Maapallon väkiluku kasvaa edelleen ja suunta kääntyy vasta vuonna 2086. Väestö lisääntyy erityisen reippaasti Afrikassa. Ikärakenteeltaan nuori kansa tietää dynaamista yhteiskuntaa, mutta saattaa myös näkyä paineena muuttaa unelmien perässä ulkomaille.

Maailman väkimäärä jatkaa kasvamistaan ja porukkaa on pallolla jo 8 miljardia. Väestönkasvu on nopeaa, sillä 7 miljardin asukkaan raja meni rikki vuonna 2011. YK:n pääsihteeri António Guterresin mukaan kehitys johtuu ravinnon ja hygienian parantumisesta sekä panostuksista kansanterveyteen.

Maailman väkiluku kasvaa teoriassa (ilman katastrofeja) 10,4 miljardiin vuonna 2086. Sen jälkeen populaatio alkaa hitaasti pienentyä. Eräs syy väkiluvun kasvuun on eliniän pidentyminen. Globaalisti naisten elinaikaodote on nyt 73,8 vuotta ja miesten 68,4 vuotta.

Puolet väestönkasvusta tapahtuu kahdeksassa maassa eli Nigeriassa, Tansaniassa, Kongossa, Egyptissä, Etiopiassa, Pakistanissa, Intiassa ja Filippiineillä. Intia on jo ensi vuonna maailman väkirikkain valtio yli 1,4 miljardilla asukkaallaan.

Väki pyrkii paremman elämän äärelle

Siirtolaisuus ja monentyyppinen maahanmuutto ovat olleet syynä siihen, että rikkaiden maiden väkiluku on noussut, vaikka kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Vuosien 2000–2020 välisenä aikana hyvinvointivaltioiden nettomuuttovoitto oli 80,5 miljoonaa henkilöä.

Maapallon väestönkasvu keskittyy tulevina vuosikymmeninä paljolti Afrikkaan. Jo nyt muuttopaine Afrikasta Eurooppaan on tasolla, josta näyttää olevan erittäin vaikeata löytää yhteistä linjaa edes EU:n sisällä.

Painetta ei helpota ainakaan se, että Afrikan väestömäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä 2,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä Eurooppaan muuttamisesta haaveilee Afrobarometrin mukaan runsas neljäsosa afrikkalaisista eli vajaat 400 miljoonaa ihmistä.

SUOMEN UUTISET