– Avokätisessä tulonsiirtoyhteiskunnassa ei voi olla niin, että yritykset korjaavat maahanmuuton hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat esimerkiksi täydentämällä halpatyöläisten toimeentuloa tulonsiirroilla, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi Työmiehen tuumaustunnilla.

Perjantain tuumaustunnilla aiheena oli työperäinen maahanmuutto sekä kysymys työvoiman saatavuusharkinnan poistamisesta ja sen seurauksista. Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho muistutti heti aluksi, että suomalaisen maahanmuuttokeskustelun ongelmana on aina ollut sen jäsentymättömyys.

– Yhdenlaisen maahanmuuton ongelmia lakaistaan maton alle sillä, että toisenlaisesta maahanmuutosta on ollut Suomelle hyötyä. Tyypillinen esimerkki tällaisesta ajattelusta on se, että kouluttamattomien somalien tai irakilaisten maahanmuutto pitäisi nähdä myönteisenä asiana, koska Fazer ja Finlaysonkin olivat ns. maahanmuuttajia. Tai että maahanmuuttajien kotouttamisessa kyllä onnistutaan, koska Yhdysvallatkin onnistui siinä sata vuotta sitten. Tai että Suomen pitäisi ottaa vastaan 17-vuotiaaksi tekeytyviä ns. sotalapsia, koska Suomestakin lähetettiin sotalapsia Ruotsiin sodan aikana.

– Sanalla sanoen: keskustelussa niputetaan yhteen ja rinnastetaan toisiinsa ilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Pyritään luomaan propagandistisia mielikuvia, ei realistista tilannekuvaa. Realistinen tilannekuva on kuitenkin järkevän politiikan edellytys, Halla-aho sanoi.

Humanitaarisen maahanmuuton kotoutumisaste surkea

Halla-ahon mukaan vähimmäisvaatimus järkevälle keskustelulle on se, että erotetaan toisistaan työperäinen maahanmuutto ja humanitaarinen maahanmuutto.

– Tosin humanitaarisenkin maahanmuuton käsitettä vääristellään usein harhautusmielessä. Humanitaariseen maahanmuuttoon pitää itsestään selvästi laskea mukaan paitsi kansainvälistä suojelua nauttivat henkilöt myös heidän maahan tulevat perheenjäsenensä ja täällä syntyvät lapsensa.

– Näissä ryhmissä integraatioaste, eli kotoutumisaste on tunnetusti lohduttoman surkea. Ja mikä pahinta, samat kansallisuudet epäonnistuvat kotoutumisessaan kaikissa Euroopan maissa. Toivoa paremmasta ei siis juuri ole, Halla-aho totesi,

Kilpailevatko maahanmuuttajat työpaikoista?

Monet maahanmuuttoon kriittisestikin suhtautuvat suomalaiset ovat oppineet sanomaan, että töihin tulevat ihmiset ovat toki tervetulleita. Halla-aho muistutti, että kuitenkaan edes niin sanottu työperäinen maahanmuutto ei ole yksiselitteinen asia.

– Kyse on pohjimmiltaan siitä, tuovatko maahanmuuttajat meille jotain sellaista, mitä suomalaiset työmarkkinat tarvitsevat ja mitä ei kotimaasta löydy; vai onko heidän ainoa kilpailuvalttinsa se, että he tekevät työnsä surkeilla työehdoilla ja huonolla palkalla?

– Syrjäyttävätkö he suomalaisia töistä näillä kilpailuvalteillaan? Kyse on myös siitä, mikä on heidän nettovaikutuksensa maan julkiselle taloudelle. Maksavatko he enemmän veroja yhteiseen kassaan kuin ulosmittaavat siitä tulonsiirtojen muodossa?

Veronmaksaja maksaa halpatyöläisten toimeentulon

Kun ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta puhutaan, liike-elämä usein toteaa, että yritysten pitää saada itse vapaasti määritellä, kenet he haluavat palkata töihin.

– Tämä kuulostaa loogiselta, mutta se ei valitettavasti päde avokätisessä tulonsiirtoyhteiskunnassa. Ei voi olla niin, että yritykset korjaavat maahanmuuton hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat esimerkiksi täydentämällä halpatyöläisten toimeentuloa tulonsiirroilla, Halla-aho sanoi.

Perussuomalaiset vastustaa kaksia työmarkkinoita

Hallituspuolueet ovat vaatineet saatavuusharkinnan lopettamista seuraavalla vaalikaudella.

– Elinkeinoelämän, samoin kokoomuksen ja keskustan, ilmeisenä tarkoituksena on luoda Suomeen kahdet työmarkkinat ja polkea palkkoja halpatyövoimaa maahantuomalla, Halla-aho arvioi.

– Tähän kuoroon on yhtynyt myös vihervasemmisto, koska niille haittamaahanmuutto on aina mieluista. Samalla nakerretaan irtisanomissuojaa. Akavan suunnalta on jo esitetty mahdollisuutta palkata kouluttamattomia maahanmuuttajia normaalia pienemmällä palkalla.

Haittamaahanmuutto pidettävä vähäisenä

Perussuomalaiset vastustavat kaikkea tätä, koska puolue on Suomen ja suomalaisten asialla.

– Me näemme, että maahanmuuttopolitiikan tärkein tehtävä on pitää haittamaahanmuutto niin vähäisenä kuin mahdollista ja toisaalta pitää ovi raollaan sellaiselle maahanmuutolle, joka ei ole haittamaahanmuuttoa.

– Nimenomaan raollaan, ei sepposen selällään, koska maahanmuuttoon liittyy muitakin kuin taloudellisia haasteita, eikä sitä siksi ole mitään syytä pitää itseisarvona, Halla-aho sanoi.

Katso Tuumaustunti täältä:

SUOMEN UUTISET