
Immonen: Vihapuhehysteria on uhka sananvapaudelle
Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen on ottanut sanomalehti Kalevan tuoreessa kolumnissa kantaa viime aikoina kiivaana velloneeseen sananvapaus- ja vihapuhekeskusteluun.
Olli Immosen mielestä keskustelussa on usein unohdettu, kuinka ongelmallinen käsite vihapuhe on oikeustieteen näkökulmasta.
– Lainsäädännössä vihapuhetta ei ole määritelty, eikä sitä ole rikoslaissa. Näin ollen sitä ei ole laissa säädetty rangaistavaksi teoksi. Vihapuhe on käsitteenä hyvin tulkinnanvarainen.
– Laki kieltää muun muassa kiihottamisen kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisen. Kansalaisten on kuitenkin vaikeaa hahmottaa, missä kulkee sallitun ja kielletyn puheen raja. Kyseiset lait ovat ongelmallisia, koska lainsäädännön tulisi olla selkeää, täsmällistä ja tarkkarajaista, Immonen kirjoittaa.
Keskustelu on kääntynyt päälaelleen
Immosen mukaan puheen rangaistavuus riippuu nykyisin vahvasti sen motiiveista.
– Motiiveista erityisesti ulkomaalaisiin kohdistuva suvaitsemattomuus tekee puheen rangaistavaksi. Se, mikä taas on suvaitsematonta, on tulkinnanvaraista. Yhteiskunnassa olisi saatava keskustella maahanmuuton ongelmista ilman pelkoa joutumisesta rikosoikeudelliseen vastuuseen.
– Euroopassa ollaan menossa väärille raiteille, kun sananvapauden rajoitusperusteisiin suhtaudutaan jatkuvasti yhä sallivammin. Sama vääristynyt suuntaus on nähtävissä oikeuskäytännössä, jossa tuomiot esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ovat arkipäiväistyneet. Vihapuhehysteria on kääntänyt sananvapauskeskustelun täysin päälaelleen. Kun aikaisemmin sananvapauden rikosoikeudelliset rajoitukset koettiin uhaksi demokratialle, niin nykyisin rajoituksia vaaditaan yhä kovempaan ääneen.
Lisärajoituksia ei tarvita
Immosen mukaan suomalaisten on perusteltua olla huolissaan oikeusvaltiokehityksestä.
– Sananvapaus on kansalaisille kuuluva perustuslaillinen oikeus ja demokraattisen oikeusvaltion perusta. Sananvapauden rajoittamispyrkimykset sotivat oikeusvaltioperiaatetta vastaan.
– Demokraattisessa yhteiskunnassa on oltava tilaa myös kiistanalaisille ja provokatiivisille mielipiteille. Sananvapauden oikeutetut rajoitukset eli suoja herjauksilta, kunnianloukkauksilta ja uhkauksilta ovat täysin perusteltuja, mutta mitään muita rajoituksia lainsäädäntöön sananvapauden suhteen ei tarvita. Suomessa tulisi olla sama käytäntö kuin Yhdysvalloissa; siellä tunnistetaan viharikokset, mutta sananvapaudella on vahvempi asema kuin Suomessa.
Kaikesta voitava keskustella
Immosen mielestä kaikki yhteiskunnalliset asiat tulee saada asettaa julkisen keskustelun kohteeksi.
– Ilman kriittistä kansalaiskeskustelua yhteiskunnan sivistyksellinen kehitys pysähtyy. Sananvapauden sensuurimainen rajoittaminen vihapuhepelottelun varjolla johtaa myös pahimmillaan kansalaisten katkeroitumiseen, kansan kahtiajakoon ja yhteiskunnalliseen epävakauteen, Immonen toteaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- keskustelu yhteiskunta rikoslaki Sensuuri Demokratia Vihapuhe Sananvapaus Suomi Yhdysvallat perussuomalaiset Olli Immonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Turtiainen tylytti, kommunisti ilmiantoi ja poliisi tutki – lopputulos oli sananvapausmyönteinen

Tynkkynen:”Samaan aikaan, kun poliisin pöydällä on valtavasti ilmoituksia lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, resursseja käytetään epämääräiseen kiihottamispuheiden penkomiseen”

Muslimiyhteisö kritisoi, MTV:n uutistoimitus taipui – rikosuutinen sensuroitiin

Tutkija: “Natsi”, “rasisti” tai “suvakki” eivät aina ole halventavia sanoja

Nettikirjoittelu vei työttömyyspäivärahan katkolle – Kela bannaa julmemmin kuin Facebook

Immonen: Sananvapauslainsäädäntö retuperällä – “Mahdollistaa myös Päivi Räsäsen ajojahdin”

Peltokangas: “Yhteiskunta on pistetty polvilleen vähemmistöryhmien edessä ja maahanmuuttajat nauttivat lähes diplomaattista koskemattomuutta”
Viikon suosituimmat

EU haluaa terveydelle haitallisen puunpolton aisoihin – saunojen ja takkojen piippuihin sähköiset savukaasujen puhdistimet
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttilalle tiukka kysymys kansalaisaloitteen kuulemistilaisuudessa: Onko Yleisradio tietoisesti hakenut säästöjä suosituimmista ja näkyvimmistä toiminnoistaan?
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.

Suomalaisyritys markkinoi maahantulopaketteja Iranissa ja Lähi-idässä – yrityksen somepäivityksessä kerrotaan Suomen tarvitsevan 60 000 maahanmuuttajaa vuodessa
Oikeudellista konsultointia tarjoavan oikeustoimiston neuvonantaja-asiantuntija-tittelillä esiintyvä henkilö markkinoi maahantulopaketteja Suomeen Iranissa ja Lähi-idässä. Helmikuun lopulla neuvonantajan Facebook-päivityksessä kerrottiin, että Suomi tarvitsee 60 000 maahanmuuttajaa vuosittain. Lisätietoja 4 500 euron hintaisesta maahantulopaketista saa 70 euroa maksavan puhelun kautta.

Vance: Eurooppa on tekemässä itsemurhaa massamaahanmuuton kautta
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".

Vasemmisto reagoi tunteella maahanmuuttopolitiikan kiristyksiin – sisäministeri Rantanen muistutti, että Suomessa ei enää voi olla muita Pohjoismaita löperömpiä sääntöjä
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.

YK:n tuomari sai tuomion naisorjan pitämisestä
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.

Garedew: Vanhemmilla on lakiin perustuva oikeus kieltää sateenkaari-ideologian opettaminen lapsilleen
Seta ry kiertää jälleen kouluja ja järjestää koulutuksia myös päiväkotien opettajille. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew vaatii loppua tälle lasten seksualisoinnille. Vanhemmilla on oikeus kieltäytyä vakaumuksensa vastaisesta materiaalista ja opetuksesta lapsilleen.

Trump lennätti väkivaltaisen venezuelalaisjengin jäseniä El Salvadorin jättivankilaan – ihmisoikeusaktivistit kauhuissaan
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.

Pääkaupunkiseudun ay-pomot pyrkivät valtuustoihin demareiden listoilta – SAK julkaisi jo oman poliittisen ohjelmansa
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.

Feministijulkaisu Emma: Miksi aiemmin yksityisestä juhlasta, Ramadanista, on tullut julkinen ilmiö? – Saksaan islamisteja paennut muslimi pitää sitä merkkinä lännen islamisaatiosta
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.