LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Euroopan komissio ehdotti heinäkuussa EU:n päästökaupan keventämistä eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää ehdotusta tarpeellisena ja odotettuna.
Euroopan komissio on ehdottanut päästökaupan kiristymisen loiventamista vuoden 2030 jälkeen. Koskelan mukaan suunnanmuutos kertoo siitä, että Euroopassa on viimein alettu ymmärtää liian kireän ilmastopolitiikan kielteiset vaikutukset teollisuuteen, investointeihin ja työpaikkoihin.
– Päästökaupan vaikutuksia pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Jos seurauksena on se, että tehdas suljetaan Suomessa tai Saksassa ja sama tuote valmistetaan jatkossa Kiinassa tai muualla huomattavasti suuremmilla päästöillä, on lopputulos kaikille huono. Eurooppalainen työntekijä menettää työpaikkansa, kotitalous maksaa korkeampia hintoja eikä edes ilmasto hyödy, Jari Koskela sanoo.
Koskelan mukaan Euroopan kannattaa tarkastella Kiinan teollisuus- ja energiapolitiikkaa. Kiina panostaa valtavasti aurinko- ja tuulivoimaan, sähköautoihin, akkuihin ja muuhun puhtaaseen teknologiaan. Samaan aikaan maa ei kuitenkaan ole kiirehtinyt ajamaan alas olemassa olevaa energiantuotantoaan, vaan rakentaa edelleen myös uutta kivihiilivoimaa.
– Ensin rakennetaan toimiva korvaava ratkaisu ja vasta sitten luovutaan vanhasta. Euroopassa järjestys on liian usein ollut päinvastainen. Ensin kielletään, verotetaan ja ajetaan alas, ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä, millä tuotanto ja energia pitäisi korvata, Koskela toteaa.
Koskelan mukaan Euroopan vahvuutena pitäisi olla puhtaan teknologian kehittäminen ja uuden teollisuuden houkutteleminen eikä oman teollisen perustan heikentäminen. Koskela katsoo, että Suomessa turvetuotanto pitäisi nähdä osana puhtaan teknologian ratkaisuja. Kasvualustat ja turpeesta valmistettu aktiivihiili puhdistavat ilmaa ja ovat kokonaisuudessaan nettopositiivisia ratkaisuja.
– Jos haluamme sähköistää teollisuutta, rakentaa vetytaloutta ja kehittää uusia vähäpäästöisiä ratkaisuja, se kannattaa tehdä teollisuutta ja olemassaolevia resursseja vahvistamalla. Meidän pitää saada investoinnit, tehtaat ja työpaikat Eurooppaan eikä karkottaa niitä täältä pois.
Koskela arvostelee Suomessa pitkään harjoitettua punavihreää ilmasto- ja energiapolitiikkaa, jossa päästövähennystavoitteet ovat liian usein menneet toimitusvarmuuden, kilpailukyvyn ja jopa huoltovarmuuden edelle.
– Punavihreässä politiikassa on ollut merkillinen ajatus siitä, että vanha tuotanto voidaan ensin ajaa alas ja korvaava kapasiteetti ilmestyy kyllä jostakin tilalle. Näin ei todellinen maailma toimi. Erityisen vastuutonta on ajaa alas huoltovarmuuden kannalta kriittistä tuotantoa tilanteessa, jossa meillä ei vielä ole mitään sellaista, jolla se voitaisiin kaikissa oloissa aidosti korvata, Koskela sanoo.
Koskelan mukaan energiapolitiikassa on varauduttava myös poikkeusoloihin, pitkiin pakkasjaksoihin, tuulettomiin päiviin sekä energian tuonnin häiriöihin.
Koskela pitää komission heinäkuista esitystä merkkinä siitä, että EU:n ilmastopolitiikassa ollaan vähitellen siirtymässä järkevämpään suuntaan.
– Perussuomalaiset eivät vastusta uutta teknologiaa tai vähäpäästöisiä ratkaisuja. Päinvastoin niiden kehittäminen tarjoaa Suomelle valtavia mahdollisuuksia. Mutta puhtaan siirtymän pitää perustua teknologiseen kehitykseen ja kannattaviin investointeihin, ei siihen, että eurooppalainen tuotanto tehdään poliittisilla päätöksillä kannattamattomaksi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää esittää toimenpidealoitteessaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turpeen energiakäytön poistamiseksi Euroopan unionin päästökauppajärjestelmästä. Mäenpään mielestä hallitusohjelman noudattaminen vaatii toimia energiaturpeen käytön edistämiseksi.
Tuoreessa kansalaisaloitteessa esitetään, että turve tulee poistaa päästökaupan piiristä ja luokitella se uusiutuvaksi energiaksi vuotuisen kasvun osalta, jotta sen käyttö edullisena energiamuotona sekä välttämättömänä raaka-aineena voidaan turvata - Itse olen edistänyt ja edistän tätä asiaa eduskunnassa kaikin mahdollisin keinoin, kansanedustaja Juha Mäenpää kommentoi aloitetta.
Kansanedustajat Ari Koponen ja Teemu Keskisarja ovat jättäneet toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan selvittämään Suomen irtautumista EU:n maankäyttösektorin päästökaupasta.
