
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
LEHTIKUVA
Lakihanke vesiyhtiöiden omistuksen sääntelystä on lähetetty uudelle lausuntokierrokselle. Pykäläluonnos pitää sisällään ehdotuksen kunnille säädettävästä myyntikiellosta, eli kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.
Vesi on meidän -kansalaisaloitteen pohjalta käynnistetyssä lakihankkeessa hallitus pyrkii tiukentamaan vesiyhtiöiden omistuksen sääntelyä – eli sitä, missä määrin kunnat saisivat myydä vesihuollon omistustaan.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää nyt, että kuntien tulee pitää vesihuoltolaitokset kokonaan omistuksessaan. Vesihuoltolaitosten osiakaan ei saisi myydä ulkopuolisille. Tätä koskeva ehdotus on lähetetty lausuntokierrokselle.
Lausuntoja voi antaa 6. helmikuuta saakka, ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukeväästä 2025.
Ensimmäisellä lausuntokierroksella ollutta ratkaisuehdotusta tiukennettiin
Virkakunnasta ja keskeisistä sidosryhmistä koostuneen lakityöryhmän laatima, heinä-syyskuussa lausunnoilla ollut esitysluonnos vesihuoltolain muuttamiseksi oli virkamiesten ja sidosryhmien lakityöryhmässä valmisteltu esitys.
Ratkaisuehdotus edellytti kunnilta määräysvallan säilyttämistä vesihuoltolaitoksiin. Ratkaisuehdotus olisi siten mahdollistanut kunnalle vesihuoltolaitoksen vähemmistöomistusosuuden myynnin.
Maa- ja metsätalousministeriö kävi huolella läpi ensimmäisellä lausuntokierroksella esitetyn lausuntopalautteen sekä perustuslailliset lisäarviot ja päätyi ehdottamaan ensimmäisellä lausuntokierroksella olleen ratkaisuehdotuksen tiukentamista kunnille säädettäväksi vesihuollon omistukseen kohdistuvaksi myyntikielloksi.
Ehdotuksen mukaan kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.
Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu
Kunnille säädettävälle myyntikiellolle on olemassa vahvat perusteet. Vesihuolto on turvallisuuskriittistä infrastruktuuria ja luonnollinen monopoli, jossa kilpailun puuttumisen vuoksi voiton tavoittelu ei ole tarkoituksenmukainen lähtökohta palvelun järjestämiselle.
Lisäksi vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, johon liittyvät perus- ja ihmisoikeusulottuvuudet puoltavat vesihuollon säilyttämistä julkisessa omistuksessa. Vesihuollon täydestä yksityistämisestä on kielteisiä kokemuksia myös kansainvälisesti, sillä yksityinen omistus on johtanut esimerkiksi palvelutason heikentymiseen, veden hinnan nousuun sekä vesihuollon kielteisten ympäristövaikutusten kasvamiseen.
Yksityistämisestä liikkeellä runsaasti disinformaatiota
Vesihuollon yksityistämistä vastustava Vesi on meidän -kansalaisaloite hyväksyttiin jo edellisen eduskunnan aikana syksyllä 2021. Aloitteesta tuli ensimmäinen kansalaisaloite, joka sai eduskunnalta yksimielisen hyväksynnän.
Viime syksynä keskustelualustoilla sekä mediassakin on ollut liikkeellä runsaasti disinformaatiota vesilaitosten yksityistämisestä. Etenkin oppositio on esittänyt runsaasti paikkansa pitämättömiä väitteitä vesihuollon yksityistämisestä.
Tosiasiassa vesihuollon julkinen omistus ja määräysvalta jatkossa vahvistuu, ei heikkene.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
Viikon suosituimmat
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka voivat itse päättää siitä, miten ja mihin kohteisiin alueiden saama valtion rahoitus käytetään. Ratkaisun avaimet ovat oppositiopuolueilla, joilla on 18 aluevaltuustossa 21:stä yksinkertainen enemmistö.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen väläytti aiemmin tällä viikolla ajavansa Yleisradion lakkauttamista. Kansanedustaja Joakim Vigelius katsoo nyt, että tällä hetkellä on relevanttia keskustella siitä, mikä on sovelias Ylen rahoituksen taso, koska lähes kaikki eduskuntapuolueet edellyttävät yksimielisyyttä Yle-päätöksissä.
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.
Entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on syyttänyt tiedotusvälineissä nykyistä puhemiestä Jussi Halla-ahoa (ps.) puolueellisuudesta puheenvuorojen jakamisessa eduskunnan kyselytunneilla. Väitteet ovat saaneet laajaa huomiota mediassa, joka on kritiikittömästi toistanut niitä ilman faktapohjaista tarkastelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen omien tutkimusten perusteella väitteet eivät pidä ollenkaan paikkaansa.
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.
Lue lisää
Lue lisää