

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaiset vaatii muutosta: Suomalainen koulu hyljeksii lahjakkaita
Lahjakkuus ja yksilöiden väliset lahjakkuuserot ovat olleet Suomessa lähes tabu siitä asti, kun valtio lanseerasi peruskoulun koko maahan. Monet kodit ja opettajanhuoneet ovat havainneet saman, ja tutkimustieto aiheesta kasvaa koko ajan.
Hiljattain kolme Helsingin yliopiston tutkijaa julkaisi kirjan nimeltään Lahjakas oppija koulussa. Teos nostatti pienoisen myrskyn. Kirjan kirjoittajat, kasvatustieteilijät Kirsi Tirri, Taina Makkonen ja Sonja Laine ovat suunnanneet tekstinsä kaikille opetuksesta ja koulusta kiinnostuneille – ja myös poliittisille päättäjille.
Kirjoittajat korostavat, että heidän kirjansa lähestyy lahjakkuutta ja sen tukemista nimenomaan tutkimuksellisesta ja kasvatustieteellisestä näkökulmasta, ei minkään värisen politiikan kantilta. Puolueettomuuspyrkimys on helppo havaita kirjan pohdiskelevasta ja analyyttisesta sisällöstä.
Totta on kuitenkin sekin, että opetussuunnitelma ja se, miten lahjakkuuteen suhtaudutaan, on mitä suurimmassa määrin myös poliittis-yhteiskunnallinen ja taloudellinen asia. Esimerkiksi Helsingissä nimenomaan vasemmiston edustajat ovat ehdottaneet painotusluokkien purkamista, koska vasemmalla niitä pidetään elitistinä. Perussuomalaiset taas on vetänyt miltei päinvastaista linjaa: PS on ehdottanut esimerkiksi tasoryhmien palauttamista kouluihin.
Sara Seppänen on perussuomalaisten kansanedustaja, kokenut opettaja ja lisäksi kasvatustieteen väitöskirjatutkija. Suomen Uutiset poimi Tirrin kirjasta joitakin kohtia ja pyysi Seppästä kertomaan, millaisia ajatuksia ne hänessä herättävät. Toivoimme kommentteja myös PS-edustaja, erityisopettaja Laura Huhtasaarelta.
Lahjakkaita ei tueta tarpeeksi
”Liian usein lahjakkaan oppilaan tarpeet jäävät koulussa heikommin menestyvien oppijoiden varjoon tai niitä ei edes tunnisteta”, todetaan kirjassa. Seppänen vahvistaa nähneensä kouluarjessa saman asian.
– Lahjakkaan lapsen tukeminen on asia, josta ei saa aina edes puhua opettajainhuoneissa tai esimerkiksi viranhaun yhteydessä. Tästä minulla on omakohtaista kokemusta. Siihen tarvitaan Suomessa asennemuutos, jonka pitää läpäistä koko koulutusjärjestelmä, sanoo Seppänen.
– On hienoa, että peruskoulussa halutaan pitää kaikki mukana ja tukea heikompia. Siitä ei tarvitse luopua, mutta myös lahjakkaalla on oikeus kasvaa omaan potentiaaliinsa, Seppänen jatkaa.
Tirri tutkijakumppaneineen huomauttaakin kirjassaan, että Suomessa niin sanottua Salamancan sopimusta (1994) tulkitaan usein väärin. Salamancan sopimukseen vedotaan esimerkiksi inklusiivista opetusta puolustettaessa. Silloin unohdetaan, että Salamancan sopimus lupaa lapsen tason mukaisen opetuksen lähikoulussa myös nopeasti oppiville.
Lahjakas oppija koulussa -kirjan mukaan erilaiset valmennusleirit, erityis- ja painotusluokat ja tasoryhmät ovat varteenotettavia keinoja erilaisten lahjakkuuksien tukemiseen, eikä vähiten siksi, että lahjakkaiden lasten on hyvä saada ainakin aika ajoin kaltaistensa seuraa ja sparrausta. Se, että lahjakas lapsi pistetään heikompien oppilaiden apuopettajaksi, ei edistä lahjakkaan lapsen kehitystä.
Suhtautuvatko opettajat negatiivisesti lahjakkuuteen?
Sara Seppänen edistäisi mielellään tasoryhmien perustamista kouluun.
