Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Juutalaisvastaisten iskulauseiden ilmaisu este kansalaisuuden saamiselle Saksassa – tiukennettu kansalaisuuslaki puuttuu erikseen sosiaalisen median julkaisuihin

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

oikeistopopulistit

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että alkukesän EU-vaalien jälkeen Euroopan unionissa on tehtävä suunnanmuutos. Kehitys kohti liittovaltiota ja syvenevää tulonjakounionia on Koskelan mukaan Euroopan yhtenäisyyden kannalta vaarallista.

&#8211; Euroopan unionin integraatio on perinteisesti syventynyt aina kriisien jälkeen. Käytännössä tämä on tarkoittanut vallan siirtämistä jatkuvasti pienemmissä asioissa kansalliselta tasolta Brysseliin ja tulonsiirtoja läntisistä ja pohjoisista jäsenvaltioista etelään ja itään. Tällainen kehitys ei ole vahvistanut unionia, vaan tehnyt siitä hajanaisen ja eripuraisen, Jari Koskela korostaa.
Euroopan unionin mahdollinen laajentuminen pakottaakin unionin vakavaan sisäiseen keskusteluun. Nykyisellään laajentuminen tarkoittaisi nettomaksajien maksuosuuden kasvamista entisestään, ja myös monista nykyisistä nettosaajista tulisi nettomaksaja. Tällaisella muutoksella olisi Koskelan mielestä varmasti vaikutukset koko unionin yhtenäisyyteen.
&#8211; On Suomen onni, että nykyinen hallitus suhtautuu kriittisesti elpymispaketin kaltaisiin ratkaisuihin ja on ohjelmassaan sitoutunut olemaan edistämättä toimia, joilla EU:ta muokataan epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Tässä pitää tehdä yhteistyötä samanmielisten jäsenmaiden kanssa, Koskela sanoo.
Kokonaisturvallisuus edellä
Koskelan mielestä unionin suunta pitää tulevaisuudessa kääntää ja keskittyä erityisesti kokonaisturvallisuutta vahvistavaan politiikkaan.
&#8211; Kokonaisturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä löytyy varmasti yksimielisyyttä jäsenvaltioiden kesken. Tämä on se osa-alue, jolla EU voi tuoda paljon enemmän lisäarvoa kaikille jäsenilleen.
&#8211; Suomen kohdalla tämä tarkoittaa sekä suomalaisen maatalouden edellytysten vahvistamista että EU-rahoituksen nykyistä suurempaa saantoa esimerkiksi sotilaallista liikkuvuutta edistäviin liikennehankkeisiin. Myös Suomen moninaiset alueet pitää paremmin huomioida EU:n koheesiopolitiikassa, Koskela huomauttaa.
Median perehdyttävä asioihin paremmin
EU-vaaleissa on ennakoitu menestystä oikeistopopulistisille puolueille. Koskela toivoo medialta nykyistä parempaa perehtymistä tähän kategoriaan kuuluvien puolueiden käsittelyssä.
&#8211; Euroopan kansallismielisillä ja oikeistopopulistisilla puolueilla on suuria eroja. Esimerkiksi pohjoismaiset kansallismieliset puolueet, kuten perussuomalaiset ja ruotsidemokraatit, ovat vahvasti sitoutuneet niin länteen kuin Ukrainan tukemiseenkin. Sen sijaan esimerkiksi Vaihtoehto Saksalle (AfD) on taantunut eurokriittisestä puolueesta Putinin pillin mukaan tanssivaksi toimijaksi. Oikeistopopulistisia puolueita ei voi käsitellä yhtenä kokonaisuutena, Koskela painottaa.
&nbsp;

Euroopan unionissa on tehtävä suunnanmuutos – Koskela: Tulonjakounioni ja liittovaltiokehitys vaarantavat Euroopan yhtenäisyyden

Ruotsidemokraatit tapasivat Israelissa ministereitä ja parlamentin sekä kansalaisjärjestöjen jäseniä. Osa poliittisesta eliitistä kuitenkin kieltäytyi tapaamasta pohjoismaisia vieraita. Hallitsevan Likud-puolueen oikeistosiipi taasen haluaisi lisätä yhteistyötä populististen oikeistopuolueiden kanssa Euroopassa.

