Perussuomalaiset nimeää eurovaaliehdokkaita kevään vaaleihin – katso nimet täältä

Perussuomalaiset julkistaa ensimmäiset eurovaaliehdokkaansa kevään vaaleihin. Ehdolla ovat Vilhelm Junnila, Lauri Laitinen, Teija Makkonen, Mauri Peltokangas ja Nanna Väätäinen.

Suomi valmistautuu parhaillaan tammikuun lopussa käytäviin presidentinvaaleihin. Niiden jälkeen ovat seuraavana vuorossa europarlamenttivaalit. Vaalien tulos julkistetaan sunnuntaina 9.6.2024.

Perussuomalaiset asettaa europarlamenttivaaleihin 20 ehdokasta. Nyt julkistetaan viiden ensimmäisen ehdokkaan nimet. Suomen Uutiset julkaisee ehdokkaiden tekemät esittelytekstit ohessa:

VILHELM JUNNILA
kansanedustaja

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Vilhelm Junnila on toisen kauden kansanedustaja. Hänellä on ulkopoliittista kokemusta muun muassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Suomen valtuuskunnan johtamisesta, ulkoasiainvaliokunnasta, tiedusteluvalvontavaliokunnasta ja Pohjoismaiden neuvostosta.

Junnila haluaa toimia suomalaisen autoilijan puolestapuhujana ja keskittyä myös kansalliseen kilpailukykyyn.

– Vientiteollisuuden toimintaedellytykset, sääntelyn ja hallinnollisen taakan purkaminen ja luonnonvarojen hyödyntäminen kestävästi ovat kansallisesti merkittäviä tekijöitä. Autoa käyttävät kansalaiset tarvitsevat myös puolestapuhujan. Tästä olen saanut vahvaa tukea ehdolle asettumiseen, hän kertoo.

Lisäksi hän painottaa EU:n ulkosuhteita ja yhteiskuntarauhaa.

– On tärkeää, että jatkamme EU:n ulkosuhteiden kehittämistä. Olen ylläpitänyt kansainvälisiä yhteyksiä myös henkilökohtaisella tasolla. Yhtä tärkeää on yhteiskuntarauhan turvaaminen: ajan tiukkaa siirtolaispolitiikkaa, ekstremismin vastustamista sekä yksilön ja suomalaisen työntekijän oikeuksien turvaamista sisämarkkinoilla, Junnila päättää.

Hallitusneuvotteluissa Junnila toimi kasvun kaava -reformipöydässä ja hetken aikaa elinkeinoministerinä. Hän on myös perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja.

---

 

LAURI LAITINEN
Puheenjohtaja, Perussuomalainen Nuoriso

Olen Lauri Laitinen, lappeenrantalainen ensihoitajaopiskelija ja Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja.

Nuoremmat sukupolvet ovat eläneet koko elämänsä EU-Suomessa. Emme voineet vaikuttaa siihen, tulisiko Suomen liittyä Euroopan unioniin, mutta voimme vaikuttaa siihen, millainen se on tulevaisuudessa. Se, joka aiemmin mahdollisti itsenäisten, demokraattisten kansallisvaltioiden välisen poliittisen ja taloudellisen yhteistyön tietyillä osa-alueilla, on kriisien myötä rappeutunut Euroopan laajuiseksi pakkoavioliitoksi, jossa harvainvaltaa käyttävät byrokraatit ja suurmaiden päättäjät sanelevat pienemmille jäsenmaille, miten heidän tulee elää ja miten heidän tulee toimia suurempiensa palvelemiseksi. Tätä he kutsuvat “eurooppalaiseksi yhteistyöksi”.

Eurooppalainen yhteistyö ei vaadi ylivelkaantuneiden maiden pelastamista, metsiemme ennallistamista, laittomien siirtolaisten taakanjakoa saatika kansallisen päätäntävallan kaventamista. Suuruudenhullujen, jäsenmaita vastaan sotivien hankkeiden on loputtava — Suomen on pysyttävä suomalaisten käsissä. EU:n on palattava juurilleen, jotta myös suomalaisten ääni kuuluisi Brysselissä. Siksi EU on ennallistettava.

