Koronaepidemian aikaan työskennelleistä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöistä monet ovat jäämässä ilman sovittua ylimääräistä koronakorvausta. Korvaus tulee maksuun huhtikuussa. – Kyseessä on suuri harhaanjohtaminen ja sanojen syöminen, jollaiseen sotealalla ei ole varaa. Koronakorvaukset kuuluvat henkilöstölle, kansanedustaja, sosiaali ja terveysvaliokunnan jäsen Arja Juvonen vaatii.

Yksi ryhmä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella työskentelevä ns. Runkopalvelu, jonka henkilöstö työskentelee muun muassa potilaskuljetuksissa. Heidän tehtävänään on huolehtia siitä, että HUS:n alueen sairaaloiden potilaat, riippumatta mistä yksiköstä ovat, saavat turvalliset siirtymät tutkimuksiin ja sairaalayksikkö- ja osastosiirtoihin.

– He ovat huolehtineet kuljetuksista myös tehohoidon- ja akuuttisairaanhoidon potilaille toimien Meilahdessa yhteispäivystyksestä ja tornisairaalasta syöpäsairaalaan ja naistenklinkkaan ja synnyttäviin potilaisiin altistaen itsensä, mutta varmistaen myös sen, ettei epidemia leviä kuljetusten mukana. He ovat huolehtineet niin elinsiirtopotilaista kuin muista akuutisti sairaista potilaista, Arja Juvonen kertoo.

Koronakorvauksen ulkopuolelle ovat jäämässä myös perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa työskennelleet hoitajat ja koronanäytteitä ottaneet hoitajat. Näin tapahtui mm. Kuopiossa ja Pohjois-Karjalassa Siun soten alueella (Yle 15.3.).

Siirtyminen toiseen yksikköön hyväksyttävä

Koronakorvauksen saamisen ehtona on ollut, että työntekijä on osallistunut koronapotilaiden hoitoon valmiuslain aikana 13.3.-15.6. 2020 sekä työsuhteen on pitänyt olla voimassa samaan työnantajaan maksuajankohtana eli 28.2. 2023.

Epidemia aiheutti kuitenkin esimerkiksi Uudenmaan sulun, jonka myötä pääkaupunkialueella työskenteleviä hoitajia palasi kotikuntansa alueelle jatkaen siellä työskentelyä. Pääkaupunkiseudulla työskentelee vakituisissa työsuhteissa henkilöstöä myös muualta Suomesta.

– Siirtyminen takaisin kotipaikkakunnalle oli ymmärrettävää. Jotkut hoitajat palasivat lähelle perhettään ja hakivat sieltä uuden työpaikan. Myös he ovat jäämässä ilman koronakorvausta, vaikka heidän työskentelynsä jatkui toisen yliopistosairaalan tai hoivayksikön palveluksessa. Jos työhistorian jatkumo on selkeä ja todistettava, on hoitajalle maksettava koronakorvaus, Juvonen vaatii.

Korvauksia ei saa evätä tekosyillä

Juvosen mielestä koronakorvaukset on maksettava kaikille, jotka työskentelivät koronapotilaiden parissa. Korvaukset on sovittava vaikka paikallisesti ja alueellisesti, ja valtion antamaa rahaa kuntien koronakuluihin tulee käyttää tähän maksuerään.

– Ketään hoitajaa ei saa unohtaa tai syrjäyttää tekosyillä olla maksamatta koronalisää. Mikäli näin ei toimita, syyllistytään Suomessa hoitajien törkeään vedätykseen, pettämiseen ja harhaanjohtamiseen, Juvonen sanoo.

– Hoitoala ei tarvitse yhtäkään sellaista johtajaa, jotka syövät sanojaan ja vesittävät lupaamiaan periaatteita. Myös hoitajaliittojen Tehyn ja Superin on nyt otettava joku roti asiassa ja noustava asiasta ottamaan kantaa. Mitä ilmeisemmin sielläkään ei ole ollut täysi tieto siitä, miten koronakorvaukset tulevat maksuun.

SUOMEN UUTISET