Puheenjohtaja Jimmie Åkesson ja osa muuta ruotsidemokraattien puoluejohtoa vieraili Israelissa tammi-helmikuun vaihteessa. Puolue haluaa olla Israelin ystävä, mutta virallinen Israel ei ole tarttunut ojennettuun käteen.
Politiikan tuuli tuntuu osin kääntyneen, sillä pääministeri Benjamin Netanjahun Likud-puolue oli kutsunut ruotsidemokraatit vierailulle.
&#8211; Tunsin itseni todella tervetulleeksi,<a href="https://www.svd.se/a/0Q59GA/jimmie-akesson-traffade-ministrar-i-israel-fick-ett-gott-mottagande"> kommentoi</a> Jimmie Åkesson matkan jälkeen Svenska Dagbladetissa.
Ristivetoa puoluekentässä
Ruotsidemokraattien <a href="https://www.dn.se/sverige/akesson-traffar-israeliska-ministrar-men-israels-regering-vill-inte-ha-relation-med-sd/">delegaatio</a> tapasi Israelissa kaksi <a href="https://twitter.com/jimmieakesson/status/1752015612623106062">ministeriä</a>, parlamentti Knessetin johtoa sekä eri siviilijärjestöjen edustajia. Suurimman vaikutuksen vieraisiin teki tiettävästi Hamasin panttivankinaan pitämän nuoren isä.
Israelin poliittisen järjestelmän säröistä kertonee se, että Åkesson ei saanut samanlaista kohtelua vierailullaan kuin ulkomaiset puoluejohtajat yleensä saavat. Jotkut korkea-arvoiset israelilaiset kieltäytyivät tapaamisista ruotsidemokraattien kanssa.
Ruotsissa asuva ja Haaretz-lehteen raportoiva David Stavrou on saanut tietoonsa, että Likud-puolueen oikeistosiipi haluaisi Israelin muodostavan tiiviimmät suhteet oikeistopopulistisiin puolueisiin muissa maissa.
Suhteet kristillisiin, liberaaleihin ja sosialidemokraattisiin puolueisiin voisi oikeistosiiven mukaan jättää sivummalle.
Palestiinan umpikuja
Ruotsidemokraatit eivät käyneet Gazassa tahi Länsirannalla, eivätkä myöskään tavanneet palestiinalaisten edustajia.
Näin Åkessoninkin tilannekuva on peräisin mediasta. Tilanne on hänen mukaansa ”todella paha ja koskettaa monia”:
&#8211; Tämä on sota, jota käydään asein, mutta kyseessä on mitä suurimmassa määrin myös propagandasota. Jos Hamas käyttää jatkuvasti ihmiskilpiä sekä hyödyntää avustusrahat ihmisten auttamisen sijasta heidän tappamiseensa ja me hyväksymme sen, niin sota ei lopu koskaan.
”Yhteinen vihollinen”
Euroopan juutalaiskongressin johtaja Ariel Muzicant ja Juutalaisten keskusneuvoston. Puheenjohtaja Aron Verständig ovat lähettäneet helmikuun alkupuolella kirjeen Israelin ulkoministeri David Katzille.
<a href="https://www.haaretz.com/world-news/europe/2024-02-14/ty-article/.premium/gravely-concerned-jewish-leaders-decry-ministers-meeting-with-far-right-swedish-party/0000018d-a35c-d42f-adcd-ebfcbac60000?gift=4375143d9eef4893a8cb01b5354a61f9">Haaretzin</a> mukaan kirjeessä varoitetaan yhteistyöstä ruotsidemokraattien kanssa:
Populistiset puolueet ovat halukaita liittoutumaan juutalaisyhteisöjen ja Israelin kanssa sillä perusteella, että juutalaiset instituutiot ovat usein Lähi-Idän muslimilähtöisten ääriliikkeiden hyökkäysten kohteena. ”Yhteisen vihollisen” pitäisi yhdistää, kirjeessä todetaan.

Ruotsidemokraatit vierailivat Israelissa – vastaanotto toi taas esille juutalaisvaltion sisäiset ristiriidat