

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset vaatii muutosta: Suomalainen koulu hyljeksii lahjakkaita
Lahjakkuus ja yksilöiden väliset lahjakkuuserot ovat olleet Suomessa lähes tabu siitä asti, kun valtio lanseerasi peruskoulun koko maahan. Monet kodit ja opettajanhuoneet ovat havainneet saman, ja tutkimustieto aiheesta kasvaa koko ajan.
Hiljattain kolme Helsingin yliopiston tutkijaa julkaisi kirjan nimeltään Lahjakas oppija koulussa. Teos nostatti pienoisen myrskyn. Kirjan kirjoittajat, kasvatustieteilijät Kirsi Tirri, Taina Makkonen ja Sonja Laine ovat suunnanneet tekstinsä kaikille opetuksesta ja koulusta kiinnostuneille – ja myös poliittisille päättäjille.
Kirjoittajat korostavat, että heidän kirjansa lähestyy lahjakkuutta ja sen tukemista nimenomaan tutkimuksellisesta ja kasvatustieteellisestä näkökulmasta, ei minkään värisen politiikan kantilta. Puolueettomuuspyrkimys on helppo havaita kirjan pohdiskelevasta ja analyyttisesta sisällöstä.
Totta on kuitenkin sekin, että opetussuunnitelma ja se, miten lahjakkuuteen suhtaudutaan, on mitä suurimmassa määrin myös poliittis-yhteiskunnallinen ja taloudellinen asia. Esimerkiksi Helsingissä nimenomaan vasemmiston edustajat ovat ehdottaneet painotusluokkien purkamista, koska vasemmalla niitä pidetään elitistinä. Perussuomalaiset taas on vetänyt miltei päinvastaista linjaa: PS on ehdottanut esimerkiksi tasoryhmien palauttamista kouluihin.
Sara Seppänen on perussuomalaisten kansanedustaja, kokenut opettaja ja lisäksi kasvatustieteen väitöskirjatutkija. Suomen Uutiset poimi Tirrin kirjasta joitakin kohtia ja pyysi Seppästä kertomaan, millaisia ajatuksia ne hänessä herättävät. Toivoimme kommentteja myös PS-edustaja, erityisopettaja Laura Huhtasaarelta.
Lahjakkaita ei tueta tarpeeksi
”Liian usein lahjakkaan oppilaan tarpeet jäävät koulussa heikommin menestyvien oppijoiden varjoon tai niitä ei edes tunnisteta”, todetaan kirjassa. Seppänen vahvistaa nähneensä kouluarjessa saman asian.
– Lahjakkaan lapsen tukeminen on asia, josta ei saa aina edes puhua opettajainhuoneissa tai esimerkiksi viranhaun yhteydessä. Tästä minulla on omakohtaista kokemusta. Siihen tarvitaan Suomessa asennemuutos, jonka pitää läpäistä koko koulutusjärjestelmä, sanoo Seppänen.
– On hienoa, että peruskoulussa halutaan pitää kaikki mukana ja tukea heikompia. Siitä ei tarvitse luopua, mutta myös lahjakkaalla on oikeus kasvaa omaan potentiaaliinsa, Seppänen jatkaa.
Tirri tutkijakumppaneineen huomauttaakin kirjassaan, että Suomessa niin sanottua Salamancan sopimusta (1994) tulkitaan usein väärin. Salamancan sopimukseen vedotaan esimerkiksi inklusiivista opetusta puolustettaessa. Silloin unohdetaan, että Salamancan sopimus lupaa lapsen tason mukaisen opetuksen lähikoulussa myös nopeasti oppiville.
Lahjakas oppija koulussa -kirjan mukaan erilaiset valmennusleirit, erityis- ja painotusluokat ja tasoryhmät ovat varteenotettavia keinoja erilaisten lahjakkuuksien tukemiseen, eikä vähiten siksi, että lahjakkaiden lasten on hyvä saada ainakin aika ajoin kaltaistensa seuraa ja sparrausta. Se, että lahjakas lapsi pistetään heikompien oppilaiden apuopettajaksi, ei edistä lahjakkaan lapsen kehitystä.
Suhtautuvatko opettajat negatiivisesti lahjakkuuteen?
Sara Seppänen edistäisi mielellään tasoryhmien perustamista kouluun.
– Jos ryhmissä on joustoa puoleen ja toiseen, varmistetaan se, ettei kukaan jää ”jumiin” tiettyyn ryhmään, muistuttaa Seppänen.
Joustavuutta painottavat myös tutkijat kirjassaan, eikä vähiten siksi, että lahjakkuus ei ole pelkkää älykkyyttä tai jokin selkeästi näkyvä ominaisuus: jotkin taipumukset tulevat ilmi ehkä vasta lapsen tai nuoren myöhemmässä kehitysvaiheessa.
– Tasoryhmittelystä on saatu erinomaisia tuloksia esimerkiksi Tyrnävällä Kuulammen koulussa, jossa olen vieraillut. Toivoisin vastaavan kokeilun leviävän koko Suomeen, kertoo Seppänen.
Kirja osoittaa tutkimusnäyttöön nojautuen, että osassa suomalaista koulujärjestelmää havaitaan opettajien negatiivisuutta lahjakkuutta kohtaan ja myös suurta tietämättömyyttä siitä, mitkä keinot tukevat nopeasti oppivia lapsia.
– Enpä minäkään muista, että näistä olisi sanallakaan mainittu opettajankoulutuksessa, toteaa Seppänen.
– Mutta on myös niin, että nykykoulussa opettaja ei ehdi huolehtia lahjakkaista tai järjestää kehittäviä tehtäviä, koska kaikki energia menee johonkin muuhun – työrauhan ylläpitoon tai suoranaisen kaaoksen estämiseen ja kaikkeen siihen hankehumppaan ja velvoitteisiin, joita muun muassa opetushallitus koulun arkeen työntää.
Amerikan malli ei ole kaikessa huono
Perussuomalaisilla on opettajia niin äänestäjissään kuin jäsenistössäänkin, ja se näkyi myös Vanajanlinnan kokoontumisajoissa lokakuussa: koulutus- ja sivistystyöryhmään hakeutui huoneen täydeltä kokeneita opettajia sekä ammattikouluista ja lukioista että korkea-asteelta.
PS-edustaja, erityisopettaja Laura Huhtasaarella on kokemusta koulutyöskentelystä myös Yhdysvalloissa.
– Ymmärrän, ettei kahta maata voi suoraan verrata toisiinsa. Mutta jotain voisi tuoda Amerikasta Suomeen, ja se on asenne: halu olla paras, ponnistella sen eteen ja ylpeillä sillä. Tämä näkyy tietenkin muussakin elämässä kuin koulussa. Katsotaan kaveria, todetaan tämä taitavaksi ja kurkotetaan itse samaan – unohtamatta sitä, että myös sosiaalinen lahjakkuus on tärkeää, pohtii Huhtasaari.
Kirjassa painottuu matemaattinen lahjakkuus
Lahjakas oppija koulussa -teos käy läpi useita kasvatustieteen teorioita, joiden kautta ja avulla lahjakkuuden ilmenemismuotoja voi tutkia ja edistää. Kirjan kirjoittajat nojaavat erityisesti aineistoon, joka on kerätty matematiikkaolympialaisiin osallistuneista nuorista. Aineisto ja haastattelut avaavat kiinnostavan näkymän siihen, miten matematiikkaan ja fysiikkaan taipuvaiset oppilaat ovat kokeneet esimerkiksi leirit ja kilpailut. Kilpailuhalukkuus ilmenee kyvykkäissä oppilaissa usein selkeänä, joskin kilpailuihin osallistutaan myös siksi, että samanhenkisten kavereitten kanssa viihdytään.
Seppänen suunnittelee lahjakkuuden tukemiseen ja koulujärjestelmään liittyvän seminaarin järjestämistä marraskuussa Helsingissä. Hän toivoo, että paikalle saapuisi kaikkien puolueiden edustajia.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lahjakkuuserot Sonja Laine Taina Makkonen Kirsi Tirri lahjakkuus Sara Seppänen hankehumppa inkluusio Peruskoulu Opettajat Laura Huhtasaari koulu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin opetusministeri haluaa keskittyä perusasioihin: ”Koulu ei voi eikä sen pidä yrittää ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia”

