

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomalaisesta työvoimasta ei ole niin kova pula kuin väitetään, hallituksella kova hinku saada Suomeen lisää ulkomaalaista halpatyövoimaa
Perussuomalaiset moitti suullisella kyselytunnilla hallitusta halpatyömarkkinoiden luomisesta Suomeen. He ottivat esimerkiksi Lounais-Suomen alueen, jossa telakkateollisuus tarvitsee jatkuvasti työvoimaa, mutta silti jopa tuhat suomalaista laivanrakentajaa on työttömänä. Ulkomainen halpatyövoima on korvannut heidät. Yle oli tutkinut asiaa ja uutisoi siitä eilen 23.1.
– Kansalle on kerrottu, että Suomessa on huutava työvoimapula. Suomalaisesta työvoimasta ei ole kuitenkaan niin kova pula kuin väitetään, vaan kyse on usein pikemminkin halusta tuoda Suomeen lisää ulkomaalaista halpatyövoimaa, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio totesi.
Alipalkattua työvoimaa ulkomailta
Tavio huomautti, että ulkomaalaiset duunarit hankitaan töihin alihankkijoiden kautta alipalkattuina ja että palkat ovat räikeästi alle suomalaisen sopimustason. Tästä syystä suomalaiset duunarit saavat pysyä kotona.
– Perussuomalaiset tahtovat ottaa työllisyyspolitiikkaan uuden suunnan. Suomea rakennetaan suomalaisten voimin, suomalaisella palkkatasolla. Kysynkin hallitukselta, aiotteko te parantaa suomalaisen duunarin asemaa niillä aloilla, jotka nyt suosivat ulkomaalaista halpatyövoimaa? Tavio kysyi.
Ministeri myönsi ongelmat
Työministeri Jari Lindström (sin.) vastasi, että Suomessa tulisi aina tehdä töitä suomalaisin työehdoin. Suurin haaste on hänen mukaansa valvonnassa.
– Kun yritys tarvitsee osaavaa työvoimaa kiireessä, eikä se sitä löydä Suomesta, se hakee sen muualta. Työehtoja tulee noudattaa, mutta pitää ymmärtää, etten ole vastuussa työsuojelusta tai veroasioista, Lindström kuittasi.
Lasku lankeaa suomalaiselle veronmaksajalle
Tavio moitti, että vaikka ongelmat ulkomaisen halpatyövoiman käytössä ovat siis selvästi olleet tiedossa, niille ei ole tehty mitään.
– Meillä olisi vieläkin parempi työllisyysaste perussuomalaisella politiikalla ja silloin töissä olisivat ensisijaisesti suomalaiset duunarit, Tavio totesi.
– Hallitus on politiikallaan tietoisesti luonut ja edelleen sallinut kaksien työmarkkinoiden synnyn – ulkomaalaisten halpatyömarkkinat ja suomalaisten työmarkkinat.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eipä yllättänyt: Koodaripulaa Iltalehdessä valittaneen rekryfirman johtaja toimii kokoomuksessa

Halla-aho: Kokoomuksen ja keskustan tarkoituksena on polkea palkkoja tuomalla halpatyövoimaa – ”Yritykset korjaavat hyödyt, veronmaksaja maksaa haitat”

Suomen perusta tutki: Työvoiman saatavuusharkinnan poistamisessa häviäjiä olisivat julkinen talous sekä matalapalkka-alalla työskentelevä duunari
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.