LEHTIKUVA
Suomi on katkaisemassa viimeisiäkin symbolisia siteitä Venäjään aloittamalla suunnittelun, jonka tuloksena maassamme siirrytään asteittain eurooppalaiseen raideleveyteen. Rail Nordica on Suomen kannalta historiallinen päätös ja hanke, joka vahvistaa myös kasvua sekä työllisyyttä.
Hallitus esittää vuosien 2026–2029 julkisen talouden suunnitelmassa 20 miljoonaa euroa hankkeelle, jonka myötä aloitetaan suunnittelu eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta ensimmäisessä vaiheessa Haaparanta-Tornio-rajanylityspaikalta Kemiin.
Tulevaisuudessa tarvitaan myös jatkosuunnittelua Ouluun ja Rovaniemelle ja sieltä Misiin. Uudelle raideyhteydelle Kolarista Kiirunaan on sillekin tarvetta.
Rail Nordica -hanke on pitkän aikavälin hanke, jolla edistetään sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta. Hanke vahvistaa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa sekä muissa Pohjoismaissa ja vastaa Naton tarpeisiin.
Suunnittelu alkaa nyt ja rakentamisesta tehdään aikanaan erilliset päätökset. Rail Nordican rakentamiskustannukset Pohjois-Suomen perukoilta Ouluun saakka ovat alustavan arvion mukaan yli 1,5 miljardia euroa. Rakentamaan päästään aikaisintaan viiden vuoden päästä.
– Kyse on miljardien pitkäaikaisesta hankkeesta, joka käynnistetään nyt sillä, että suunnittelemme ensiksi Ruotsista Suomeen Kemiin asti. Jos rahat riittävät, niin pidemmällekin, totesi liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne torstain tiedotustilaisuudessa.
– Sanoisin, että 2030-luvulle asti riittää suunniteltavaa, kun puhutaan koko Pohjois-Suomen raideleveyssuunnitelmista.
Suomen raideleveys on 90 millimetriä muuta Eurooppaa leveämpi. Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Ruotsista Suomeen varmistaisi tehokkaat raidekuljetukset Pohjoismaiden välillä ja kytkisi Suomen yhä tiiviimmin länteen.
– Rail Nordican eli Pohjolan radan suunnittelun aloittaminen on historiallinen päätös. Kyse ei ole pelkästään sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisestä, joka parantaa Suomen huoltovarmuutta ja on keskeinen osa kokonaismaanpuolustusta, vaan myös merkittävästä kasvua ja työllisyyttä vahvistavasta suurhankkeesta. Väylävirasto käynnistää suunnittelun ripeästi, Ranne kertoo.
Euroopan laajuista TEN-T-liikenneverkkoa koskevassa asetuksessa on vaatimuksia siitä, että jäsenmaat selvittävät, suunnittelevat ja edistävät eurooppalaista raideleveyttä. Tämä koskee erityisesti niitä EU-maita, joissa nykyinen raideleveys poikkeaa eurooppalaisesta.
Komissio painottaa myös sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä, ja Suomi pyrkii hyödyntämään tähän liittyvää EU-rahoitusta sekä nyt että tulevaisuudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus antoi tänään eduskunnalle täydentävän ehdotuksensa koskien vuoden 2025 valtion talousarviota. Esitykseen sisältyy muun muassa hallituksen neljän miljardin euron investointiohjelmaan liittyviä ehdotuksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoo esittelypuheessaan Suomen olevan menossa kohti parempaa.
Hallitus esittää mittavia lisäinvestointeja liikenteen ja alueiden rahoitukseen. Aikaisempien miljardiluokan investointien lisäksi hallitus ehdottaa nyt lisärahaa rautateiden kulunvalvontajärjestelmän uusimiseen, ehdollisena Länsirataan, useisiin tiehankkeisiin ja suurten kaupunkiseutujen elinvoiman vahvistamiseen.
Viikon suosituimmat
Etelä-Afrikassa valkoisiin maanviljelijöihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat ovat karua todellisuutta, mutta Suomessa media vaikenee niistä. Afrikaanien valta-asema päättyi 1990-luvulla, kun Nelson Mandelan johtama ANC-puolue nousi valtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan siitä, että maanviljelijöiden turvallisuustilanne on kehittynyt yhä synkempään suuntaan.
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.
Presidentti Ramaphosa kävi Valkoisessa talossa keskustelemassa presidentti Trumpin kanssa Yhdysvaltain antaman kehitysavun jatkamisesta ja tulleista. Trump otti kuitenkin lehdistötilaisuudessa esille valkoisiin kohdistuvan vainoamisen ja väkivallan. Mitkään todisteet vihanlietsonnasta ja murhatuista valkoisista maanviljelijöistä eivät kuitenkaan riittäneet vakuuttamaan valtamedian toimittajia siitä, että valkoiset ovat vaarassa Etelä-Afrikassa. Myöskään presidentti Ramaphosa ei nauttinut Trumpin hänelle esittämistä videoista.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Suomen Uutiset Show’n uudessa jaksossa palataan lähihistoriaan ja tarkastellaan sodanjälkeisiä vuosikymmeniä, joita leimasi suomettumisen aika ja monen suomalaispäättäjän läheiset yhteydet itänaapurin vaikuttajiin. Keskustelussa sivutaan myös heijastumia tämän päivän politiikkaan.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Kuluneella viikolla eduskunnassa keskusteltiin Malmin lentokenttään liittyvästä lakialoitteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää kertoi allekirjoittaneensa kyseisen aloitteen, jossa vaaditaan Sipoonkorven kansallispuiston alueen laajentamista lentokentän sekä sen niittyjen ja ympäristön alueisiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen esittää, että Suomeen on säädettävä laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Koposen tavoite on kieltää kasvoja peittävien huntujen, kuten burkan ja niqabin, käyttö.
Lähi-idän konflikti ja Gaza näkyvät Saksan rikostilastossa. Poliisi rekisteröi viime vuonna 6 236 antisemitististä rikosta, mikä on viidennestä enemmän kuin edellisvuonna. Washingtonissa israelilaisiin diplomaatteihin kohdistuneen veriteon pelätään saavan seuraajia myös Saksassa.
Hufvudstadsbladet-lehdelle antamissaan erikoislaatuisissa kommenteissa Helsingin yliopiston kestävän kehityksen professori Kristina Lindström toivoo, ettei Suomessa syntyisi enempää lapsia ilmastosyistä. Professori Lindströmin visioiden mukaan suomalaiset korvattaisiin muiden kansallisuuksien ihmisillä, jotka vaeltaisivat Suomeen maailman ääristä.
Lue lisää
Lue lisää
