Halla-aho: Duunarin elinkustannuksia laskettava – halpatyövoiman tuonti EU:n ulkopuolelta ei ole suomalaisten etu

– Niin keskusta, kokoomus kuin vasemmistokin kannattavat kehitysmaista tulevan halpatyövoiman vapauttamista seuraavalla vaalikaudella. Vain elinkeinoelämä hyötyy kouluttamattoman halpatyövoiman tuonnista – se ei ole suomalaisen duunarin ja suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista. Äänestäjän kannattaa nyt olla tarkkana ja hereillä, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho haluaa pysäyttää kouluttamattoman halpatyövoiman tuonnin Suomeen ja nostaa suomalaisen työn sille kuuluvaan arvoonsa.

– Minun sukupolvelleni opetettiin koulussa, että suomalainen työ on valtiovallan erityissuojeluksessa. Tällaiseen ajatteluun me perussuomalaiset haluamme palata, Halla-aho sanoi perussuomalaisten työmiehen tuumaustunnilla maanantaina.

https://www.facebook.com/suutiset/videos/313061412600641/

Halla-ahon mukaan Suomessa on jo hallituksen toivoma halpatyövoimareservi. 1 min 50 sek. Facebook-video.

– Elinkeinoelämä ja lähes kaikki puolueet oikealta vasemmalle vaativat, että EU-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman saatavuusharkinnasta pitäisi luopua seuraavalla vaalikaudella. Tosiasiassa kyse on kouluttamattomien ihmisten maahantulon vapauttamisesta.

Pienyrittäjien asemaa on parannettava

Halla-aho muistutti, kuinka startup-yrittäjät, osaajat ja muut vastaavat ryhmät voivat jo nyt muuttaa Suomeen ilman saatavuusharkintaa.

– On tietenkin elinkeinoelämän etu saada halpatyövoimaa, jonka toimeentulosta vastaa viime kädessä veronmaksaja tulonsiirtojen muodossa, mutta suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen duunarin etu tämä ei ole. Äänestäjän kannattaa siis olla tarkkana ja hereillä, Halla-aho sanoi.

Hän jatkoi, kuinka hallitus on taputellut itseään selkään työllisyysasteen noususta 72 prosenttiin. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että Suomessa on tällä hetkellä 600 000 työikäistä, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa.

– Eikö tässä ole riittävästi halpatyövoimareserviä ja työsarkaa hallitukselle? Halla-aho kysyi.

Hän muistutti, kuinka myös valtion tulonsiirtoihin käytettäviä menoja voidaan supistaa lisäämällä työllistymisen edellytyksiä.

– Se onnistuu tarkastelemalla, mistä suomalainen talous muodostuu. Meidän on luotava puitteet, että pienyrittäjät pystyvät kestävästi työllistämään ihmisiä. Pitkällä aikavälillä ei ole varaa rahoittaa tulonsiirtoja, kenellekään, jos meillä ei ole yrittäjiä.

”Tehtaan piippu Suomessa on myös ympäristöteko”

Halla-aho sanoi, kuinka myös ympäristön ja ilmaston suojelu ovat tärkeitä asioita.

– Täytyy kuitenkin ymmärtää, että haasteet ovat globaaleja, ja niihin pitää vastata globaalisti. Jos Suomi, tai Eurooppa laajemmin, asettaa itselleen liian kunnianhimoisia, yksipuolisia päästötavoitteita, seurauksena on se, että tuotanto siirtyy johonkin, missä kunnianhimon taso on paljon matalampi. Kuten Kiinaan tai Intiaan.

– Häviäjinä ovat sekä Suomi että ilmasto. Voidaankin kärjistetysti sanoa, että tehtaan piippu Suomessa on ympäristöteko. Energian ja polttoaineiden hinta on saatava alas, jotta Suomen kilpailukyky turvataan. Energian hinnalla on pyrittävä kompensoimaan Suomen kylmää ilmastoa, syrjäistä sijaintia ja pitkiä etäisyyksiä.

