LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euroopan komissio ehdotti heinäkuussa EU:n päästökaupan keventämistä eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää ehdotusta tarpeellisena ja odotettuna.
Euroopan komissio on ehdottanut päästökaupan kiristymisen loiventamista vuoden 2030 jälkeen. Koskelan mukaan suunnanmuutos kertoo siitä, että Euroopassa on viimein alettu ymmärtää liian kireän ilmastopolitiikan kielteiset vaikutukset teollisuuteen, investointeihin ja työpaikkoihin.
– Päästökaupan vaikutuksia pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Jos seurauksena on se, että tehdas suljetaan Suomessa tai Saksassa ja sama tuote valmistetaan jatkossa Kiinassa tai muualla huomattavasti suuremmilla päästöillä, on lopputulos kaikille huono. Eurooppalainen työntekijä menettää työpaikkansa, kotitalous maksaa korkeampia hintoja eikä edes ilmasto hyödy, Jari Koskela sanoo.
Koskelan mukaan Euroopan kannattaa tarkastella Kiinan teollisuus- ja energiapolitiikkaa. Kiina panostaa valtavasti aurinko- ja tuulivoimaan, sähköautoihin, akkuihin ja muuhun puhtaaseen teknologiaan. Samaan aikaan maa ei kuitenkaan ole kiirehtinyt ajamaan alas olemassa olevaa energiantuotantoaan, vaan rakentaa edelleen myös uutta kivihiilivoimaa.
– Ensin rakennetaan toimiva korvaava ratkaisu ja vasta sitten luovutaan vanhasta. Euroopassa järjestys on liian usein ollut päinvastainen. Ensin kielletään, verotetaan ja ajetaan alas, ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä, millä tuotanto ja energia pitäisi korvata, Koskela toteaa.
Koskelan mukaan Euroopan vahvuutena pitäisi olla puhtaan teknologian kehittäminen ja uuden teollisuuden houkutteleminen eikä oman teollisen perustan heikentäminen. Koskela katsoo, että Suomessa turvetuotanto pitäisi nähdä osana puhtaan teknologian ratkaisuja. Kasvualustat ja turpeesta valmistettu aktiivihiili puhdistavat ilmaa ja ovat kokonaisuudessaan nettopositiivisia ratkaisuja.
– Jos haluamme sähköistää teollisuutta, rakentaa vetytaloutta ja kehittää uusia vähäpäästöisiä ratkaisuja, se kannattaa tehdä teollisuutta ja olemassaolevia resursseja vahvistamalla. Meidän pitää saada investoinnit, tehtaat ja työpaikat Eurooppaan eikä karkottaa niitä täältä pois.
Koskela arvostelee Suomessa pitkään harjoitettua punavihreää ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jossa päästövähennystavoitteet ovat liian usein menneet toimitusvarmuuden, kilpailukyvyn ja jopa huoltovarmuuden edelle.
– Punavihreässä politiikassa on ollut merkillinen ajatus siitä, että vanha tuotanto voidaan ensin ajaa alas ja korvaava kapasiteetti ilmestyy kyllä jostakin tilalle. Näin ei todellinen maailma toimi. Erityisen vastuutonta on ajaa alas huoltovarmuuden kannalta kriittistä tuotantoa tilanteessa, jossa meillä ei vielä ole mitään sellaista, jolla se voitaisiin kaikissa oloissa aidosti korvata, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan energiapolitiikassa on varauduttava myös poikkeusoloihin, pitkiin pakkasjaksoihin, tuulettomiin päiviin sekä energian tuonnin häiriöihin.
Koskela pitää komission heinäkuista esitystä merkkinä siitä, että EU:n ilmastopolitiikassa ollaan vähitellen siirtymässä järkevämpään suuntaan.
– Perussuomalaiset eivät vastusta uutta teknologiaa tai vähäpäästöisiä ratkaisuja. Päinvastoin niiden kehittäminen tarjoaa Suomelle valtavia mahdollisuuksia. Mutta puhtaan siirtymän pitää perustua teknologiseen kehitykseen ja kannattaviin investointeihin, ei siihen, että eurooppalainen tuotanto tehdään poliittisilla päätöksillä kannattamattomaksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää esittää toimenpidealoitteessaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turpeen energiakäytön poistamiseksi Euroopan unionin päästökauppajärjestelmästä. Mäenpään mielestä hallitusohjelman noudattaminen vaatii toimia energiaturpeen käytön edistämiseksi.
Tuoreessa kansalaisaloitteessa esitetään, että turve tulee poistaa päästökaupan piiristä ja luokitella se uusiutuvaksi energiaksi vuotuisen kasvun osalta, jotta sen käyttö edullisena energiamuotona sekä välttämättömänä raaka-aineena voidaan turvata - Itse olen edistänyt ja edistän tätä asiaa eduskunnassa kaikin mahdollisin keinoin, kansanedustaja Juha Mäenpää kommentoi aloitetta.
Kansanedustajat Ari Koponen ja Teemu Keskisarja ovat jättäneet toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan selvittämään Suomen irtautumista EU:n maankäyttösektorin päästökaupasta.
Päästökauppa ja polttoaineen hinta on noussut taas puheenaiheeksi - ja nostanut kierroksia eduskunnassa. Etenkin keskusta on pyrkinyt syyllistämään hallitusta bensan hinnan nostamisesta. Kepulle on kuitenkin muistutettu, että kyseessä on päästökaupan järjestelmä, jonka Marinin-Saarikon hallitus kävi kuittaamassa Euroopan unionissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto tiivistää tilannekuvaa ja muistuttaa, että useilla nykyhallituksen toimilla liikennepolttoaineiden hintoja itse asiassa alennetaan.
Kansanedustaja Miko Bergbom (ps.) toteaa keskustan harjoittaman politiikan olevan toisinaan vastenmielistä.
Viikon suosituimmat
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
