Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuton taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset pitäisi ottaa nykyistä paremmin huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Hänen mielestään Suomen ei pitäisi toimia koko maailman sosiaalitoimistona, terveysasemana tai vankilana, vaan päätöksenteossa pitäisi asettaa suomalaiset etusijalle.
Sosiaaliturva ja maahanmuuton kustannukset
Vigelius perustelee näkemystään sosiaaliturvan saajien taustaa koskevilla luvuilla. Hänen mukaansa Kelan tilastoissa vieraskielisten osuus perustoimeentulotuen saajista on yli 40 prosenttia ja asumistuen saajista yli 25 prosenttia.
Vigeliuksen mielestä ulkomaalaistaustaisten osuus sosiaaliturvan saajista on suuri suhteessa heidän osuuteensa Suomen väestöstä. Hän katsoo, että erityisesti humanitaarisen maahanmuuton yhteydessä työttömyys ja sosiaaliturvan varaan jääminen kasautuvat tietyille ryhmille.
Vigelius arvostelee myös sosiaaliturvajärjestelmää, joka hänen mukaansa voi heikentää kannustimia työllistyä.
– Jos meidän järjestelmämme kannustaa tällaiseen, pitää osata syyllistää myös järjestelmää eikä pelkästään niitä tulijoita.
Vigeliuksen mukaan maahanmuuton vaikutuksia pitäisi arvioida sen perusteella, kuinka paljon maahanmuuttajat maksavat veroja ja kuinka paljon he käyttävät julkisia palveluja.
– Työperäinen maahanmuutto ei tuo yhteiskunnalle automaattisesti taloudellista hyötyä, jos työntekijöiden tulot jäävät pieniksi ja palvelujen kustannukset suuriksi.
Työllisyys ja rikollisuus huolettavat
Vigelius nostaa esiin myös ulkomaalaistaustaisten työllisyystilanteen. Hänen mukaansa ulkomaalaisten työttömyysaste on noin 20 prosenttia, kun suomalaisten vastaava luku on noin 10 prosenttia.
Vigeliuksen mielestä heikko työllisyys lisää julkisen talouden kuormitusta. Myös matalapalkkainen maahanmuutto voi vaikuttaa palkkakehitykseen ja työehtoihin sekä vähentää työnantajien kannustimia investoida tehokkaampiin toimintatapoihin.
Maahanmuuton kustannuksia käsitellessään Vigelius nostaa esiin myös rikosoikeudellisen järjestelmän. Hänen mukaansa Suomessa on vajaat 4 000 vankia, joista lähes tuhat on ulkomaan kansalaisia.
Vigelius arvioi, että yhden vangin vankilavuosi maksaa yli 80 000 euroa.
– Kustannuksia syntyy vankeuden lisäksi oikeusprosesseista, tulkkauksesta ja rikosten aiheuttamista seurauksista.
Muutos vaatii useamman hallituskauden
Vigelius arvostelee myös nykyisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteita. Hän kritisoi erityisesti opiskelijoiden maahanmuuttoon ja perheenyhdistämiseen liittyviä ratkaisuja, joiden hän katsoo lisänneen sosiaaliturvan varaan jäämistä.
Vigelius vaatii, että maahanmuuttopolitiikassa kiinnitetään enemmän huomiota tulijoiden työllistymiseen ja mahdollisuuksiin tulla toimeen omillaan.
– Sosiaaliturvan tulisi perustua nykyistä vahvemmin Suomen kansalaisuuteen. Myös maahanmuuton ehtoja on tiukennettava sekä työperäisen että humanitaarisen maahanmuuton osalta.
Hänen mukaansa maahanmuuttopolitiikan muuttaminen vaatii useamman hallituskauden työtä ja muiden puolueiden tukea.
– Tämä työ ei missään tapauksessa tule valmiiksi yhden hallituskauden aikana.
Vigeliuksen mielestä tavoitteena pitäisikin olla maahanmuuttopolitiikka, jossa julkiselle taloudelle aiheutuvat kustannukset ja yhteiskunnan turvallisuus otetaan nykyistä paremmin huomioon.