---

 

TEIJA MAKKONEN,
valtiosihteeri, sotatieteiden maisteri

Olen Teija Makkonen, 40-vuotias oikeusministerin sekä ulkomaankauppa- ja kehitysministerin valtiosihteeri. Ennen työtäni ministeriöissä ja eduskunnassa työskentelin puolustusvoimissa yli 10 vuoden ajan. Edustin perussuomalaisia hallitusneuvotteluissa EU-politiikkapöydässä.

Koulutukseltani olen sotatieteiden maisteri, MBA (yamk) sekä hallintotieteiden kandidaatti.

Osana globaalia maailmaa ja Eurooppaa Suomen on toimittava kansalaisten edusta ja tarpeista huolehtien. Suomen on oltava EU:n jäsenmaana päämäärätietoisempi ja omaa kansallista etuaan edistävä sekä puolustava maa. Suomen rahahanat muille eivät voi olla vain auki. EU:n talouskuria ja maahanmuuttopolitiikkaa tulee tiukentaa nykyisestä. EU:n tulee olla turvallisuutta ja vakautta lisäävä tekijä.

EU kaventaa jatkuvasti Suomen kansallista suvereniteettia ulottamalla velvoittavaa sääntelyä yhä syvemmälle alueille, joihin sillä ei ole toimivaltaa. Tämän on loputtava.

Suomi tarvitsee vahvempaa EU-vaikuttamista. EU:n päätöksentekoon on vaikutettava strategisesti, oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti.

Kokemukseni ja yhteiskunnallinen osaaminen antavat minulle vankan pohjan työskentelyyn Euroopan parlamentissa.

---

 

MAURI PELTOKANGAS
kansanedustaja

Olen Mauri Peltokangas, vankkumaton kansamme edustaja. Toisen kauden kansanedustaja, puolueeni 2 vpj. Toimin tällä hetkellä eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana. Perheeseeni kuuluu vaimoni ja kolme tytärtä.

Harrastan musiikkia, metsästystä ja yhteiskuntaa.

Olen periksiantamaton isänmaan mies, jolle Suomi ja suomalaiset arvot ovat aina sydämen asia.

Europarlamentaarikon tulee uskaltaa tehdä sellaista politiikkaa, joka hyödyttää ensin kansallisvaltioperiaatetta, kansallisvaltioiden omia etuja sekä kansalaistensa turvallisuutta ja vasta toissijaisesti unionia itseään.

Isänmaiden Eurooppa voisi olla toimiva konsepti.

Suomalaisena Euroopassa olen ylpeä kauniista ja puhtaasta Suomen luonnosta, sen tuhansista järvistä, maakuntien ja kaupunkiemme vahvuuksista. Olen ylpeä kielestäni, kulttuuristani ja suomalaisesta identiteetistä, juuri siitä, mikä tekee meistä niin arvokkaita maailmassa.

Ei väliä, mihin ikinä tieni veisi, Suomi ja suomalaisuus kulkevat mukanani.

---

 

NANNA VÄÄTÄINEN
AMK-opiskelija

Olen Nanna Väätäinen, 19-vuotias kuopiolainen heppatyttö ja perustason ensihoitaja, sekä ensihoitaja AMK -opiskelija. Politiikkaan olen lähtenyt mukaan 16-vuotiaana yläasteen ystäväporukan innoittamana. Perussuomalaiset on ollut alusta asti eniten omiin arvoihini sopiva puolue. Tällä hetkellä toimin Perussuomalainen Nuoriso ry:n hallituksen jäsenenä, sekä Savo-Karjalan Perussuomalainen Nuoriso ry:n varapuheenjohtajana.

Politiikassa toimintaani ohjaa ennen kaikkea isänmaallisuus ja pyrin toimimaan aina tavalla, joka on Suomelle ja suomalaisille parhaaksi. Haluan tarkastella kriittisesti sitä, mihin yhteisiä varoja käytetään ja vastustan turhaa rahan tuhlausta.

Eurovaaleihin lähdin mukaan, sillä olen huolissani EU:n liittovaltiokehityksestä ja Suomen itsemääräämisoikeuden vähenemisestä. Brysseliin täytyy saada päättäjiä, jotka ajavat siellä ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etua. Sanon ei yhteisvelalle, turhille säädöksille ja perussopimusten muuttamiselle siten, että yksittäisten valtioiden päätäntävalta omista asioistaan vähenee ja lipsutaan kohti liittovaltiota. Valtioiden tulisi saada itse päättää omista metsistään, omista rajoistaan ja omasta maahanmuuttopolitiikastaan.