Mitäh? Kokeisiin osallistuminen on nykyään vapaaehtoista – Oregonin osavaltio ei vaadi enää lukiolaisilta luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa mittaavan testin läpäisyä

YHDYSVALLAT | Oregonin osavaltiossa lukiosta valmistuminen ei enää edellytä lukemista, kirjoittamista ja laskutaitoa mittaavan testin läpäisyä. Vaatimuksia madallettiin ensimmäisen kerran tilapäisesti vuonna 2020. Nyt osavaltion opetushallitus päätti olla palauttamatta perinteisiä vaatimuksia ja jatkaa tällä linjalla vuoteen 2029 asti. Koulutuspolitiikan auktoriteettien mukaan tasokokeet ja niiden vaatimukset vaikeuttavat mm. ”värillisten” ja englantia toisena kielenään puhuvien asemaa. Päätös on kohdannut äänekästä kritiikkiä. Opetushallituksen väitetään mm. välttelevän vastuutaan heikentyneistä oppimistuloksista.

Yhdysvaltain Oregonin lukio-opiskelijoiden ei tarvitse suorittaa tasokoetta lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa valmistuakseen lukiosta. Kaikille yhteinen tasokoe muistuttaa periaatteeltaan hieman suomalaisia ylioppilaskirjoituksia. Päätös on voimassa vuoteen 2029, linjasi opetushallitus viime torstaina.

Länsirannikolla Kalifornian naapurissa sijaitseva, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan lähes Suomen kokoinen osavaltio aloitti kiistellyt valmistusvaatimusten madaltamiset vuonna 2020. Tuore päätös siis pitää aiemmin valitun käytännön voimassa toistaiseksi vuosikymmenen loppuun asti. Oregonin paikallismedian uutinen on herättänyt ällistystä ja saanut laajaa kansainvälistä huomiota sosiaalisessa mediassa.

Päätöksen vastustajien mukaan alennetut valmistumisvaatimukset vähentävät paikallisen tutkintotodistuksen arvoa.

Opetushallituksen äänestystulos oli täysin päinvastainen kuin mitä kymmenet vaikutusvaltaiset oregonilaiset olivat toivoneet. Heidän mukaansa tasokokeet olisi pitänyt palauttaa. Yksi tasokokeiden puolustajista oli republikaanien edustaja Christine Drazan. Kritiikki madallettuja valmistumisvaatimuksia kohtaan viivytti päätöstä, joka oli alun perin tarkoitus tehdä jo syyskuussa.

Päätöksen vastustajien mukaan alennetut valmistumisvaatimukset vähentävät paikallisen tutkintotodistuksen arvoa. Heidän mukaansa sen pitäisi riittää, että heikommin menestyville oppilaille tarjotaan ylimääräistä tukiopetusta kirjoittamisessa ja matematiikassa. Tämä on yleinen käytäntö monissa amerikkalaisissa lukioissa.

Oregonin kouluhallituksen ja opetusviranomaisten mukaan standardoitujen, kaikille yhteisten kokeiden läpäisyvaatimus oli haitallinen este ”historiallisesti marginalisoiduille oppilaille”. Väitetysti kokeet eivät mittaa lukiolaisten menestymisen edellytyksiä työelämässä ja jatko-opinnoissa.

Aiempien läpäisyvaatimusten kerrottiin pitkittäneen ”värillisten” (engl: students of color), englantia toisena kielenään puhuvien ja oppimisrajoitteista kärsivien oppilaiden valmistumisaikoja. Koulutuspolitiikan auktoriteettien mukaan ei ole riittävästi näyttöä, että ylimääräisestä opiskelusta olisi näille ihmisryhmille hyötyä myöhemmissä työ- tai opiskelupaikoissaan

Opetushallituksen edustajat muistuttivat, että tasokokeita tullaan yhä suorittamaan. Niillä ei vain ole ratkaisevaa roolia oppilaan valmistumisen edellytysten arvioimisessa. Kokeisiin osallistuminen on tätä nykyä vapaaehtoista. Viime keväänä kolmasosa lukiolaisista jätti osallistumatta, eli oppilailla ja heidän vanhemmillaan ei välttämättä ole enää tietoa nuoren osaamistasosta suhteutettuna yleiseen tasoon ja vaatimuksiin.

Kokeisiin osallistuminen on tätä nykyä vapaaehtoista. Viime keväänä kolmasosa lukiolaisista jätti osallistumatta

Valmistumisvaatimuksia höllennettiin alun perin pandemian aikana koulujen ollessa kiinni, ja kun kokeita ei pystytty toteuttamaan systemaattisesti kaikissa kouluissa. Tämän seurauksena lainsäätäjät ovat vaatineet perusteellisempaa selvitystä koulujen valmistumisvaatimuksista. Erityistä huomiota vaadittiin ”värillisten ihmisten” tilanteeseen.

Oregonin opetushallitus esitti, että vanhoista vaatimuksista lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan osaamisen suhteen tulisi luopua pysyvästi. Koska osavaltion lainsäätäjät eivät vielä muodostaneet asiasta lopullista kantaansa, päätti opetushallitus jatkaa toistaiseksi höllennettyjä käytäntöjään.

Valmistumiskriteerien höllentämistä vastustaneen Drazanin mukaan vaatimustasojen madaltamiselle ei ole tarvetta, vaan koulujen tulisi panostaa pikemminkin tulosten parantamiseen.

”[Opetus]hallitus ei ole onnistunut käsittelemään siitä, mikä sen oma vastuu on osavaltion heikentyneistä oppimistuloksista. Sen sijaan ne syyttävät työkalua, jolla mitataan opiskelijoiden kykyä lukea, kirjoittaa ja laskea.”, Drazan ilmoitti julkisesti. ”On harmillista, että nämä byrokraatit, joita ei ole valittu tehtäviinsä vaaleilla, päättivät sivuuttaa yleisön näkemykset ja jatkaa tiellä, joka välttelee vastuuta oppilaiden oppimistuloksista.”

Oregonin paikallista kehittämistä ja koulutusta tukevan säätiön johtaja Whitney Grubbs otti näkyvästi kantaa viimeaikaista kehitystä vastaan. Hänen mukaansa valmistumisvaatimusten madaltaminen ilman ehdotuksia korvaavista, toimivammista käytännöistä ”altistaa päättäjät uskomaan, että osavaltiomme madaltaa vaatimuksia keinotekoisesti naamioidakseen epäkohtia”.

Hänen mukaansa tilanne on omiaan lietsomaan ennakkoluuloja väestöpohjan ja koulumenestyksen välisestä suhteesta.

Suomen Pisa-tulokset laskevat kuin lehmän häntä

Uutiset Yhdysvalloista tulevat samaan aikaan, kun Suomessa käydään keskustelua heikentyneistä Pisa-tuloksista. Oppimistulosten romahdus ja paine riman madaltamiseen näyttävät siis olevan laajempi ilmiö länsimaissa.

Vuonna 2021 Suomen Perusta pureutui nykyisen suomalaisen koululaitoksen ongelmiin raportissaan ”Koulukirja – Kymmenen myyttiä suomalaisesta peruskoulusta”. Selvityksen mukaan perusasiat tietojen ja taitojen oppimisesta on uhrattu aatteellisen projektin alttarilla. Perinteiset, selkeät ja toimivat käytännöt on hajotettu mm. asennekasvatuksen, ”inkluusion”, digitalisaatiopöhinän, ilmiöoppimisen ja itseohjautuvuuden nimissä.