LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen tyrmää jyrkästi maa- ja metsätalousministeriön esittämät puheet veden hinnan korottamisesta.
Ministeriön mukaan vesi on Suomessa ”liian halpaa” suhteessa tuloihin ja muihin Euroopan maihin.
– Tämä on täysin irti todellisuudesta. Jos Suomessa joku hyödyke on halvempaa kuin muualla Euroopassa, sen hintaa ei pidä nostaa vaan siitä on pidettävä kiinni. Ajattelu, että kaikki pitää hinata maksimiin on juuri sitä liian isoksi paisuneen byrokratiakoneiston ylimielisyyttä, josta suomalaiset maksavat laskun, Sanna Antikainen sanoo.
Antikainen muistuttaa, että tavallisten ihmisten arki on jo venytetty äärirajoille.
– Ruoka, sähkö, asuminen ja liikkuminen ovat jo kallista. Iso osa palkansaajistakin elää kädestä suuhun, ja jokainen lisälasku on heille liikaa. Virkamiespuhe “liian halvasta vedestä” kertoo täydellisestä vieraantumisesta tavallisten ihmisten arjesta.
Antikainen huomauttaa, että hallitusohjelmassa on selkeä linja suomalaisten ostovoiman turvaamisesta ja arjen kustannusten kohtuullisuudesta.
– Hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että ihmiset pärjäävät palkallaan. Veden hinnan nostaminen on täysin tämän tavoitteen vastaista politiikkaa. Toki tämä ei suoraan kuulu ministeriön päätäntävaltaan ja siksi tällainen ulostulo on enemmänkin hämmästyttävä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman vaatii ripeitä toimia kotimaisen sähköntuotannon vahvistamiseksi. Strandman varoittaa Suomen menettävän huoltovarmuuttaan, jos energia, vesi, lämpö ja ruoka eivät pysy suomalaisessa päätösvallassa.
Eduskunta on viime viikkoina käsitellyt hallituksen esitystä laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa sanoo, että esitys on osa hallitusohjelman kirjausta, jossa hallitus turvaa vesihuollon toiminnan ja pitää vesivarat kansallisissa käsissä.
Eilen tiistaina eduskunta käsitteli maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä, joka liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi vesihuoltolain muuttamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Anne Rintamäki pitää esitystä erittäin tärkeänä ja kiittää valiokunnan puheenjohtajaa Ritva Elomaata (ps.) mietinnön esittelystä.
Eduskunta käsitteli eilen mietintöä, jolla varmistetaan vesivarojen säilyminen kansallisissa käsissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää lakiuudistusta erityisen merkittävänä. - Nyt se on toteutumassa: valtavan tärkeä lakiuudistus, joka turvaa vesivarojemme pysymisen kansallisissa käsissä, Garedew iloitsee.
Vesi on elintärkeä luonnonvaramme, josta on pidettävä tarkasti huolta. Suomen hyvät pinta- ja pohjavesivarat sekä tehokas vedenkäsittelytekniikka ja jätevesien huolto takaavat sen, että saamme nauttia puhtaasta vedestä, ja se tulee jokaiseen kotiin hanasta, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.
Lakihanke vesiyhtiöiden omistuksen sääntelystä on lähetetty uudelle lausuntokierrokselle. Pykäläluonnos pitää sisällään ehdotuksen kunnille säädettävästä myyntikiellosta, eli kunnat eivät siis saisi myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen, tukkuvesihuoltolaitokseen tai vesihuolto-omaisuuteen kohdistuvaa omistustaan muulle kuin toiselle kunnalle tai kunnan omistamalle vesihuoltolaitokselle.
Perussuomalaisille on tärkeää, että maamme vesivarat pysyvät suomalaisissa käsissä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.
Viikon suosituimmat
Ylen puoluejohtajien torstai-illan tentissä vasemmistoliitto ja SDP ilmoittivat olevansa valmiita tavalla tai toisella koskemaan eläkkeisiin talouden sopeuttamiseksi. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että normaalin pitkän työuran tehneiden työeläkkeisiin ei pitäisi ensisijaisesti koskea, mutta maahanmuuttajien takuueläkkeisiin kohdistuu selvä tarve korjata epäkohtia.
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perussuomalaiset näkee, että samalla kun oppositiopuolueet syyttävät nykyhallitusta köyhyyden lisäämisestä, he unohtavat olleensa päätöksillään itse luomassa uutta köyhälistön luokkaa Suomeen.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on äimistynyt suomalaisen median tuoreesta rimanalituksesta, jonka mukaan poliittisen kannan voi arvioida hiusvärin perusteella. Tynkkynen katsoo, että media on nyt onnistunut alittamaan riman tavalla, joka tuntuu jo parodialta.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Perussuomalainen elinkeinoministeri Wille Rydman totesi eduskunnan kyselytunnilla, että tämän päivän Suomessa leipäjonot täyttyvät ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista, jotka on houkuteltu Suomeen täysin epärealistisilla odotuksilla. Kiitos tästä kuuluu täysin edelliselle hallitukselle, joka mahdollisti tämän opiskelijahuijauksen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on ehdottanut itärajan avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevien turvapaikanhakijoiden oikeus hakea turvapaikkaa ei vaarantuisi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun maahanmuuttoa koskevaa linjaa todellisuudesta irtautuneena.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Ruotsalaisen kansanpuolueen poliittinen vaikutusvalta on selvästi suurempi kuin sen valtakunnallisesta kannatuksesta voisi päätellä. Suomenruotsalaiset valvovat etujaan paitsi eduskunnassa, myös säätiöiden, yhdistysten ja julkisesti rahoitettujen järjestöjen kautta.
