Keskusta lapioisi yhä lisää rahaa kehitysapuun – Antikainen: ”Ei meidän vahtivuorollamme”

Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä on aivan oikein, että hallitus toteuttaa leikkaukset.

– Leikkaukset ovat välttämättömiä ja perusteltuja nykyisessä taloustilanteessa. Mielestäni kehitysavusta voitaisiin leikata jatkossa enemmänkin, Antikainen sanoo.

Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä tarkennetaan, ja painopistemaita tulee jatkossa olemaan vähemmän.

– Lisäksi Suomi pyrkii vähentämään kehittyvien maiden riippuvuutta ulkovalloista, mikä pitkällä aikavälillä vahvistaa näiden maiden itsenäisyyttä ja vakautta. Näin hallitusohjelmaan kirjattiin ja näin tullaan myös tekemään.

Väestönkasvu ylittänyt talouskasvun

Antikaisen mukaan kehitysyhteistyön haasteena on ollut, että väestönkasvu monilla avunsaaja-alueilla on ylittänyt talouskasvun, mikä tekee köyhyyden torjunnasta erityisen vaikeaa. Kehitysavun toimivuus on ollut muutenkin kiistanalainen jo vuosia.

– Muutamia vuosia sitten entinen ulkoministeriön virkamies kritisoi sitä, ettei kehitysapu ole saavuttanut asetettuja tavoitteita esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jossa äärimmäinen köyhyys on väestönkasvun myötä jopa lisääntynyt.

– Kehitysavun valvonnassa on ollut puutteita, ja avun vaikutusten arvioinnit eivät ole riittävästi ohjanneet päätöksentekoa. Yksi suurimmista ongelmista on ollut avunsaajamaiden korruptio, jonka todellinen laajuus on edelleen epäselvä, Antikainen muistuttaa.

Kehitysyhteistyö tiukempaan valvontaan

Hallitusohjelmassa korostetaan kehitysyhteistyön tiukempaa valvontaa.

– Jos väärinkäytöksiä havaitaan, johtaa se tuen leikkaamiseen, lakkauttamiseen tai takaisinperintään. Hallitus varmistaa, että kehitysavun käyttöä valvotaan tehokkaasti ja läpinäkyvästi. Jatkossa Suomen kehitysyhteistyö myös ehdollistetaan omien kansalaisten vastaanottamiselle.

Kehitysavun antaminen köyhille maille ei ole johtanut niiden demokratian, ihmisoikeuksien tai hyvän hallinnon merkittävään vahvistumiseen.

– Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että kehitysavulla voitaisiin luoda länsimaisia demokratiakäytäntöjä. Todellisuudessa monet avunsaajamaat ovat jääneet poliittisesti ja taloudellisesti paikallisen eliitin vallan alle, Antikainen kritisoi.

– Hallituksen linjauksilla kehitysyhteistyö painottuu jatkossa kotimaisten kansalaisjärjestöjen hankkeisiin, jotka edistävät muun muassa kestävää metsätaloutta ja muita paikallisia elinoloja parantavia projekteja.

Verovarat tarvitaan kotimaassa

Antikainen kiittää hallitusta erityisesti siitä, että Suomi jatkaa Ukrainan vahvaa tukemista

– Hallitusohjelman mukaan Ukrainaa tuetaan muun muassa kehitysyhteistyön, puolustusmateriaaliavun, siviilikriisinhallinnan ja humanitaarisen avun sekä kansalaisjärjestöjen, Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja Nato-rahastojen kautta. Ukraina on hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kohde. Kehitysapua ei myöskään myönnetä tahoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.

– Keskustan vaatimus kehitysavun lisäämisestä on pöyristyttävä nykyisessä taloustilanteessa. Suomalaiset ovat itse joutuneet merkittävien leikkausten kohteeksi. Verorahoja ei mitenkään voida ohjata entistä enemmän Suomen ulkopuolelle, kun kotimaan tarpeet ovat suuret.