Ovatko käytännön luku- ja kirjoitustaito enää itsestäänselvyyksiä peruskoulunsa päättävien ”diginatiivien” keskuudessa? Entä mistä Pisa-tulosten jatkuva lasku kertoo? Opettaja ja tietokirjailija Mai Allon teos Koulukirja – kymmenen myyttiä suomalaisesta peruskoulusta käsittelee suomalaisen koulujärjestelmän kriisiä, johon ollaan nyt vasta heräämässä.

Suomen Perusta julkaisi Koulukirjan ensimmäisen painoksen vuonna 2021. Kirjassa tuotiin tuolloin esille, että merkittävä joukko opettajia ja tutkijoita on esittänyt jo vuosien ajan – valtavirtakeskustelusta poiketen – koulujärjestelmän tervehdyttämisen vaativan ”resurssien lisäämisen” sijaan vauhdilla etenevien uudistusten kriittistä tarkastelua, eli sen pohtimista, ovatko digitalisaatio, seinättömät luokat ja ilmiöoppiminen todella ratkaisu – vai osa ongelmaa?

Viimeisten parin vuoden aikana sinisilmäisyys digitalisaation suhteen on tullut tiensä päähän. Ruudun tuijottamisen vaikutukset keskittymiskykyyn on nyt tunnustettu siinä missä vaatimukset kännyköiden käytön rajoittamisesta tai kieltämisestä kouluissa ovat muuttuneet osaksi valtavirtakeskustelua. Sama pätee moniin muihinkin koulumaailman uudistuksiin.

Ruotsin koulutuspoliittinen suunnanmuutos

Koulukirjan uudistetussa painoksessa tarkastellaan nyt myös muun muassa Ruotsissa viime vuosina tapahtunutta koulutuspoliittista suunnanmuutosta ja Suomessa tapahtunutta kehitystä sekä esimerkiksi chat-gpt-tekoälyn vaikutuksia opetukseen. Teos tuo myös esiin sen, minkälaisin argumentein digitalisaatiota ja muita opetuksen uudistuksia ajettiin vauhdilla suomalaiseen peruskouluun – ja kenen toimesta.

Kirjassa tartutaan myös muihin koulumaailmaan liittyviin ongelmiin, kuten arvosanojen ja tutkintojen inflaatioon, ideologisen politikoinnin lisääntymiseen kouluissa sekä siihen, miten eri tasoiset oppijat tulisi ottaa paremmin huomioon – eli kysymykseen niin sanotusta ”inkluusiosta”.

Teos on luettavissa Suomen Perustan verkkosivuilla.

Suomen Uutiset