– Maatalouden ja viljelijöiden avuksi tarvitaan jatkuvuutta ja varmuutta tulevaisuudesta, koska epävarmuudessa on kamalinta elää. Mikäli jatketaan vain kertakorvausten tiellä, se ei luo pysyvyyttä, kansanedustaja Leena Meri sanoo.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri sanoi Työmiehen tuumaustunnilla, kuinka perussuomalaiset ovat huolissaan Suomen maataloudesta, sen jatkuvuudesta ja maamme huoltovarmuudesta eli maamme kyvystä tuottaa viljaa, rehua ja lihaa tulevina vuosikymmeninä.
– Äskettäin Ylellä julkaistiin selvitys, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää maaseudun asuttuna. Keskusta hurrasi tulokselle. Mutta jos näin on, miksi verotuksen kautta keskusta osallistuu toimiin, jotka olennaisesti vaikeuttavat maaseudulla asumista? Tähän kuuluu mm. kulutusverotuksen, kuten autoilun, kallistuminen bensaveron korkealla tasolla ja korotuksilla.
Lomitustoiminnasta leikataan, viljelijöiden hätä jatkuu
Meri korosti, kuinka maatalouden ja viljelijöiden avuksi tarvitaan jatkuvuutta ja varmuutta tulevaisuudesta.
– Epävarmuudessa on kamalinta elää. Mikäli jatketaan vain kertakorvausten tiellä, luo se epävarmuutta tulevaisuudesta, ei pysyvyyttä. Hallituksen budjettiesityksessä myös lomituspalveluista ollaan leikkaamassa. Miten maatalousyrittäjät ja viljelijät nyt yhtäkkiä muka jaksavat paremmin? Meri kysyi.
– Katsoin nimittäin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan talousarvioesitystä, jossa esitetään ensi vuodelle, kuinka maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenisivat 11 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vähennys johtuisi tarvearvion muutoksesta ja siitä, että maatalousyrittäjien jaksamista tukevan hankkeen yhden miljoonan euron rahoitus päättyisi. Mihin viljelijöiden hätä on muka kadonnut?
Maatilojen määrän väheneminen huolestuttaa
Meri kertoi lukeneensa Maaseudun Tulevaisuus -lehdestä tutkimuksen, jonka mukaan maatilojen määrän arvioidaan puolittavan 25 vuoden kuluessa. Vuonna 2000 Suomessa oli 78 000 maatilaa. Ennusteen mukaan vuonna 2025 tiloja olisi enää 37 000.
– Hurjimmalta näyttää sikatilojen määrän kehitys. Vuosisadan vaihteen tilamäärästä olisi vuonna 2025 jäljellä enää 15 prosenttia, eli 3 006 tilasta pudotaan 454 tilaan. Lypsykarjatiloista on samassa ajassa katoamassa yli kolme neljännestä.
– Tilojen väheneminen jatkuu tasaisena, eikä heikko satovuosi erityisesti vauhdita sitä. Viime kesänä satoi rankasti ja tänä kesänä kuivuus on vaivannut maaseudulla.
Meri huomautti, että myös erikoistutkija Arto Latukka Luonnonvarakeskuksesta arvioi, että tilojen väheneminen jatkuu.
– Hänen mukaansa huono vuosi heijastuu kyselytutkimuksissa niin, että moni sanoo laittavansa pillit pussiin. Latukan mukaan käytännössä ei se silti mene niin: lopettaminen on todellisuudessa peruuttamaton päätös, joka tehdään harkiten ja pitkällä tähtäimellä. Siihen ei yhden vuoden sää tai tukiratkaisut vaikuta, Meri sanoi.
– Perussuomalaiset vaativat, että maaseudun taloudellisen tukemisen sekä ihmisten jaksamisen tukemisen pitää perustua laajaan ohjelmaan maatalouden elinkelpoisuuden säilyttämiseksi eikä vuosittain annettaviin murusiin kun hätä on jo kova. Siksi meidän pitää muuttaa tapaamme toimia.
Pitkät etäisyydet lisäävät elinkustannuksia
Kulutusverotuksen kiristyminen on myös omiaan kasaamaan painetta maaseudulle.
– Maaseudulla asuminen on aina kalliimpaa kuin kaupunkiasuminen, kun huomioidaan liikkumisen ja polttoaineiden kulut. Tämän vuoksi näitä veroja ei pitäisi nostaa. Samoin julkinen liikenne olisi saatava ulottumaan ympäri Suomea.
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho näkee, kuinka maaseutu on laajemmin pidettävä asumiskelpoisena.
– Olisi huolehdittava siitä, että ne jotka haluavat asua maaseudulla, niin heillä olisi myös mahdollisuus tehdä niin. Tämä edellyttää myös esimerkiksi tieverkon kunnossapitoa sekä palvelujen, kuten koulujen ja synnytyssairaaloiden saatavuutta koko maassa, Halla-aho sanoo.
Katso Tuumaustunti kokonaisuudessaan Youtubesta:
SUOMEN UUTISET