

LEHTIKUVA
Huhtasaari haluaa tukea kotimaista ruokatuotantoa: ”Kysymys on huoltovarmuudesta, puhtaudesta ja myös eläinten oikeuksista”
Perussuomalaiset on valmis panostamaan ruokatuotannon omavaraisuuteen. Laura Huhtasaari nostaa kuitenkin samalla esille myös ilmastopoliittiset näkökohdat. – Onko se ilmastoteko, jos tilaamme tänne kanoja Brasiliasta?
Kansalaiset lähettivät Laura Huhtasaarelle kysymyksiä maatalouspolitiikasta ja ylipäätään maaseudun elämästä. Varapuheenjohtajan kyselytunnilla haastattelija Riikka Purra pohjusti aihetta toteamalla, kuinka Suomi on iso maa ja kuinka sen eri puolilla asuvat ihmiset eivät aina ymmärrä toisiaan.
Perussuomalaiset eivät halua maaseudun autioituvan tai ruokatuotannon siirtyvän muualle. Mitä muuta tämän eteen konkreettisesti voisi tehdä, kuin kepulaisittain antaa lisää maataloustukia tai muuten siirtää rahaa?
– Nythän EU:n uudessa rahoituskehyksessä ollaan pienentämässä meidän omavaraisuuttamme. Ja kuten sanoin, sehän on meidän omaa rahaamme.
– Maataloustuet ovat protektionismia, ja niin pitää ollakin. Olen itse valmis pitämään omavaraisuudesta huolta, koska ”mahallaan ne sotilaatkin marssivat.” Kysymys on samalla huoltovarmuudesta, turvallisuudesta, puhtaudesta ja myös eläinten oikeuksista. Siis siten, että pystymme vahtimaan sitä, että meillä Suomessa pidetään eläimistä hyvää huolta. Perussuomalaiset ei hyväksy minkäänlaista eläinten kiduttamista.
Huhtasaari nostaa esille myös ilmastokysymyksen
– Onko se ilmastoteko, jos tilaamme tänne kanoja Brasiliasta?
”Tarvitsemme kaikenlaisia tiloja”
Huhtasaaren mukaan perussuomalaiset on siis monin tavoin valmis panostamaan ruokatuotannon omavaraisuuteen.
– Tarvitsemme tänne kaikenlaisia tiloja, myös keskisuuria eikä pelkästään isoja. Jos epidemia tai muu sairaus tulee isolle tilalle, niin se on riski omavaraisuudellemme.
Huhtasaaren mielestä ensimmäinen ratkaisu olisi EU-tulonsiirtojen lopettaminen
– En minä halua maksaa muiden maiden maataloustukia tai infraa. Haluan laittaa suomalaisten kansallisesti keräämät rahat suomalaisten infraan ja suomalaisten maataloustukiin. Samalla voimme katsoa, miten olisi mahdollista helpottaa byrokratiaa ja tuotteiden markkinoille pääsyä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus leikkasi ruoka-avun tuen nolliin – yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea

Rantanen: Laittomasti maassa olevien hätämajoitukseen myönnetyt rahat olisivat kuuluneet Hurstin ruoka-avulle – ”Nälkä ei odota”

Lapsiperheiden köyhyys näkyy kouluissa: ”Ope, mulla on nälkä”

Meri: Tiloja lopetetaan, maanviljelijät ahdingossa – kotimainen ruuantuotanto loppuu, jos emme muuta toimintapojamme

Perussuomalaiset pettyivät hallituksen toimiin viljelijöitä kohtaan – ”Tekohengitystä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.