Kynä, paperi, kuri ja järjestys, luettelee Ruotsin opetusministeri Lotta Edholm, kun häneltä kysytään, mitä kouluihin tarvitaan oppimistulosten kohentamiseksi.

Opetusministeri Lotta Edholm kertoo ajatuksistaan tuoreessa Ruotsin opettajajärjestön (Vi Lärare) haastattelussa, jossa pohditaan Ruotsin hallituksen suunnitelmia koulun uudistamiseksi – tai paremminkin joidenkin vanhojen, hyviksi koettujen käytäntöjen palauttamiseksi.

Ruotsin oikeistohallitus julisti jo yli vuosi sitten, että opetuksen digitalisaatiossa pistetään jarru päälle, ja jatkossa satsataan oppikirjoihin.

Hallituksen kanslian tietojen mukaan kirjatukeen on vuodelle 2024 varattu 658 miljoonaa kruunua.

– Koulun tulee palata perusasioihin. Koulu ei voi eikä sen pidä yrittää ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia. Yksinkertaisesti: koulun pitää saada olla vain koulu, sanoo Edholm.

Samat ongelmat kuin Suomessa

Vain pari viikkoa sitten Ruotsin hallitus tiedotti suunnitelmastaan, jonka mukaan lahjakkaille ja nopeasti oppiville lapsille tulee jatkossa tarjota mahdollisuus opiskella muita syvällisemmin nopeampaan tahtiin kuin muut – ja tämän tulee toteutua nimenomaan koululaitoksen sisällä, lapsen omassa koulussa.

Niin Ruotsissa kuin Suomessakin moni rehtori, opettaja ja vanhempi on toivonut juuri tällaisia linjauksia koulutuspoliitikoilta ja opetusviranomaisilta. Epäilijöitäkin toki löytyy, eikä vähiten akateemisista piireistä.
Linjauksista ja investointipäätöksistä on kuitenkin pitkä matka koulujen arkeen, ja vielä pitempi aika tarvitaan, ennenkuin nähdään, tehoaako koulutuspolitiikan muutos esimerkiksi surkeisiin Pisa-tuloksiin.

Ruotsissa kamppaillaan samanlaisten ongelmien kanssa kuin täälläkin: peruskoulujen päättötodistuksissa saattaa olla hyviä numeroita, mutta luku- ja laskutaito – matemaattisesta päättelystä puhumattakaan – jää isolla oppilasjoukolla niin heikoksi, että jatko-opinnot eivät suju ilman erityistukea.

SUOMEN UUTISET