Lehtikuva
Marokon ja Espanjan viranomaiset estivät viikonloppuna laittomien maahantulijoiden uuden invaasion Espanjalle kuuluville Ceutan ja Melillan alueille Afrikassa. Edellisen ryntäyksen jälkipyykki on vielä kesken, sillä Ceutaan on jäänyt oleskelemaan kanta-asukkaiden huoleksi jopa 5 000–8 000 laitonta tulijaa. Erityisen hankala on alaikäisten kohtalo, koska heitä ei voi palauttaa lähtömaihinsa samalla menettelyllä kuin aikuisia.
Viikonloppuna Espan ja Marokon rajalla Afrikassa jännitteet nousivat jälleen. Sosiaalisessa mediassa levinneiden kehotusten jälkeen Marokko esti laittomien maahantunkeutujien uuden invaasion näyttävällä viranomaisoperaatiolla.
Poliisi pidätti satoja rajaa uhkaavasti lähestyneitä sekä kymmeniä muita ihmisiä, joita epäiltiin laittoman siirtolaisuuden lietsomisesta verkossa. Espanja piti samaan aikaan yllä tehostettua valmiutta maalla, merellä ja ilmassa.
Viikonlopun yritys jäi murto-osaan aiemmasta, sillä kuunvaihteen invaasiossa eri arvioiden mukaan 72 000 – 80 000 ihmistä onnistui pääsemään Ceutaan. Heistä ehkä 70 000 on jo palannut Marokkoon. Ceutaan jääneiden määrästä on toisistaan reippaasti poikkeavia arvioita. Reuters arvioi sunnuntaina kaupungissa olevan edelleen jopa 5 000–8 000 laitonta siirtolaista.
Joukossa on marokkolaisia sekä pääosin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleita. Reutersin haastattelemien joukossa oli ihmisiä muun muassa Marokosta, Nigeriasta, Senegalista ja jopa Bangladeshista. Osa kertoo paenneensa konflikteja tai vainoa, osa taas lähteneensä taloudellisista syistä.
Erityisen hankala kysymys ovat alaikäiset. Espanjan viranomaisten mukaan Ceutassa oli viime viikolla jo 1 898 viranomaisten huostassa olevaa alaikäistä. Heitä ei voida palauttaa samalla menettelyllä kuin aikuisia, vaan mahdolliset palautukset on ratkaistava tapauskohtaisesti ja lapsen etu huomioon ottaen. Myös Marokko on pyytänyt Espanjaa nopeuttamaan marokkolaisten alaikäisten palautuksia.
Aikuisten osalta Espanjan hallituksen linja on tiukempi. Sisäministeri Fernando Grande-Marlaska on lähettänyt Ceutaan lisää ulkomaalais- ja rajapoliiseja nopeuttamaan noin laittomien siirtolaisen palautusmenettelyä.
Hallituksen mukaan heitä ei olla yleisesti laillistamassa Espanjaan, vaan oleskeluoikeus voisi tulla kyseeseen lähinnä turvapaikan tarpeen tai erityisen haavoittuvan aseman perusteella. Ensimmäisistä noin 500:sta käsitellystä turvapaikkahakemuksesta valtaosa on hylätty.
Espanjan hallitus esitti maanantaina kolmea uutta väliaikaista kohdetta, joihin voitaisiin sijoittaa yli 1 500 turvapaikanhakijaa, erityisesti sudanilaisia. Ceutan aluehallinto vastustaa pysyvien vastaanottokeskusten perustamista ja vaatii mahdollisimman monen parempaa elämää etsivän palauttamista Marokkoon.
Kriisi ei siten ole lähimainkaan ratkennut. Tuhansien jäljelle jääneiden kohtalo ratkaistaan nyt turvapaikka-, palautus- ja alaikäisiä koskevissa menettelyissä. Pääministeri Pedro Sánchez kokoaa maanantaina ministereitä uuteen Ceuta-kokoukseen tilanteen ja jatkotoimien arvioimiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Laittomat maahantulijat yrittivät viikonlopun aikana taas Espanjan alueelle Afrikan pohjoiskärjen Ceutassa ja Melillassa. Marokon ja Espanjan viranomaiset olivat tällä kertaa varuillaan ja pelätty katastrofi jäi syntymättä. Marokkolaiset pysyivät kotonaan ja Euroopan leveämmän leivän äärelle yrittäjät olivat suurelta osin lähtöisin Saharan eteläpuolelta.
Itävallan hallituksen Eurooppa ja integraatioministeri esittää vakavia syytöksiä Espanjalle Ceutan tilanteen kärjistymisestä. Hän vaatii tehostamaan välittömästi EU:n ulkorajojen valvontaa. Ministeri reagoi näin myös sosiaalisessa mediassa leviäviin uutisiin mahdollisesta uudesta joukkorynnistyksestä Marokon rajan yli elokuun puolivälissä.