Suurin osa tuloista menee elinkustannuksiin

Halla-ahon mielestä verotuksen pitää tukea työllisyyttä ja kokonaistaloutta.

– Oikein kohdennetut veroleikkaukset ovat investointi, joka maksaa itseään takaisin. Kun keskituloinen ihminen saa omasta palkastaan enemmän käteen, raha siirtyy kulutukseen, joka samalla luo työtä etenkin palvelualoille.

– Pienimmissä tuloluokissa ongelma ei ole niinkään, tai ainakaan yksinomaan siinä, että ihmiset tienaavat liian vähän, vaan se, että liian suuri osa heidän pienistä tuloistaan menee asumisen, liikkumisen ja ruuan kaltaisiin välttämättömyyksiin. Elinkustannusten alentaminen on keskeisellä sijalla perussuomalaisten tulevissa vaaliohjelmissa.

– Pienituloisella mutta työssäkäyvällä ihmisellä ei ole varaa asua kaupungeissa, koska edullisiin asuntoihin majoitetaan julkisella rahalla asuvia maahanmuuttajia. Toisaalta hänellä ei ole varaa kulkea töihin kauempaa, koska liikkuminen maksaa liikaa. Ja sitten valitetaan, että on työvoimapula, Halla-aho ihmetteli.

Suomi on luisunut konsensusyhteiskunnaksi

Halla-aho korosti, kuinka perussuomalaiset on Suomen poliittisin puolue. Samalla hän harmitteli sitä, kuinka Suomi on muuttunut konsensusyhteiskunnaksi.

– Toimivassa demokratiassa poliitikkojen ja virkakunnan välillä vallitsee työnjako. Poliitikkojen pitäisi määritellä ne ideologiset periaatteet ja suuntaviivat, jolla maata kehitetään. Virkamiesten tehtävä on muuttaa nämä poliittiset valinnat lihaksi. Tehdä laskelmia, pukea poliittiset tavoitteet lakitekstiksi ja niin edelleen. Tämä työnjako on Suomessa hämärtynyt.

– Hallituksen budjettiesitys ja siitä käytävä keskustelu ovat hyvä esimerkki tästä asetelmasta ja ilmapiiristä. Valtion tulot ja menot hyväksytään suunnilleen annettuna tosiasiana, ja keskustelu on tämän laatikon sisällä tapahtuvaa näpertelyä, eurojen siirtelyä momentilta toiselle. Suurista periaatteellisista ja ideologisista kysymyksistä ei juurikaan käydä keskustelua. Ehkä siksi, että lähes kaikilla puolueilla on yhteinen arvopohja, ja ne ovat suorastaan ylpeitä siitä, Halla-aho sanoi.

Perussuomalainen Suomi pitää huolta omistaan

Halla-aho toi esille, kuinka perussuomalaisten periaatteena on, että vain sellaista voidaan jakaa, jota on.

– Jos valtio velkaantuu lähes kahden miljardin euron vuosivauhtia nousukaudella, se tarkoittaa, että emme elä suu säkkiä myöten. Toinen perussuomalainen periaate on, että sitä kakkua, jota jaetaan, pitää myös kasvattaa. Kuitenkin vaurautta syntyy vain tuottavasta työstä ja yrittämisestä.

Neljän vuoden vaalisykli johtaa Halla-ahon mukaan helposti siihen, että puolueet etsivät nopeita ratkaisuja raskailla tulonsiirroilla, jotka puolestaan pakottavat verottamaan työtä ja yrittämistä entistä enemmän.

– Tulonsiirtoja tarvitaan, koska perussuomalainen Suomi pitää huolta omistaan, myös niistä, jotka eivät siihen itse kykene. Ensisijainen tavoite pitää kuitenkin olla työkykyisten ihmisten tukiriippuvuuden vähentäminen. Tämä pienentää julkisen vallan menoja, lisää ihmisten hyvinvointia ja on samalla kestävää kehitystä.

Katso Tuumaustunti kokonaisuudessaan Youtubesta:

---