla.

– Jos yhteiskunta haluaa pystyä pitämään huolen työkyvyttömistä, vanhuksista tai lapsista, niin silloin yhteiskunta ei voi elättää ihmisiä, joilla on mahdollisuus tehdä työtä, Halla aho sanoi.

Halla-aho korosti, että päättäjien velvollisuutena on tehdä ratkaisuja, jotka edistävät sitä, että yritykset voivat menestyä ja siten työllistää ihmisiä.

Sallimmeko palkkojen polkemisen?

Halla-aho korosti myös, että palkkatason on oltava sellainen, että ihmistä ei rangaista työn vastaanottamisesta, vaan että hän hyötyy siitä taloudellisesti.

– Tämä liittyy laajempiin kysymyksiin, kuten miten meidän ilmastopolitiikkamme tukee teollisuuden säilymistä Suomessa, sallitaanko me halpatyövoiman maahanmuutto, joka polkee palkkoja ja niin edelleen.

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ryhtyi haastamaan Halla-ahoa esittämällä, että yritykset tietävät itse, millaista työvoimaa ne tarvitsevat.

– Sen takia meidän pitäisi luopua työvoiman tarveharkinnasta. Tiedän monta yritystä, joissa on ulkomaisia työntekijöitä. Olen varma siitä, että yritykset voivat itse päättää, sopiiko tämä työntekijä meille. Oletko Halla-aho sitä mieltä, että valtion virkamies päättäisi, kuka on missäkin töissä? Henriksson kysyi Halla-aholta.

Työvoiman tarveharkinta tarkoittaa sitä, että EU:n ulkopuolelta kolmansista maista tuleva työntekijä saa työluvan vasta sen jälkeen, kun on arvioitu onko Suomessa jo valmiiksi saatavilla kyseiseen tehtävään sopivaa työvoimaa.

Halpatyöläisten palkka ei riitä elämiseen

Halla-aho vastasi Henrikssonille kysymykseen työvoiman tarveharkinnasta luopumisesta.

– Täydellisessä maailmassa yritykset voivat arvioida millaista henkilöstöä ne haluavat. Meidän käsitystämme markkinataloudesta ei kuitenkaan vastaa se, että yritys voi ulkoistaa palkkakustannuksia veronmaksajille. Eli toisin sanoen: tuodaan ulkomailta halpatyöläisiä, joiden palkka ei riitä elämiseen, vaan palkkaa täydennetään tulonsiirroilla, kuten toimeentulotuella ja asumistuella.

– Tämä voi olla rkp:n käsitys markkinataloudesta. Kuitenkin meidän (perussuomalaisten) mielestämme yrityksen velvollisuus on maksaa työntekijöidensä palkat, se ei ole veronmaksajien tehtävä, Halla-aho totesi.

SUOMEN UUTISET