– Jos ryhmissä on joustoa puoleen ja toiseen, varmistetaan se, ettei kukaan jää ”jumiin” tiettyyn ryhmään, muistuttaa Seppänen.
Joustavuutta painottavat myös tutkijat kirjassaan, eikä vähiten siksi, että lahjakkuus ei ole pelkkää älykkyyttä tai jokin selkeästi näkyvä ominaisuus: jotkin taipumukset tulevat ilmi ehkä vasta lapsen tai nuoren myöhemmässä kehitysvaiheessa.
– Tasoryhmittelystä on saatu erinomaisia tuloksia esimerkiksi Tyrnävällä Kuulammen koulussa, jossa olen vieraillut. Toivoisin vastaavan kokeilun leviävän koko Suomeen, kertoo Seppänen.
Kirja osoittaa tutkimusnäyttöön nojautuen, että osassa suomalaista koulujärjestelmää havaitaan opettajien negatiivisuutta lahjakkuutta kohtaan ja myös suurta tietämättömyyttä siitä, mitkä keinot tukevat nopeasti oppivia lapsia.
– Enpä minäkään muista, että näistä olisi sanallakaan mainittu opettajankoulutuksessa, toteaa Seppänen.
– Mutta on myös niin, että nykykoulussa opettaja ei ehdi huolehtia lahjakkaista tai järjestää kehittäviä tehtäviä, koska kaikki energia menee johonkin muuhun – työrauhan ylläpitoon tai suoranaisen kaaoksen estämiseen ja kaikkeen siihen hankehumppaan ja velvoitteisiin, joita muun muassa opetushallitus koulun arkeen työntää.
Amerikan malli ei ole kaikessa huono
Perussuomalaisilla on opettajia niin äänestäjissään kuin jäsenistössäänkin, ja se näkyi myös Vanajanlinnan kokoontumisajoissa lokakuussa: koulutus- ja sivistystyöryhmään hakeutui huoneen täydeltä kokeneita opettajia sekä ammattikouluista ja lukioista että korkea-asteelta.
PS-edustaja, erityisopettaja Laura Huhtasaarella on kokemusta koulutyöskentelystä myös Yhdysvalloissa.
– Ymmärrän, ettei kahta maata voi suoraan verrata toisiinsa. Mutta jotain voisi tuoda Amerikasta Suomeen, ja se on asenne: halu olla paras, ponnistella sen eteen ja ylpeillä sillä. Tämä näkyy tietenkin muussakin elämässä kuin koulussa. Katsotaan kaveria, todetaan tämä taitavaksi ja kurkotetaan itse samaan – unohtamatta sitä, että myös sosiaalinen lahjakkuus on tärkeää, pohtii Huhtasaari.
Kirjassa painottuu matemaattinen lahjakkuus
Lahjakas oppija koulussa -teos käy läpi useita kasvatustieteen teorioita, joiden kautta ja avulla lahjakkuuden ilmenemismuotoja voi tutkia ja edistää. Kirjan kirjoittajat nojaavat erityisesti aineistoon, joka on kerätty matematiikkaolympialaisiin osallistuneista nuorista. Aineisto ja haastattelut avaavat kiinnostavan näkymän siihen, miten matematiikkaan ja fysiikkaan taipuvaiset oppilaat ovat kokeneet esimerkiksi leirit ja kilpailut. Kilpailuhalukkuus ilmenee kyvykkäissä oppilaissa usein selkeänä, joskin kilpailuihin osallistutaan myös siksi, että samanhenkisten kavereitten kanssa viihdytään.
Seppänen suunnittelee lahjakkuuden tukemiseen ja koulujärjestelmään liittyvän seminaarin järjestämistä marraskuussa Helsingissä. Hän toivoo, että paikalle saapuisi kaikkien puolueiden edustajia.
Mai Allo
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lahjakkuuserot Sonja Laine Taina Makkonen Kirsi Tirri lahjakkuus Sara Seppänen hankehumppa inkluusio Peruskoulu Opettajat Laura Huhtasaari koulu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsin opetusministeri haluaa keskittyä perusasioihin: ”Koulu ei voi eikä sen pidä yrittää ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia”