Päästökauppa ja polttoaineen hinta on noussut taas puheenaiheeksi - ja nostanut kierroksia eduskunnassa. Etenkin keskusta on pyrkinyt syyllistämään hallitusta bensan hinnan nostamisesta. Kepulle on kuitenkin muistutettu, että kyseessä on päästökaupan järjestelmä, jonka Marinin-Saarikon hallitus kävi kuittaamassa Euroopan unionissa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto tiivistää tilannekuvaa ja muistuttaa, että useilla nykyhallituksen toimilla liikennepolttoaineiden hintoja itse asiassa alennetaan.
Kansanedustaja Miko Bergbom (ps.) toteaa keskustan harjoittaman politiikan olevan toisinaan vastenmielistä.
Viikon suosituimmat
Suomen Uutisten haastattelemat Kontulan alueella liikkuvat ihmiset kertovat huumeiden käytön näkyvän aiempaa enemmän katukuvassa. Monen mielestä myös alue on muuttunut merkittävästi viime vuosina.
Jason Arday on tällä hetkellä maailman kohutuin hahmo. Hän nousi 2020-luvun alussa kansainväliseksi akateemiseksi tähdeksi ja Cambridgen professoriksi elämäntarinansa, rotuaktivisminsa ja DEI-symboliarvonsa siivittämänä. Useat yliopistot jakoivat hänelle kilpaa kunniatohtorin titteleitä. Hiljattain hänen väitöskirjastaan ja tutkimusartikkeleistaan löytyi satoja selittämättömiä yhtäläisyyksiä muiden tutkijoiden aikaisempiin töihin. Lisäksi hänen kertomuksensa erilaisista urheilu- ja hyväntekeväisyysansioista paljastuivat liioitelluiksi tai jopa täysin katteettomiksi. Ensin Cambridgen yliopisto yritti pestä käsiään ja syyttää kriitikoita ajojahdista. Keskiviikkona yliopisto ilmoitti alkavansa sittenkin selvittämään tapausta, ja pian sen jälkeen Arday ilmoitti eroavansa virasta. Skandaalia on pidetty osoituksena laajemmasta instituutiomaailman mädännäisyydestä. Yliopisto halusi uskoa moraalisesti lumoavaan kertomukseen ja ryhtyi ensin puolustamaan sankariaan ennen kuin tarkisti tosiasiat.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin tuore ehdotus SDP:n syrjäyttämisestä hallitusneuvotteluissa herättää happamia reaktioita demareissa. Samalla kuitenkin unohtuu, että äskettäin demarien esikuvamaassa Espanjassa eniten ääniä ja paikkoja saanut puolue jäi oppositioon. Historiallisesti Suomessakin on aiemmin muodostettu hallituksia, joissa suurin puolue ei ole johtanut hallitusta.
Oikeusministeriö vaatii tiukempaa eläintenpitokiellon käyttöä eläinsuojelurikoksissa ja ehdottaa kiellolle pidempää vähimmäiskestoa. Ministeriö linjaa myös, että kiellon rikkomisesta voi jatkossa seurata jopa vuoden vankeusrangaistus.
Suomen talouskehitys on ollut EU:n kärkeä koko alkuvuoden: ensimmäisellä neljänneksellä Suomen kasvu oli EU-maiden nopeinta, ja toisella neljänneksellä Suomi oli edelleen yksi neljästä nopeimmin kasvaneesta EU-maasta.
Viides Kotkaniemi-foorumi järjestettiin keskiviikkona Luumäellä presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseon puutarhassa. Foorumin pääpaneelissa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta keskustelivat pääministeri Petteri Orpo (kok.), perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra, SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
EU:n kaksi naispääministeriä, Italian kansalliskonservatiivi Giorgia Meloni ja Tanskan sosiaalidemokraatti Mette Frederiksen, julkaisivat maanantaina yhteisen kannanoton hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Kannanotto ylittää perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaon. Suomessa SDP:n varapuheenjohtaja ilmoitti olevansa postaukseen pettynyt.
Jason Ardayn skandaali laajenee. Huomio on siirtymässä entisestä professorista koko Cambridgen yliopiston hallintoon ja myös muihin yliopistoihin. Cambridge tiesi jo vuonna 2023 Ardayn tutkimukseen kohdistuneista vakavista epäilyistä, mutta antoi hänelle silti täyden tukensa. Nyt Cambridgen omat professorit vaativat selvitystä siitä, miten Arday palkattiin, miksi hänestä rakennettiin kansainvälinen DEI-symboli, ja miten yliopisto käsitteli varoituksia hänen tutkimuksensa laadusta ja rehellisyydestä.
Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos ja tutkija Samuli Salminen käsittelivät Kesäkatsaus 2026 -ohjelmassa perussuomalaisen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin esittämiä muutoksia STEA-avustusten jakoperusteisiin.
Reformipuolueen johtaja Nigel Farage on esitellyt suunnitelman, jossa Britannian kuninkaallinen laivasto lähetettäisiin Englannin kanaaliin pysäyttämään maahantunkeutujien kumiveneet. Farage kutsuu hanketta omaan tyyliinsä "suurimmaksi sotilasoperaatioksi kanaalissa sitten toisen maailmansodan".
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
