Peltokangas: ”Yhteiskunta on pistetty polvilleen vähemmistöryhmien edessä ja maahanmuuttajat nauttivat lähes diplomaattista koskemattomuutta”

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas jätti syyskuun lopussa kirjallisen kysymyksen, jossa hän penäsi hallitukselta konkreettista vastausta siitä, mitä vihapuhe tarkoittaa ja mikä taho määrittää sen sisällön. Kysymys sisälsi myös epäilyksen siitä, että vihapuhe-tulkintaa tullaan käyttämään kaikenlaisen julkisesti esitetyn yhteiskuntakritiikin kriminalisoimiseen.

– Kenen mielenterveys kestää jatkuvan omien mielipiteiden ja ajatusten suodattamisen ja niiden tukahduttamisen vain siksi, että jossain päätetty, ettei epämiellyttävistä ja suuttumusta aiheuttavista asioista saa puhua tai tuomiot paukkuu, Mauri Peltokangas kysyy.

Tarkoitus vaientaa väärät mielipiteet

Vihapuhe sanaa on viljelty keppihevosena jo vuosia vääränlaisten mielipiteiden vaientamiseksi, vaikka laissa ei ole määritelmää kyseiselle sanalle.

– En voi hyväksyä sitä, kun tuomioita jaetaan uskonrauhan rikkomisesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, niin nämä kaksi rikoslain pykälää automaattisesti kategorioidaan ”vihapuheeksi”, Peltokangas tuhahtaa.

– Tarkoituksena ei ole muu kuin nk. hyvepuolueiden agendan vastaisen kritiikin hiljentäminen ja sananvapauden kaventaminen, kun pelätään, että normaali vuosisatoja suomeakin pystyssä pitänyt isänmaallisuus saa liikaa kannatusta ja näin ollen vanhojen Euroopan unionin liittovaltiota ajavien puolueiden valta-asema vaarantuu.

Karu todellisuus ministerin suusta

Vastauksessaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson myöntää, ettei vihapuhe-termiä ole kansallisessa lainsäädännössä edes määritelty, mutta sitä käytetään yleiskielessä kattokäsitteenä viittamaan viesteihin, jotka sisältävät eri ryhmiä koskevia kielteisiä yleistyksiä, kuten ennakkoluuloja.

Vastaus sisälsi myös Euroopan neuvoston vihapuhetta koskevasta suosituksesta osia, joiden mukaan vihapuheella tarkoitetaan sellaista ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen, mukaan lukien suvaitsemattomuus, jota ilmaistaan vihamielisenä kansallismielisyytenä ja etnosentrisyytenä sekä syrjintänä ja vihamielisyytenä vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja maahanmuuttajataustaisia vastaan.

– Milloin terveestä kansallismielisyydestä on tullut rikos ja miksi meiltä vaaditaan suvaitsevaisuutta, mutta meitä kohtaan saa olla suvaitsematon? Peltokangas ihmettelee.

– Ilman sitä kansallismielisyyttä ja rakkautta omaa maatamme kohtaan koko Suomea ei olisi eikä vähemmistöjä jalustalle nostavat monikulttuuriliberaalit hilluisi täällä pätkän vertaa.

Kansallismielisyys halutaan tuhota

Peltokankaan mielestä vastaus kiteytti hyvin, miten yhteiskunta on pistetty polvilleen vähemmistöryhmien edessä ja miten esimerkiksi maahanmuuttajat nauttivat lähes diplomaattista koskemattomuutta, eikä kukaan vaadi tai uskalla vaatia heiltä samaa panosta yhteiskunnalle, mitä kantaväestöltä vaaditaan.

– Tämä juuri aiheuttaa sen vastakkainasettelun ja saa aikaan normaalissa ihmisessä normaalia suuttumusta. Hehän koko lystin maksavat.

– Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin vastaus paljasti lopulta myös sen, että Euroopan unionin suositukset menevät Suomen lain yläpuolelle ja vihapuhe-sana on valjastettu vain ja ainoastaan kansallismielisyyden tuhoamiseksi lainsäädännöllisin keinoin, Peltokangas toteaa.