Purra ja Strandman: Vanhat, hyvät opetusmenetelmät peruskouluun takaisin – ”Kynät käyttöön, kouluihin taas selkeät päiväjärjestykset ja ohjelmat”
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja erityisopettajana työskennellyt kansanedustaja Jaana Strandman pohtivat, mikä peruskoulussa nykyään mättää - ja mitä kouluissa pitäisi jatkossa tehdä parempien tuloksien saamiseksi ja paremman oppimisilmapiirin palauttamiseksi.

Peruskouluun lisää panostuksia: ”Oppimisen tuen uudistus varmistaa, että eniten tukea tarvitsevat saavat tukea enemmän”
Hallitus esittää vuodelle 2026 opetus- ja kulttuuriministeriön momentteihin ratkaisuja, jotka vahvistavat peruskoulun laatua ja turvaavat oppimisen tuen siellä, missä tarve on suurin. Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Sanna Antikainen kiittävät hallituksen uudistuksia.

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Koponen: ”Peruskoulun 200 miljoonan euron panostukset turvattu”

Mamukoulutusbisneksen loppu – Nieminen: ”Maksajana on ollut suomalainen veronmaksaja”
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.

Maahanmuuttaja joutuu jatkossa itse maksamaan opiskelustaan lukiossa ja ammattikoulussa
Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Autot ja asunnot paloivat Belfastissa – turvapaikanhakijan tekemä raaka puukkohyökkäys raivostutti britit
Henkilöautot, bussit ja asunnot paloivat soihtuina yössä, kun raaka veitsihyökkäys kärjistyi katuväkivallaksi eri puolilla Pohjois-Irlantia. Belfastissa tapahtunut puukotus oli saanut ihmiset suunniltaan. Sudanilaismies viilteli hirvittävästi uhriaan keittiöveitsellä ja kuvat sosiaalisessa mediassa kiihdyttivät kansalaiset raivoon.

Vihervasemmisto järkyttyi kansalaisuuslain kiristyksistä: Kansalaisuuskokeesta ”psykologista stressiä” maahanmuuttajille
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä hallituksen esitys kansalaisuuslain kiristämisestä, jonka näkyvin uudistus on uusi kansalaisuuskoe. Kansalaisuuskokeen suorittamisvelvoitteesta järkyttynyt vasemmisto-oppositio perustelee kielteistä kantaansa muun muassa mahdollisella psykologisella stressillä, jota kokeen suorittaminen saattaa aiheuttaa kansalaisuutta hakeville.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää













