Sisäministeri Mari Rantanen: Suomen on uskallettava ottaa käyttöön Tanskan malli

Sisäministeri Mari Rantasen mukaan Suomen nykyinen järjestelmä ei kannusta riittävästi työntekoon eikä omavastuuseen. Hän korostaa erityisesti pakolaismaista tulleiden matalaa työllisyysastetta.

– Työllisyysaste Suomessa ei ole kovin hyvä, erityisesti pakolaismaista saapuneiden keskuudessa, Rantanen toteaa.

Hän pitää toimeentulotukitilastoja pysäyttävinä.

– Nehän ovat järkyttäviä ne määrät. Sekä toimeentulotuen ohjautuminen kokonaisuudessaan maahanmuuttajataustaisille että erityisesti isojen pakolaismaiden luvut ovat pöyristyttäviä,  mikä tarkoittaa sitä, että tässä järjestelmässä on jotakin pielessä.

Sosiaaliturva kilpailee palkkojen kanssa

Rantasen mukaan ongelman ytimessä on kannustinloukku, jossa alempien palkkojen taso kilpailee sosiaaliturvan kanssa.

– Sosiaaliturva voittaa. Tekemättä mitään saat joissakin tapauksissa jopa paremmin käteen kuin tekemällä matalapalkkaista työtä. On turha kuvitella, että meille tulevat maahanmuuttajat suostuvat tekemään matalapalkkaista työtä tässä tilanteessa.

Hän muistuttaa Roni Arvosen vetämässä Kuuntelija-podcastissa, että maahanmuuttajat ymmärtävät tukijärjestelmän toimintalogiikan.

– Kuvitellaan, etteivät he ymmärtäisi, mutta kyllä he ymmärtävät meidän sosiaaliturvan päälle. He ymmärtävät myös sen, ettei kannata orjuuttaa itseään, kun voi päästä helpommallakin, Rantanen sanoo.

Velvoittavuus tuo tuloksia Tanskassa

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on esittänyt, että myös Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä. Kyseessä on niin kutsuttu Tanskan malli. Rantanen katsoo, että Tanska on onnistunut yhdistämään tiukan maahanmuuttopolitiikan ja velvoittavan kotouttamisen.

– Se tarkoittaa sitä, että Tanska ei ole kiinni EU:n lainsäädännössä eli he eivät ole myyneet turvapaikkapolitiikkaansa EU:n lainsäädännön piiriin, vaan Tanskalla on niin sanottu opt-out-mahdollisuus EU-lainsäädännöstä. Näin he voivat itse omassa kansallisessa lainsäädännössään päättää, mitä he tekevät maahanmuuttopolitiikkansa kanssa, Rantanen selvittää ja jatkaa:

– Se on erittäin järkevää. He ottavat EU-lainsäädännöstä omaan lainsäädäntöönsä niitä elementtejä, jotka ovat järkeviä, mutta eivät sellaisia, jotka ovat haitallisia.

Erityisen tärkeänä Rantanen pitää työvelvoitetta kotoutumisen aikana.

– Tanskassa täytyy kotoutumisen aikana käyttää 37,5 tuntia viikossa joko puhdetöihin tai kielten opiskeluun, tai muuten sosiaalietuudet laskevat. Se on hyvin velvoittavaa ja kuulostaa minusta erittäin järkevältä, koska jos me opastamme ihmiset järjestelmään, jossa tiedetään ainoastaan, missä on Kela ja sosiaalitoimisto, niin se ei kauhean pitkälle vie, Rantanen katsoo.

Hänen mukaansa Suomen kotoutumislaki on ollut liian yksipuolinen.

– Siinä on aika paljon tekemistä, ja katson ilolla Tanskan mallia. On hyvä huomata, että maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikassa on ollut muutoksia koko Euroopan tasolla, mutta velvoittavuutta on myös muissa Pohjoismaissa. Siinä mielessä voisi olla hyvinkin viisasta lähteä meillä Suomessakin tähän suuntaan, Rantanen arvioi.

Ensin on työllistettävä maassa jo olevat

Rantanen kyseenalaistaa voimakkaasti väitteen, että Suomi tarvitsisi suuria määriä työperäistä maahanmuuttoa. Hän ottaa esimerkiksi politiikkasuuntauksen, jossa ajetaan omistavan luokan asiaa.

– Se tarvitsee työvoimaa, joka ei osaa penätä omia oikeuksiaan, ei tunne suomalaista työlainsäädäntöä eikä tiedä meidän työmarkkinoistamme, ja suostuu tekemään erittäin halvalla työtä. Järkeväähän sellaisen politiikka-alan on pyrkiä tuottamaan massaa mahdollisimman paljon, jotta ei tarvitse myöskään palkkoja nostaa. Ei tässä ole mitään järkeä. Tämä on erittäin kallista suomalaisille, Rantanen sanoo.

Hänen mukaansa Suomen ensisijainen tehtävä on työllistää suomalaiset ja jo maassa olevat.

– Nyt tarvitsisi työllistää ensinnä suomalaiset ja ne, jotka maassa ovat.

Rantasen mukaan työperäinen maahanmuutto on perusteltua vain, jos tulija elättää itsensä ja tuo sellaista osaamista, jota Suomesta puuttuu. Hän kritisoi myös muiden puolueiden maahanmuuttolinjauksia.

– Tämä on sellainen kysymys, jossa sekä kokoomuksen että vasemmiston intressit yhtyvät. Vasemmistoliitto haluaa aina lisää maahanmuuttajia hinnalla ja keinolla millä hyvänsä. Toisaalta kokoomus ajaa yrityksille halpaa työvoimaa, joka ei oikeuksiaan penää. Tämä on päätöntä.

– Moni taho horisee edelleenkin, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Se näyttää siltä, että ihminen ei itsekään ymmärrä, miksi toistaa mediassa näitä lauseita, jotka tuntuvat menevän valitettavasti aika hyvin läpi kansalaisiin, ministeri toteaa.

Perussuomalaiset ajaa kiristyksiä

Rantanen korostaa, että perussuomalaiset ajaa hallituksessa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä ja vastuullisempaa linjaa.

– Maahanmuuttopolitiikan täytyy olla sellaista, että yhteiskunta sen kestää ja missä katsotaan yhteiskunnan kokonaisetua, Rantanen linjaa.

Hän olisi valmis viemään Tanskan mallin seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Se olisi hirveän hyvä idea, mutta se on käytännössä niin, että mikä ei lue hallitusohjelmassa, niin sitä on aika vaikea toteuttaa. Tuo malli kannattaa kuitenkin perata huolella läpi, miten se on rakennettu ja tehty. Minusta se kannattaa seuraavaan hallitusohjelmaan ilman muuta kirjoittaa. Kyllä perusuomalaiset sen mielellään allekirjoittaa, Rantanen sanoo.