Purra ja Strandman: Vanhat, hyvät opetusmenetelmät peruskouluun takaisin – ”Kynät käyttöön, kouluihin taas selkeät päiväjärjestykset ja ohjelmat”
Valtiovarainministeri Riikka Purra ja erityisopettajana työskennellyt kansanedustaja Jaana Strandman pohtivat, mikä peruskoulussa nykyään mättää - ja mitä kouluissa pitäisi jatkossa tehdä parempien tuloksien saamiseksi ja paremman oppimisilmapiirin palauttamiseksi.

Peruskouluun lisää panostuksia: ”Oppimisen tuen uudistus varmistaa, että eniten tukea tarvitsevat saavat tukea enemmän”
Hallitus esittää vuodelle 2026 opetus- ja kulttuuriministeriön momentteihin ratkaisuja, jotka vahvistavat peruskoulun laatua ja turvaavat oppimisen tuen siellä, missä tarve on suurin. Perussuomalaisten kansanedustajat Jaana Strandman ja Sanna Antikainen kiittävät hallituksen uudistuksia.

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Koponen: ”Peruskoulun 200 miljoonan euron panostukset turvattu”

Mamukoulutusbisneksen loppu – Nieminen: ”Maksajana on ollut suomalainen veronmaksaja”
Perussuomalaiset näkee, että kolmansista maista tulevat opiskelijat maksavat lukukausimaksuja, jotka vähentävät opiskeluperäiseen maahanmuuttoon liittyvää koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöä sekä parantavat ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaa. Lakimuutoksen myötä yksityinen ja veronmaksajien rahoilla pyöritetty koulutusbisnes menettää pohjansa.

Maahanmuuttaja joutuu jatkossa itse maksamaan opiskelustaan lukiossa ja ammattikoulussa
Kolmansista maista tuleville ammattikoulussa tai lukiossa opiskeleville henkilöille on tulossa lukuvuosimaksut. Jatkossa oleskeluluvan myöntäminen opiskelua varten edellyttää myös koulutuksen järjestäjän määräämien maksujen suorittamista.
Viikon suosituimmat

Kantaväestö muuttaa pois Itä-Helsingistä – uudet koulurajat pakottavat perheet liikkeelle
Helsingin kaupunki piirtää itäisen Helsingin koulujen oppilaaksiottoalueiden rajoja uusiksi segregaation torjumiseksi. Satojen lasten koulupolku vaihtuu tänä vuonna. Muutos herättää vanhemmissa vastustusta, ja koulushoppailu kiihtyy.

Eerola: Media ja Pride eivät suostu myöntämään tosiasioita
Berliinin terrori-iskun vinoutunutta uutisointia seurannut Juho Eerola kysyy, miten media suhtautuisi asiaan, jos äärioikeisto iskisi kuolettavasti Pride-juhlaan. - Kerrottaisiinko samassa yhteydessä, kuinka myös ääri-islamistit uhkaavat seksuaalivähemmistöjä? Ei kerrottaisi.

Elon Musk piti normaalien ihmisten puolta talouslehden haastattelussa: ”Teitä toimittajia vihataan paljon enemmän kuin te tajuatte”
Arvostetun talouslehden päätoimittaja kävi haastattelemassa Elon Muskia. Keskustelun lomassa toimittaja ei malttanut olla kritisoimatta Muskin mielipiteitä maailman menosta, mutta joutui nolatuksi kerran jos toisenkin.

