Viime viikolla julkaistut Suomen heikot Pisa-tulokset puhuttavat yhä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että jo viime kaudella eduskunnan sivistysvaliokunta oli huolissaan romahtaneista tuloksista ja erityisesti poikien heikentyneistä oppimisen tuloksista.
– Sivistysvaliokunta kiinnitti jo vuonna 2020 lausunnossaan huomiota poikien syrjäytymiseen ja heikentyneisiin Pisa-tuloksiin perussuomalaisten aloitteesta. Silloinen vasemmistoliiton opetusministeri Li Andersson ei kuitenkaan ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin asian korjaamiseksi saati edes välittänyt koko asiasta. Nyt vasemmisto jälkiviisastelee, kun he eivät ole enää hallitusvastuussa, vaikka työt jäivät tekemättä. Miksi ongelmiin ei puututtu jo silloin? kysyy kansanedustaja Sanna Antikainen.
Pojat pärjäävät tyttöjä heikommin
Jo vuoden 2018 Pisa-tutkimuksessa ero lukutaidossa oli noin 50 Pisa-pistettä tyttöjen hyväksi. Tämä vastaa laskennallisesti reilun vuoden oppimäärää perusopetuksessa. Pojista noin 20 prosenttia oli heikkoja lukijoita, kun taas tytöistä vain seitsemän prosenttia. Hyviä ja erinomaisia lukijoita oli tytöistä lähes 20 prosenttia, pojista alle kymmenen prosenttia.
– Sivistysvaliokunta totesi vuonna 2020 antamassaan lausunnossa silloiselle hallitukselle, että matematiikan osalta PISA 2018 -tutkimuksessa poikien kokonaistulokset painottuivat hieman tyttöjä enemmän heikommille suoritustasoille. Vastaava sukupuolten välinen ero näkyi tuloksissa jo vuoden 2015 arvioinnissa.
– Myös neljäsluokkalaisia analysoineen tutkimuksen mukaan tytöt olivat säilyttäneet tasonsa matematiikassa, mutta poikien osaaminen oli heikentynyt. Erityisopetustilastojen tarkastelu vahvisti oppimistulosten arviointien esille tuomaa kuvaa heikkojen osaajien osuuden sekä tyttöjen ja poikien välisten osaamiserojen kasvusta, Antikainen sanoo.
Poikien tilanne erittäin huolestuttava
Sivistysvaliokunnan lausunnossa todettiin tuolloin, että pojista oppimisen ja koulunkäynnin tuen piirissä on selvästi suurempi osuus kuin tytöistä. Tuen tarjonta painottui myös selvästi perusopetuksen viimeisille luokka-asteille.
– Perustaitojen ja jatko-opintovalmiuksien turvaamisen näkökulmasta valiokunnan mielestä oli erittäin huolestuttavaa, että osa perusopetuksen päättävistä oppilaista tarvitsi vielä oppimiselleen ja koulunkäynnilleen tukea. Osaamiserojen pienentämisen näkökulmasta valiokunta suositteli, että tukea tulisi painottaa nykyistä varhaisemmassa vaiheessa heikoimmin osaaviin ja eniten oppimisessaan tukea tarvitseviin oppilaisiin.
– Valiokunnan lausunnon mukaan poikien osaamistason heikentymiseen olisi tullut kiinnittää erityistä huomiota opetuksen yleisessä suunnittelussa ja kehittämisessä ja harkittava myös erityisesti pojille sopivia tukitoimia ja erityisiä opetusjärjestelyjä, jotta sukupuolten aito tasa-arvo tulisi otetuksi huomioon. Silloinen vasemmistolainen opetusministeri Andersson ei laittanut painoarvoa valiokunnan lausunnolle, vaikka valiokunta oli poikien tilanteesta erittäin huolissaan, Antikainen muistuttaa.
Osaamiserot edelleen suuria
Viimeisimmät Pisa-tulokset osoittavat, että tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat Suomessa edelleen suuria. Luonnontieteissä tyttöjen ja poikien välinen ero on Suomessa OECD-maiden suurin. Myös lukutaidossa osaamisero on suuri. Matematiikassa tyttöjen ja poikien välinen ero oli tutkituista aineista kapein, viisi pistettä. Ero on silti poikkeuksellinen, koska Suomi on ainoa OECD-maa, jossa tytöt menestyivät matematiikassa tilastollisesti merkitsevästi paremmin kuin pojat.
– Tämä hallitus vahvistaa perusopetusta kasvattamalla vähimmäistuntimäärää kolmella vuosiviikkotunnilla painottaen erityisesti lisätunteja alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Siten voidaan tukea myös poikien oppimista.
Poikia ei saa laiminlyödä tasa-arvokeskustelussa
Antikaisen mielestä vasemmistolainen naisten ja tyttöjen tasa-arvon ylikorostaminen ei saa tapahtua miesten ja poikien tasa-arvon kustannuksella.
– Poikia ei saa laiminlyödä tasa-arvokeskustelussa, vaan heille on annettava selkeä signaali, että he ovat yhteiskunnalle yhtä tärkeitä kuin tytöt. Nyt ei näin ole. Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola osoitti joitakin vuosia sitten väitöstutkimuksessaan, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin. Poikien arvosanat nousivat tutkimuksessa, kun matematiikan ja äidinkielen kokeet arvioitiin nimettömästi.
– Onkin selvää, että Suomessa on tasa-arvo-ongelma, joka kohdistuu poikiin. Nyt on huolehdittava siitä, ettei poikia syrjitä sukupuolensa vuoksi Suomen peruskouluissa, koska tämä voi vaikuttaa myös poikien myöhempään elämänpolun kulkuun, Antikainen painottaa.
Yhä useampi poika saattaa pudota kelkasta
Nuorten syrjäytymistä tarkastelevassa tutkimuksessa (Paananen ym. 2019) määriteltiin vajaa neljä prosenttia (3,7 %) vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista syrjäytyneiksi. Miehillä osuus oli naisia suurempi, sillä miehistä 4,6 ja naisista 2,9 prosenttia määriteltiin syrjäytyneiksi. Syrjäytyneiksi määriteltiin henkilöt, joilla ei ollut peruskoulun jälkeistä tutkintoa 25-vuotiaana ja jotka olivat lisäksi olleet pitkäaikaisesti työttöminä 25–28-vuotiaana.
Syrjäytyneillä miehillä oli syrjäytyneitä naisia useammin edeltävä päihdediagnoosi ja rikostuomio. Syrjäytyneistä miehistä päihdediagnoosin oli saanut 19,6 prosenttia ja rikostuomion peräti 62,3 prosenttia.
Antikaisen mielestä on suuri riski, jos tyttöjen ja poikien oppimiserot jatkavat kasvuaan. Yhä useampi poika saattaa pudota kelkasta jo varhaisessa oppimisen vaiheessa, ja se taas lisää syrjäytymisen riskiä. Ongelma on vakava, ja siksi se on syytä tunnistaa paremmin kuin mitä viime vihervasemmistolainen hallitus teki – se kun keskittyi lähinnä tunnistamaan tyttöjen ja naisten kokemaa epätasa-arvoisuutta.
– Hallitus toteuttaa onneksi osaamistakuun, joka tarkoittaa vähimmäisosaamistason määrittelyä ja sen saavuttamista edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Erityistä huomiota kiinnitetään muun muassa peruskoulun yhdeksänteen luokkaan ja päättöarviointiin. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa, Antikainen kiittelee.
Suomen Uutiset