

LEHTIKUVA
Viikon 51/2017 luetuin
Joulukuu 2017 luetuin
Hallitus leikkasi ruoka-avun tuen nolliin – yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea
Satoja tuhansia suomalaisia palveleva ruoka-apu jäi tänä vuonna kokonaan vaille valtion tukea. Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti ruoka-avun tukemisen vuoden 2016 budjetissa ja jatkoi sitä vuonna 2017. Ensi vuoden budjettiin paljon kiiteltyä tukea ei kuitenkaan lisätty.
– Hallituspohjan muutos näkyy selvästi hallituksen arvovalinnoissa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio.
Köyhät on unohdettu
Ruoka-avun tuki haudattiin tänään lopullisesti, kun hallituspuolueet äänestivät nurin Savion aloitteen, joka olisi edellisvuoden tapaan lisännyt 1 000 000 euroa ruoka-aputyön tukeen.
– Hallitustaipaleen alussa sovimme keskustan ja kokoomuksen kanssa yksissä tuumin, että tuemme kaikkein köyhimpiä ohjaamalla resursseja ruoka-aputyöhön. Nyt olen pettynyt. Jos joitakuita tässä maassa pitäisi joulun alla muistaa, niin ruokajonossa seisovia köyhiä kansalaisiamme, taustoittaa ruoka-avussa ennen eduskuntauraansa toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko.
– Juhlapuheita kyllä pidetään, mutta kun tekojen paikka tulee, köyhät unohdetaan.
Kiivas väittely eduskunnassa
Ruoka-avusta keskusteltiin eilisessä täysistunnossa vilkkaasti.
– Olisin tästä ruokailusta muistuttanut vielä, että lokakuussa viime vuonna Heikki Hursti ilmoitti mediassa, että yksi puolue teki sen, mitä muut ovat vuosikausia lupailleet, ja hän kiitti perussuomalaisia siitä, että näitä ruoka-apuja heille tuli, muisteli perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.
Hän kysyi, vaikuttiko perussuomalaisten poistuminen hallituksesta tuen lopettamiseen.
– Ihmettelen sitä, miksi poliittinen kunnia on tärkeämpää kuin köyhien auttaminen. En sitä ikinä voi ymmärtää, sanoi Niikko.
Hän kritisoi kunta- ja terveysjaostossa istuvia kokoomuksen Sari Sarkomaata ja sinisten Kaj Turusta siitä, että tuki haudattiin, vaikka jaoston puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (ps) sitä esitti rahoitusta budjetin jakovarasta edellisvuosien tapaan.
Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa lisättiin sosiaali- ja terveysalan eri kohteisiin ensi vuodelle nettomääräisesti 8,55 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) sekä sinisten kansanedustaja Turunen kielsivät jyrkästi poliittiset motiivit tuen lopettamisessa.
Apua saa viikoittain yli 20 000 suomalaista
Vuodelle 2017 osoitettu miljoonan euron tuki kohdistui yli sadalle paikkakunnalle eri puolelle Suomea. Suurin osa tuesta kohdistettiin Ruoka-apu Yhdistysten Liiton 70 jäsenjärjestölle, jotka jakavat tämän vuoden aikana 3 600 000 ruokakassia ja 350 000 lämmintä ateriaa yli 4 000 vapaaehtoisen voimin.
Avustusta käytetään ruuan nouto- ja jakelukustannuksiin, toimitilakuluihin, kylmälaitteiden, kylmäkonttien ja -peräkärryjen hankintaan ja palkkauskustannuksiin.
Pitkälti vapaaehtoisvoimin pyörivä ruoka-aputyö ei ole ennen vuotta 2016 saanut suoraa valtion tukea, koska rahapelivoittovaroista ruoka-apua ei jakoperiaatteiden mukaan rahoiteta. Ruoka-aputyötä tekevien järjestöjen saaminen rahapelivoittovarojen piiriin toisi tuelle jatkuvuutta.
Ministeri ei vastannut
Vastuuministeri Mattila ei kuitenkaan eilen vastannut Niikon kysymykseen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuen ulottamisesta ruoka-apuun.
Ruoka-avun toimijoita on Suomessa Ruoka-apu Yhdistysten Liiton arvion mukaan kaiken kaikkiaan noin 400-500.
– Mahdollisimman suoraan tarvitsijoille menevä tuki on vaikuttavaa. Meillä on vielä paljon tehtävää siinä, että kolmannen sektorin arvo nähtäisiin käytännössä, pohtii kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Kankaanniemi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Saarikangas: Pelastetaan Hurstin työn jatko – ”Sosiaalisilla ongelmilla on sitä korkeampi hintalappu, mitä myöhemmin niihin puututaan”

Monikulttuurisuuteen kylvettiin kymmeniä miljoonia – STEA jätti syöpälasten ja kehitysvammaisten perheet sekä omaishoitajat ilman avustuksia

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: ”Ihmisillä on hätä”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.