Vain murto-osa maapallon vedestä on juomakelpoista. Maailmalla yli kaksi miljardia ihmistä kärsii puhtaan veden puutteesta, ja 3,7 miljardilla ihmisellä ei ole pääsyä turvallisen sanitaation pariin. Veden hallinnasta on tullut globaali haaste ja ongelma.
– Jätevesien ja tulvien mukana Suomen pintavesiin päätyy yhä enemmän erilaisia mikroepäpuhtauksia, jotka ovat peräisin päivittäin käytössä olevista tuotteista, kuten teollisuuskemikaaleista, lääkkeistä, kosmetiikasta, pesuaineista ja torjunta-aineista. Nyt meidän täytyy varmistaa, että osaamme mitata vedessä olevia aineita ja arvioida niiden riskejä, jotta vedenkäsittelyä voidaan vastaavasti optimoida, Jaana Strandman sanoo.
– Huippututkimusta ja uusia puhdistusteknologioita tulee kehittää ja tehdä yhteistyössä vesihuoltolaitoksen, yritysten ja eri alojen kanssa. Myös Suomen vesiverkostoinfran vanheneminen ja sen suuri korjausvelka alkavat pikkuhiljaa näkyä sekä veden likaantumistilanteiden että jopa vesiepidemioiden ilmaantumisena.
Vesi on tärkeimpiä huoltovarmuustekijöitä
Suomessa on Strandmanin mukaan huomioitava ja vastuutettava esimerkiksi kaivosteollisuuden haasteet vesistöillemme. Suomen järvet tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia ja elämyksiä puhtaudellaan. Niillä on suuri merkitys alueen lajistolle, elinkeinoille, viihtymiselle ja matkailulle.
– Nykyhallitus tulee tekemään lain, joka määrää, että kunnat eivät saa myydä lainkaan vesihuoltolaitokseen tai vesiomaisuuteen kohdistuvaa omaisuuttaan muille kuin toisille kunnille. Arvokas vesiomaisuutemme on pidettävä kaikin keinoin omissa käsissämme. Vesi on huoltovarmuutemme ja varautumisemme tärkeimpiä asioita, Strandman painottaa.
