Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että alkukesän EU-vaalien jälkeen Euroopan unionissa on tehtävä suunnanmuutos. Kehitys kohti liittovaltiota ja syvenevää tulonjakounionia on Koskelan mukaan Euroopan yhtenäisyyden kannalta vaarallista.

– Euroopan unionin integraatio on perinteisesti syventynyt aina kriisien jälkeen. Käytännössä tämä on tarkoittanut vallan siirtämistä jatkuvasti pienemmissä asioissa kansalliselta tasolta Brysseliin ja tulonsiirtoja läntisistä ja pohjoisista jäsenvaltioista etelään ja itään. Tällainen kehitys ei ole vahvistanut unionia, vaan tehnyt siitä hajanaisen ja eripuraisen, Jari Koskela korostaa.

Euroopan unionin mahdollinen laajentuminen pakottaakin unionin vakavaan sisäiseen keskusteluun. Nykyisellään laajentuminen tarkoittaisi nettomaksajien maksuosuuden kasvamista entisestään, ja myös monista nykyisistä nettosaajista tulisi nettomaksaja. Tällaisella muutoksella olisi Koskelan mielestä varmasti vaikutukset koko unionin yhtenäisyyteen.

– On Suomen onni, että nykyinen hallitus suhtautuu kriittisesti elpymispaketin kaltaisiin ratkaisuihin ja on ohjelmassaan sitoutunut olemaan edistämättä toimia, joilla EU:ta muokataan epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Tässä pitää tehdä yhteistyötä samanmielisten jäsenmaiden kanssa, Koskela sanoo.

Kokonaisturvallisuus edellä

Koskelan mielestä unionin suunta pitää tulevaisuudessa kääntää ja keskittyä erityisesti kokonaisturvallisuutta vahvistavaan politiikkaan.

– Kokonaisturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä löytyy varmasti yksimielisyyttä jäsenvaltioiden kesken. Tämä on se osa-alue, jolla EU voi tuoda paljon enemmän lisäarvoa kaikille jäsenilleen.

– Suomen kohdalla tämä tarkoittaa sekä suomalaisen maatalouden edellytysten vahvistamista että EU-rahoituksen nykyistä suurempaa saantoa esimerkiksi sotilaallista liikkuvuutta edistäviin liikennehankkeisiin. Myös Suomen moninaiset alueet pitää paremmin huomioida EU:n koheesiopolitiikassa, Koskela huomauttaa.

Median perehdyttävä asioihin paremmin

EU-vaaleissa on ennakoitu menestystä oikeistopopulistisille puolueille. Koskela toivoo medialta nykyistä parempaa perehtymistä tähän kategoriaan kuuluvien puolueiden käsittelyssä.

– Euroopan kansallismielisillä ja oikeistopopulistisilla puolueilla on suuria eroja. Esimerkiksi pohjoismaiset kansallismieliset puolueet, kuten perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit, ovat vahvasti sitoutuneet niin länteen kuin Ukrainan tukemiseenkin. Sen sijaan esimerkiksi Vaihtoehto Saksalle (AfD) on taantunut eurokriittisestä puolueesta Putinin pillin mukaan tanssivaksi toimijaksi. Oikeistopopulistisia puolueita ei voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena, Koskela painottaa.

Suomen Uutiset