LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ylen Politiikkaradion vaalitentti tarjosi perjantaina perussuomalaisten puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Riikka Purralle hyvän mahdollisuuden muistuttaa talouden realiteeteista. Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa roimasti, vaikka valtio velkaantuu yhä.
On hyvä ymmärtää, että yleiskatteinen hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa tänä vuonna 2,2 miljardia viime vuoteen nähden, kertoi Riikka Purra.
– Se on merkittävä rahamäärä. Hyvinvointialueiden rahoitus on lähes kolmasosa valtion koko budjetista.
Purra muistutti myös hyvinvointialueiden vallankäytöstä.
– Varsinaiset päätökset yleiskatteeseen rahoituksen sisällä tekevät hyvinvointialueet itse. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta tehdä korvamerkintöjä sinne tai kertoa esimerkiksi, että älkää säästäkö omaishoidosta, säästäkää vaikka aluevaltuuston rahoista tai laittomasti maassa olevien palveluista.
– Ei. Nämä päätökset tehdään hyvinvointialueilla, joista kahdeksassatoista kahdestakymmenestäyhdestä on oppositiopuolueilla enemmistöasema.
Purra muistutti myös alueilla tehtävän oikeita toimia.
– Ylijäämäisiä budjetteja ollaan tekemässä, toiminta menee oikeaan suuntaan. Ei ole mitään syytä antaa sellaista signaalia, että nyt voi tiputtaa hanskat. Meillä on hyvin selkeä sapluuna, millä tätä toimintaa edistetään. Alueet ovat aika nuoria, ja joka tapauksessa rahoituslakia pitää muuttaa. On selvää, että tällä hallituksella on vielä paljon tekemistä. Ja seuraavalla hallituksella – tämä malli ei ole lainkaan valmis. Prosessi jatkuu.
– Kaikki näissäkin lähivaaleissa, sekä hyvinvointialueilla että kunnissa, perustuu talouteen. Julkisen talouden on oltava kunnossa, jotta pystytään rahoittamaan palveluita ja etuuksia. Ja vaikka tiedetään, että haasteita on siellä täällä, niin kuntatalous näistä julkisen talouden sektoreista voi kaikkein parhaiten.
Purran mukaan perussuomalaiset ottaa huomioon realiteetit.
– Se, että väestö siirtyy yhä vahvemmin kaupunkeihin ja ruuhka-alueille, on sellainen tosiasia, joka tietenkin pitää ottaa huomioon. Ihminen, joka päättää muuttaa hyvin syrjäiselle alueelle, varmasti itsekin ymmärtää, että siellä ei voi olla aivan samalla tavalla lähellä palveluita kuin kaupungeissa.
– Siitä huolimatta meidän selvä kantamme on, että ihmisellä pitää olla mahdollisuus asua missä päin tahansa Suomea ja saada riittävät palvelut. Mutta esimerkiksi digitaalisia ja sähköisiä palveluja tullaan käyttämään yhä enemmän. Meillä ei riitä resurssit turvaamaan aivan samanlaisia palveluja mihin tahansa.
– Mutta on tärkeää, että kaikilla on pääsy niihin välttämättömiin.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Petri Huru paheksuu erityisesti keskustan asennetta Satakunnan aluevaltuuston kustannuksiin.
Oppositiopuolueet pyrkivät toistuvasti pelottelemaan sillä, että Suomessa hoitoon ei muka enää pääsisi. Tätä teki tänään Ylen aamussa muun muassa SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää huomauttaa, että Suomessa pääsee edelleen hyvin hoitoon, kuten hyvinvointialueet ovat itsekin raportoineet.
Länsi-Uudenmaan aluehallitus päätti perussuomalaisen jäsenen Arja Juvosen esityksestä kokouksessaan 3.2.2025 puoltaa sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitystä, jossa lakia muutettaisiin siten, että hyvinvointialueilla, Helsingin kaupungilla ja HUS-yhtymällä ei jatkossa enää olisi lakisääteistä velvoitetta järjestää kiireellisen hoidon lisäksi välttämättömiksi arvioituja kiireettömiä terveydenhuollon palveluja laittomasti maassa oleskeleville ihmisille.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (PS) osallistui Turussa Länsi-Suomen hyvinvointialueiden edustajien keskustelu- ja kehittämistilaisuuteen. Tapaamisen teemoina olivat alueen ajankohtaiset haasteet sekä tulevaisuudennäkymät.
Viikon suosituimmat
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.
