

LEHTIKUVA
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Maataloutta on voitava harjoittaa jatkossakin Suomessa
Eurooppalaista ruuantuotantoa sekä maatalouspolitiikkaa laitetaan paraikaa remonttiin Euroopan unionissa. Maatalouspolitiikan uudistus on meneillään, koska kuluva ohjelma- ja budjettikausi päättyy vuonna 2020.
Eduskunta käsittelee parhaillaan eri valiokunnissaan komission tiedonantoa sekä Euroopan unionin monivuotisia rahoituskehyksiä (2021-2027) tuleville vuosille. Euroopan komission esityksen mukaan maataloustukiin olisi tulossa noin viiden prosenttiyksikön leikkaus.
Suomeen kohdistumassa kovia leikkauksia
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että Euroopan unionin tuleviin rahoituskehyksiin sisältyy paljon negatiivisia asioita, joilla on suuri merkitys maamme maataloudelle sekä maaseudun kehittämiselle. Tällainen kehitys on selvää jatkumoa kaikille niille jo tehdyille toimenpiteille unionissa, mitkä heikentävät maatalouden toimijoiden asemaa merkittävästi.
Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä maatilojen kannattavuuden heikentämistä jälleen uusilla tukileikkauspäätöksillä.
– Liiallinen tukien leikkaus tässä tilanteessa etenkin maatalouteen ei ole hyväksyttävää, koska suhteellisesti laskettuna leikkaus Suomen osalta, jos se toteutuu nyt esitetyssä muodossa, on jo nyt yksi suurimmista. Tämän johdosta jatkossa tulee EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa huolehtia siitä, että ruoantuotanto on mahdollista kaikkialla EU:n alueella, sanoo kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
– Näin epävarmoina aikoina on erityisen tärkeää, että emme jää tuontiruoan varaan. Alkutuotantomme on jo lähtökohtaisesti epäedullisemmassa asemassa kuin useimmissa muissa EU-maissa. Tämä johtuu pohjoisesta sijainnistamme.
Tärkeä osa huoltovarmuutta
Kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen mielestä uudesta toimeenpanomallista huolimatta on edelleen erittäin tärkeää säilyttää ohjelmassa myös se tavoite, että yhteistä maatalouspolitiikkaa ja sen tukijärjestelmää yksinkertaistetaan jatkossakin.
– Samaten meidän tulee huolehtia myös siitä, että maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdokset joustavoituvat. Myös nuoriin aktiiviviljelijöihin tulee panostaa jatkossa enemmän.
– Meidän tulee huolehtia ruoantuotannosta täällä Pohjolan perukoilla, jotta voimme varmistua elintarvikkeiden puhtaudesta. Samoin ruoka-alan toimintaedellytyksistä huolehtiminen on tärkeää, koska omalla tuotannollamme Suomessa pystymme vastaamaan parhaiten nykypäivän kansalaisten ja kuluttajien laatuvaatimuksiin ja odotuksiin turvallisesta ja lähellä tuotetusta kotimaisesta ruoasta. Tämä on myös tärkeä osa huoltovarmuuttamme, Hakkarainen muistuttaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Vihreiden tavoitteet katastrofaalisia Suomen taloudelle ja huoltovarmuudelle

Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset: Ei vellihousuina EU-neuvottelupöytiin – “Suomalaisen maataloustuotannon puolesta on taisteltava”

Maanviljelijät EU:n hampaissa brexitin aiheuttaman rahoitusaukon vuoksi

Meri: Tiloja lopetetaan, maanviljelijät ahdingossa – kotimainen ruuantuotanto loppuu, jos emme muuta toimintapojamme

Perussuomalaiset pettyivät hallituksen toimiin viljelijöitä kohtaan – “Tekohengitystä”
Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

EU haluaa terveydelle haitallisen puunpolton aisoihin – saunojen ja takkojen piippuihin sähköiset savukaasujen puhdistimet
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

Melko erikoista: Vieraskielisille oma väylä korkeakouluun – ”Yliopiston on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa”
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".