
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.

LEHTIKUVA
Lakihanke vesiyhtiöiden omistuksen sääntelystä on lähetetty uudelle lausuntokierrokselle. Pykäläluonnos pitää sisällään ehdotuksen kunnille säädettävästä myyntikiellosta, eli kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.
Vesi on meidän -kansalaisaloitteen pohjalta käynnistetyssä lakihankkeessa hallitus pyrkii tiukentamaan vesiyhtiöiden omistuksen sääntelyä – eli sitä, missä määrin kunnat saisivat myydä vesihuollon omistustaan.
Maa- ja metsätalousministeriö esittää nyt, että kuntien tulee pitää vesihuoltolaitokset kokonaan omistuksessaan. Vesihuoltolaitosten osiakaan ei saisi myydä ulkopuolisille. Tätä koskeva ehdotus on lähetetty lausuntokierrokselle.
Lausuntoja voi antaa 6. helmikuuta saakka, ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukeväästä 2025.
Ensimmäisellä lausuntokierroksella ollutta ratkaisuehdotusta tiukennettiin
Virkakunnasta ja keskeisistä sidosryhmistä koostuneen lakityöryhmän laatima, heinä-syyskuussa lausunnoilla ollut esitysluonnos vesihuoltolain muuttamiseksi oli virkamiesten ja sidosryhmien lakityöryhmässä valmisteltu esitys.
Ratkaisuehdotus edellytti kunnilta määräysvallan säilyttämistä vesihuoltolaitoksiin. Ratkaisuehdotus olisi siten mahdollistanut kunnalle vesihuoltolaitoksen vähemmistöomistusosuuden myynnin.
Maa- ja metsätalousministeriö kävi huolella läpi ensimmäisellä lausuntokierroksella esitetyn lausuntopalautteen sekä perustuslailliset lisäarviot ja päätyi ehdottamaan ensimmäisellä lausuntokierroksella olleen ratkaisuehdotuksen tiukentamista kunnille säädettäväksi vesihuollon omistukseen kohdistuvaksi myyntikielloksi.
Ehdotuksen mukaan kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.
Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu
Kunnille säädettävälle myyntikiellolle on olemassa vahvat perusteet. Vesihuolto on turvallisuuskriittistä infrastruktuuria ja luonnollinen monopoli, jossa kilpailun puuttumisen vuoksi voiton tavoittelu ei ole tarkoituksenmukainen lähtökohta palvelun järjestämiselle.
Lisäksi vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, johon liittyvät perus- ja ihmisoikeusulottuvuudet puoltavat vesihuollon säilyttämistä julkisessa omistuksessa. Vesihuollon täydestä yksityistämisestä on kielteisiä kokemuksia myös kansainvälisesti, sillä yksityinen omistus on johtanut esimerkiksi palvelutason heikentymiseen, veden hinnan nousuun sekä vesihuollon kielteisten ympäristövaikutusten kasvamiseen.
Yksityistämisestä liikkeellä runsaasti disinformaatiota
Vesihuollon yksityistämistä vastustava Vesi on meidän -kansalaisaloite hyväksyttiin jo edellisen eduskunnan aikana syksyllä 2021. Aloitteesta tuli ensimmäinen kansalaisaloite, joka sai eduskunnalta yksimielisen hyväksynnän.
Viime syksynä keskustelualustoilla sekä mediassakin on ollut liikkeellä runsaasti disinformaatiota vesilaitosten yksityistämisestä. Etenkin oppositio on esittänyt runsaasti paikkansa pitämättömiä väitteitä vesihuollon yksityistämisestä.
Tosiasiassa vesihuollon julkinen omistus ja määräysvalta jatkossa vahvistuu, ei heikkene.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.




Viikon suosituimmat

Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.

Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.

Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".

Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.

Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.

Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.

Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.

Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää