LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Palkansaajien nimellisansiot ovat reippaassa kasvussa. Ansiotason nousu on nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu, joten nyt kasvavat myös reaaliansiot. Kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot olivat alkuvuonna jo keskimäärin 4 300 euroa kuukaudessa
Kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan nimellisansioiden kasvua kuvaava ansiotasoindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2026 huhti-kesäkuussa 3,4 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Palkansaajien reaalinen ansiotaso nousi samalla ajanjaksolla 1,6 %, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.
Nimellisansioiden nousu kiihtyy, sillä Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan ne tulevat olemaan palkankorotusten myötä heinä-syyskuussa 3,5 % suuremmat kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Ansiotason vuosinousu oli toisella neljänneksellä 2026 nopeinta hyvinvointialuehallinnossa, 4,8 prosenttia. Sektorilla valtion budjettitalous ansioiden vuosinousu oli ennakkotietojen mukaan pienin, 2,7 prosenttia. Muilla sektoreilla ansiotason vuosimuutokset olivat ennakkotietojen mukaan 2,9 % – 4,0 prosenttia.
Kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot olivat ennakkotietojen mukaan vuoden 2026 huhti-kesäkuussa keskimäärin 4 300 euroa kuukaudessa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen talous nousee nyt Euroopan kärjessä ja teollisuustuotanto on jo ylittänyt vuoden 2008 huipun. Valtiovarainministeri Riikka Purra kiittää hallituksen onnistunutta linjaa, mutta muistuttaa, että julkinen talous vaatii yhä kovia säästöjä seuraavallakin kaudella.
Talouden käänne on tapahtunut. Bruttokansantuote kasvaa, teollisuustuotanto on korkeimmillaan vuosikausiin ja luottamus on palaamassa. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa kuitenkin, että talouden vakauttaminen vaatii jatkossakin tiukkaa menosäästöjen linjaa – ja varoittaa opposition suunnitelmista perua sekä säästöt että veronkevennykset.
Valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander iloitsee Suomen talouden odotuksia vahvemmasta kasvusta ja kuvailee Tilastokeskuksen tuoreita lukuja erinomaiseksi uutiseksi. Spolander kertoo Ilta-Sanomille yllättyneensä siitä, että kansainväliset jännitteet eivät katkaisseet kasvua.
Vaikka sekä leikkaukset että veronkiristykset heikentävät taloutta lyhyellä tähtäimellä, tuore tutkimus kertoo, että verojen noston haitat ovat huomattavasti suuremmat. Etlan toteuttama tuore tutkimusraportti suosittelee kokonaisvaltaista sopeutusta, johon kuuluu myös kasvua tukevia uudistuksia.
Akavan pääekonomistin Pasi Sorjosen mukaan toinen vuosineljännes on alkanut selvästi odotettua vahvemmin. Suomen kokonaistuotanto kasvoi toukokuussa 0,8 prosenttia huhtikuusta ja 2,8 prosenttia vuoden takaisesta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kohtasi viikonloppuna kansaa Savo-Karjalan toreilla. Puheessaan Purra korosti talouskasvun käynnistymistä, työllisyyden merkitystä sekä sitä, miksi suora keskustelu suomalaisten kanssa on hänelle korvaamatonta.
Hallitus esittää vuoden 2026 toiseen lisätalousarvioon useita toimia, jotka kohdistuvat muun muassa maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseen, työllisyyteen ja puolustukseen. Määrärahat kasvavat yhteensä 420 miljoonalla eurolla, ja tuloarvioita korotetaan 131 miljoonalla eurolla.
Suomen taloudessa näkyy merkkejä orastavasta kasvusta. Teollisuuden uusien tilausten arvo kasvoi merkittävästi maaliskuussa, ja Nordean Kulutusmittarin mukaan kotimaiset luottokorttimaksut ovat kasvaneet selvästi maalis- ja huhtikuussa. Käänne parempaan on tapahtunut ja työllisyystilanne kohenee talouden elpymisen myötä.
Torstaina julkaistussa budjettiesityksessä ensi vuoden veronkevennykset painottuvat pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin. Samalla kun sopeutustoimet kohdistuvat toissijaisiin menoihin, monen tavallisen työssäkäyvän kansalaisen arkea helpotetaan verotuksen kautta.
Suomen taloudella on ensi vuonna erinomaiset mahdollisuudet päästä kiinni talouskasvuun, Kauppalehti kirjoittaa. Edellytyksiä paremmalle kehitykselle löytyy, ja ennusteet povaavat jo kasvua.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Asukkaiden protestit laittomia siirtolaisia vastaan ovat voimistuneet entisestään Espanjan Ceutassa. Naiset elävät jatkuvassa väkivallan pelossa, koska enklaaviin oleskelemaan jääneet ovat pääosin nuoria miehiä. Samalla kiista maahan tunkeutuneiden todellisesti määrästä käy kaiken aikaa kuumempana.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
