Saarikangas: Pelastetaan Hurstin työn jatko – ”Sosiaalisilla ongelmilla on sitä korkeampi hintalappu, mitä myöhemmin niihin puututaan”

Perussuomalaisten Helsingin piirin puheenjohtaja Markku Saarikangas kysyy avoimessa kirjeessään päättäjille, haluavatko nämä, että pääkaupunkiseudun suurin hyväntekijä Heikki Hursti joutuu lopettamaan pyyteettömän toimintansa muutaman sadantuhannen euron takia.

– Ilmeisesti kyllä, koska mikään taho ei ole valmis tukemaan Hurstin toiminnan jatkamista, Saarikangas ihmettelee.

Avuntarve kymmenkertaistunut

Saarikangas osoittaa kysymyksensä erityisesti Helsingin pormestari Jan Vapaavuorelle, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelälle, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljaselle, pääministeri Juha Sipilälle (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.).

– Kun Veikko Hursti menehtyi vuonna 2006 ja Heikki Hursti aloitti isänsä ja äitinsä työn jatkamista, oli Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö siirtynyt juuri uusiin tiloihinsa Vaasankadulle. Asiakkaita ruokajonossa oli kaksi kertaa viikossa noin 300-350 henkilöä/kerta. Siis noin 700/viikko.

– Nyt 11 vuotta myöhemmin avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut yli kymmenkertaiseksi, noin 7 000-8 000 ihmiseen viikossa. On inhimillisesti uskomatonta, että Heikki Hursti vapaaehtoisineen on pystynyt tästä kaikesta suoriutumaan, Saarikangas kirjoittaa.

Lahjoitusvarat eivät riitä

Saarikangas on pahoillaan, ettei Hurstin saama taloudellinen tuki riitä enää pitkään ruoka- ja vaateavun toimipisteen kustannuksiin ja toiminnan pyörittämiseen.

– Ikävä kyllä, nyt alkaa loppu häämöttämään, eivätkä lahjoitusvarat ja talkootyö riitä. Avun tarvitsijoiden määrä on kasvanut niin suureksi ja samaan aikaan yhteiskunnan jo ennestään minimaalinen tuki on vain entisestään laskenut.

Nyt tarvitaan poliittista tahtoa

Saarikankaan mukaan Hurstin avustustoiminnan jatkuminen edellyttäisi pikaisesti uusia logistiikkatiloja, rahallista tukea noin 500 000 euroa vuodessa sekä lupausta pitkäaikaisesta rahoituksesta, jotta toimintaa voidaan suunnitella ja kehittää optimaalisesti.

– Me, allekirjoittaneen johdolla, tarjoamme tarvittavan asiantuntijaverkoston Hurstin toiminnan edelleen kehittymisen varmistamiseksi. Molemmat järjestyvät helposti, mikäli vain poliittista tahtoa löytyy.

– On aivan käsittämätöntä, että ruoka-avusta joudutaan kieltäytymään, koska ei ole riittävää varastokapasiteettia. Olen vakuuttunut, että esimerkiksi STARAn tiloista löytyisi Hurstille tarvittavat varasto-ja logistiikkatilat sekä palvelut.

Auttamatta jättäminen tulisi kalliiksi

Saarikankaan mielestä esimerkiksi pääkaupunkiseudun kolme kaupunkia voisivat tukea Hurstin toimintaa vuosittain esimerkiksi 200 000 eurolla per kaupunki.

– Olen täysin vakuuttunut, että kaupunkien osallistuessa kustannusten jakoon yksityiset yritykset kyllä tulevat talkoisiin mukaan, kuten ovat jo nyt mukana. Nykylahjoittajat sekä yritykset tarvitsevat uskon, että asia on meille kaikille tärkeä ja että taakanjakajia on muitakin.

– Hurstien työ vaikuttaa suuresti koko pääkaupunkiseudun vähäosaisten elämään. Toiminnan päättyminen maksaa monin kerroin enemmän kuin sen hengissä pitäminen. Sosiaalisilla ongelmilla kun tuppaa olemaan aina vain korkeampi hintalappu, mitä myöhemmin niihin puututaan, Saarikangas muistuttaa.