

PS ARKISTO
Perussuomalaiset: Suomea pitää rakentaa, ei raunioittaa
Joka toinen vuosi laadittava Rakennetun omaisuuden tila -raportti julkistettiin tiistaina. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne osallistui julkistamisen yhteydessä järjestettyyn paneeliin. Ranne kertoi, että vihreän siirtymän nimissä asetettuja ristiriitaisia tavoitteita ei voi saavuttaa samanaikaisesti raunioittamatta Suomea.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne ei yllättynyt raportin luvuista, joiden mukaan talokannan korjausvelka on vuodesta 2000 kolminkertaistunut lähes 80 miljardiin euroon. Sillat, liikenneväylät, yhdyskuntatekniikka kuten vesihuolto, rakennusalan koulutus – kaikki ovat retuperällä ja jatkavat rapistumistaan.
– Luvut ovat tietysti järkyttäviä. Neljä hallituskautta velkarahan ja esimerkiksi liikenteeltä kerättyjen verojen läträämistä kaikkeen muuhun näkyy ja tuntuu. Sama meno kunnissa. Esimerkiksi vesiyhtiöiden rahat on verkostojen oikea-aikaisen kunnossapidon sijaan piiloverotettu omistajakuntien kirstuihin, Ranne toteaa.
Ristiriitaisia tavoitteita ei voi saavuttaa yhtä aikaa
Ranne kuvailee, miten vihreän siirtymän nimissä on asetettu myös keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite lyö korville tarvetta laajoille korvaus- tai peruskorjausinvestoinneille. Niistä syntyy aina hiilipiikki, jonka takaisinmaksu säästöillä kestää vuosikymmeniä – mitä enemmän rakennat, sitä kauemmaksi lipuu hiilineutraaliustavoite.
– Ristiriitaisia tavoitteita ei voi saavuttaa yhtä aikaa. Vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite on siirrettävä vuoteen 2050 pääosan muusta maailmasta tavoin. Emme voi säästää perusasioista ja tuhlata turhuuteen – siten Suomi päätyy raunioiksi ja konkurssiin, Ranne varoittaa.
Perussuomalaiset haluavat lyhentää korjausvelkaa järjestelmällisesti, rakentaen Suomea kestävästi ja kansantaloutta vahvistaviin kohteisiin investoiden. Rakentamisen ja peruskorjausten pitää edelleenkin lähteä käyttäjien käytännön tarpeista, ei ideologiasta.
Nuoret eivät ole loppuneet Suomesta
Ranne ei myöskään hyväksy ajatusta, että rakennusalan koulutuksen epäonnistuminen pitäisi paikata tuomalla ulkomaista työvoimaa.
– Eivät Suomesta nuoret vielä lopussa ole. Koulutuksen tulokset vain ovat ala-arvoisia, jonka vuoksi nuori jää helposti työvoiman ulkopuolelle. Putki peruskoulusta toisen asteen ja työssäoppimisen kautta ammattiin ja töihin pitää saada kuntoon. Mestari-kisällimallilla ja kunnon koulutuskorvauksilla yrityksille taataan riittävä osaaminen, Ranne uskoo.
Kannustinloukut kuristavat taloutta
Ranteen mukaan raportti osoittaa selkeästi verokiilan ja kannustinloukkujen kuristavan taloutta.
– 16 prosenttia ulkomaista työvoimaa käyttävistä yrityksistä sanoo syyksi, ettei yrityksen palkkatasolla saa riittävästi kotimaista työvoimaa.
Ranne palaa perusasioihin. Rahoitusvajetta eivät kata perusteettomat puheet kasvusta, jota kyykkyyn verotettu ja tappiin velkaantunut Suomi ei ole saanut finanssikriisin jälkeen käyntiin.
– Kasvua ei tällä julkisen talouden taakalla ole tulossa. Saattamalla julkinen talous tasapainoon rahat kyllä riittävät koulutukseen, oikein ajoitettuihin rakennetun omaisuuden investointeihin ja kunnossapitoon sekä muihin ydintehtäviin, kunhan laitetaan Suomen etu edelle ja menot tärkeysjärjestykseen, Ranne totesi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- finassikriisi rakennusalan koulutus rakennetun omaisuuden tila hiilineutraalisuustavoite 2035 perusasiat vihreä siirtymä velkaraha kansantalous tärkeysjärjestys korjausvelka ulkomainen työvoima Kannustinloukut Lulu Ranne Rakennusala
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hallitus verottaa autoilijat hengiltä ja pitää tiestön huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin: ”Punavihreän hallituksen mukaan vain kävely ja pyöräily on sallittua”

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Ari Koponen: Hallitus pitää tiestön huonossa kunnossa – ”Riski turvallisuudelle ja teollisuuden kilpailukyvylle”

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset vaativat muutoksia valtion talousarvioon: Hallitus arvostaa ilmastonmuutoksen suomalaisten hyvinvoinnin edelle

Muistatko, kun kokoomus julisti: ”Autot kuuluvat teille” – Nyt Petteri Orpo jo intoilee EU:n päätöksestä kieltää polttomoottoriautot

Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen tyrmää EU:n suunnitelmat rakennusten pakollisista energiaremonteista: ”Hölmöläisten hommaa”
Viikon suosituimmat

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.

Rydman kyselytunnilla: Leipäjonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijahuijauksen uhreista – kiitos edellisen hallituksen
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaatii itärajan avaamista – Seppänen: Yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttolinja on todellisuudesta irtautunut
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu politikoi – kehystää hallituksen maahanmuuttopolitiikan uudistukset ulkomaalaisten aseman heikentämiseksi
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.