Espanjan vasemmistohallituksen myötäsukainen maahanmuuttopolitiikka kärjistyy parhaillaan Ceutassa. Valtava määrä lähinnä nuoria miehiä on tunkeutunut väkisin EU:n alueelle. Espanjan hallitus on päättänyt lähettää armeijan selvittämään totaalista kaaosta ja ryöstelyä. Euroopan tulevaisuus on Ceutassa käsillä jo tänään.
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Espanjan tapahtumia karuna muistutuksena siitä, mitä tapahtuu, kun valtio menettää otteensa rajaturvallisuutensa ylläpitämisestä. Seppäsen mielestä rajat eivät ole pelkkä viiva kartalla, vaan ne ovat valtion koko suvereniteetin näkyvin ilmentymä. - Jos valtio ei päätä, kuka sen alueelle saapuu, mitä suvereniteetista on jäljellä? Seppänen pohtii.
Marokosta saapui vuorokaudessa yli 60 000 siirtolaista Espanjan Ceutaan. Perussuomalaiset vaativat Espanjan sulkemista Schengen‑alueen ulkopuolelle, kun taas SDP:n Nasima Razmyar ehdottaa lähtöalueiden olojen parantamista. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius tyrmää Razmyarin puheet epärealistisina.
Vihervasemmiston masinoima väestönvaihto on saavuttamassa käsittämättömät mittasuhteet, kun lähes 50 000 ihmistä ylitti Espanjan rajan Ceutan enklaavissa vain yhden päivän aikana.
Torstaina laittomien maahantulijoiden massa vyöryi Espanjan Ceutaan Marokosta. Ceutan aluehallinnon johtaja Juan Jesús Vivas julisti alueelle hätätilan ja pyysi Madridilta armeijaa rajalle. Espanjan sisäministeriö kieltäytyi julistamasta kansallista hätätilaa.
Viikon suosituimmat
Työttömyys kurittaa erityisesti suurimpien kaupunkien taloutta. Työttömyyden kasvun taustalla on pitkälti maahanmuutto, sillä liki puolet työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta.
Cambridgen yliopiston plagiointikohun keskiössä viime viikkoina ollut 41-vuotias professori Jason Arday on kuollut. Arday löytyi elottomana Etelä-Lontoosta perjantaina iltapäivällä.
Äskettäin Jason Ardayn tapaus nosti tapetille kysymyksen tiedemaailman kyvystä tunnistaa omat harhansa. Britanniassa samaa keskustelua käydään koko tiedepolittiikan laajuudeltauseissa eturivin medioissa. Suomen Akatemiaa muistuttava Britannian julkinen tiederahoituselin myönsi äskettäin lähes miljoona puntaa homopornon kulttuurihistorian tutkimiseen samalla kun Jodrell Bankin kuuluisalta radioteleskooppiverkolta leikattiin rahoitusta.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa olevansa valmis perumaan useita Orpon hallituksen talouspäätöksiä. Konkreettisia menoleikkauksia SDP ei ole edelleenkään löytänyt.
Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu on vaatinut näkyvästi avoimuutta politiikan rahoitukseen. Hopsun puolison vastaperustetun yhtiön 290 000 euron sopimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa syntyi ilman kilpailutusta eikä näkynyt missään julkisessa vaikuttamisrekisterissä. Torstaina hyvinvointialue perui koko hankinnan.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Kanadalaisen professori Gad Saadin uusi kirja kuvaa harkitsemattoman empatian tappavia vaikutuksia. Saadin mukaan koko länsimainen sivilisaatio uhkaa tuhoutua, ellei velvollisuudeksi muuttunutta myötätuntoa karaista järjenkäytöllä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen ihmettelee, miksi ne, jotka haluavat elää šaria-lain sääntöjen mukaisesti, tulevat länsimaihin sitä vaatimaan. Seppäsen mukaan islamin oikeusperinne eli šaria sotii monilta osin Suomen perustuslakia, demokratiaa ja sukupuolten yhdenvertaisuutta vastaan. Seppänen muistuttaa uskonnonvapauden tarkoittavan oikeutta harjoittaa omaa uskontoa, ei lupaa rakentaa maahan Suomen lain syrjäyttävää rinnakkaista oikeusjärjestelmää.
Kalevi Sorsa -säätiö moittii tuoreessa raportissaan, etteivät suomalaiset ennustelaitokset osaa ennakoida talouskasvua. Eli väitteen esittää sosiaalidemokraattinen ajatuspaja, jolla ei ole itsellään yhtäkään testattua ennustetta.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