Kymmenet tuhannet afrikkalaiset tunkeutuivat väkisin Eurooppaan – Espanjan Ceutassa ”täysi kaaos”
Espanjan vasemmistohallituksen myötäsukainen maahanmuuttopolitiikka kärjistyy parhaillaan Ceutassa. Valtava määrä lähinnä nuoria miehiä on tunkeutunut väkisin EU:n alueelle. Espanjan hallitus on päättänyt lähettää armeijan selvittämään totaalista kaaosta ja ryöstelyä. Euroopan tulevaisuus on Ceutassa käsillä jo tänään.

Iranin vallankumouskaarti uhoaa: Näin tapamme Melanie Trumpin
Iranin pappisjohto on vannonut kostoa Yhdysvalloille siitä lähtien, kun amerikkalaisesta droonista ammuttu ohjus tappoi islamilaisen tasavallan vallankumouskaartin komentajan. Nyt vallankumouskaartia lähellä oleva uutistoimisto on julkaissut videon, jossa uhataan seikkaperäisesti Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin perhettä.

Veitsihyökkäys Pariisissa, yksi uhreista raskaana oleva nainen – hyökkääjä huusi Allahia
Pariisissa tapahtui maanantaina vakava veitsihyökkäys, jossa kolme naista joutui puukotetuksi. Yksi uhreista on raskaana. Iskun uhrit ovat nyt sairaalahoidossa vakavien vammojen takia, mutta heidän henkensä eivät ole vaarassa. Teosta epäilty mies on poliisin hallussa.

Antikainen: Espanjan raja murtui – tätäkö Lindtman haluaa Suomelle?
Torstaina laittomien maahantulijoiden massa vyöryi Espanjan Ceutaan Marokosta. Ceutan aluehallinnon johtaja Juan Jesús Vivas julisti alueelle hätätilan ja pyysi Madridilta armeijaa rajalle. Espanjan sisäministeriö kieltäytyi julistamasta kansallista hätätilaa.

Kielimuuri suojaa: Maahanmuuttajalapset eivät kelpaa ruotsinkielisiin kouluihin
Vieraskielisten oppilaiden osuus on suomenkielisissä kouluissa liki kymmenkertainen ruotsinkielisiin verrattuna. Samaan aikaan kun koulushoppailu ja oppilasalueiden pakkomuutokset mullistavat satojen suomenkielisten koulujen arkea, ruotsinkielinen koulujärjestelmä on säästynyt ilmiöltä lähes kokonaan.

Razmyar ja Vigelius kiivaina Espanjan kriisistä – ”SDP levittää laittomille siirtolaisille punaista mattoa”
Marokosta saapui vuorokaudessa yli 60 000 siirtolaista Espanjan Ceutaan. Perussuomalaiset vaativat Espanjan sulkemista Schengen‑alueen ulkopuolelle, kun taas SDP:n Nasima Razmyar ehdottaa lähtöalueiden olojen parantamista. Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Joakim Vigelius tyrmää Razmyarin puheet epärealistisina.

Berliinin Pride-juhlan iskusta epäilty on tunnettu islamisti – poliisi jahtaa libanonilaissyntyistä terroristia junatunneleissa ja rautatieasemilla
Berliinissä Pride-juhlaan tehdystä islamistisesta terrori-iskusta etsitään libanonilaistaustaista Saksan kansalaista 21-vuotiasta Abdoul Balloutia. Hänet tunnetaan yhteyksistään radikaaliuskonnollisiin islamistisiin piireihin. Kaikki Pride-tilaisuudet on Berliinissä peruttu. Asemien, lentokenttien ja rajojen valvontaa on tehostettu. Ministeri pelkää uusia iskuja.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












