Pisa-pomon tuliset terveiset: Kännykät kaappiin ja kuri sekä järjestys takaisin kouluihin

Oppimistulokset pakittavat Euroopassa mutta Kaukoidässä kaikki on toisin. Pisa-vertailun tulokset voivat siten kertoa jotakin myös tulevaisuuden maailmasta, jossa nykyisten koululaisten osaaminen ratkaisee. OECD:n Pisa-johtaja haluaisi Svenska Dagbladetissa koulujen Euroopassa pakittavan aikaan, jolloin keskeistä oli oppiminen.

Ruotsin 15-vuotiaat koululaiset alisuorittivat suomalaisillekin tuttuun tapaan sekä matematiikassa, että lukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä. Mahalasku päättyi samalle tasolle, kuin pohjalukujen vuonna 2012. Erityisesti kehnoista taloudellisista oloista lähtöisin olevien koululaisten oppimistulokset huononivat.

Pisa-tulosten alavire kautta Euroopan herättää huolta myös OECD:n pääkallonpaikalla Pariisissa. Uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa Pisa-päällikkö Andreas Schleicher omaa asemansa vuoksi globaalin perspektiivin mutta hän seuraa erityisellä mielenkiinnolla myös Ruotsin tilannetta.

Meteliä ja sekasortoa

– Minua ihmetyttää erityisesti huono kuri. Oppilaiden enemmistö sanoo, että he eivät kuuntele opettajan puhetta. Heitä ei kiinnosta, Schleicher sanoo.

– Opiskeluympäristö on täynnä meteliä sekä sekasortoa ja kännyköiden käyttö häiritsee oppilaita. Se voi olla mielekästä digiopetuksen kannalta mutta riskinä on, että oppilaat käyttävät tekniikkaa aivan muuhun kuin oppimistarkoitukseen.

Schleicher kaipaa kouluihin tuottavaa oppimisympäristöä, joka tarkoittaa tiukkaa vuorovaikutusta oppilaiden ja opettajan välillä, ohjaavia ja kannustavia opettajia. Hänen mukaansa näin oli ennen asiain laita ruotsalaiskouluissa.

Kuri ja järjestys takaisin

Andreas Schleicherin mukaan kyse on peremmiltään siitä, että koulujen ja opettajien on saatava arvovaltansa takaisin. Tästä hän huomautti aikanaan jo vuoden 2018 Pisa-tulosten yhteydessä.

– Oppimisen paloa ei enää ole entiseen malliin. Koulunkäynnistä ja sivistyksestä on kehkeytynyt palvelu: oppilaat ovat passiivisia kuluttajia, opettajat palveluhenkilökuntaa ja vanhemmat asiakkaita.

– Koulunkäynti toimii ainoastaan silloin, kun kaikki ovat siihen sitoutuneita ja kantavat vastuunsa.

Aasia jyrää meitin

Jos Euroopassa oppiminen syystä tai toisesta rappeutuu, niin toinen on meno Aasiassa. Ero kasvaa erityisesti matematiikan taidoissa.

Laajasti ottaen Kaukoidän valtiot loistivat 81 maan vertailussa, kertoo Euronews: Singapore oli paras kaikista, perässä kiisivät Macao, Taiwan, Hong Kong, Japani sekä Etelä-Korea.

OECD:n mukaan lukutaidon ja matematiikan tulosten heikkeneminen Euroopassa synnyttää huolen siitä, millainen vaikutus tällä tulee olemaan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Miten vaikkapa Suomessa tai Ruotsissa pärjätään, jos osaamisen eväät eivät uudella sukupolvella riitä.

Kun hallitukset maailmanlaajuisesti oirehtivat koronapandemian seurausten kanssa, Pisa-tiedot viittaavat puolestaan siihen, että koulutusjärjestelmien rakenteellisiin haasteisiin vastaaminen on ratkaisevan tärkeää.