Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Kiinan kalastuslaivaston lukemattomat työntekijät vetävät troolia ympäri vuorokauden kaikilla maailman valtamerillä. Valtion tukeman kalastuslaivaston tarkka määrä on tuntematon, mutta valistuneen arvauksen mukaan aluksia on noin 6 000.
Kaiken taustalla on maapallon väestöräjähdys ja ravinnontarpeen jatkuva kasvu. Kalan ja merenelävien kysyntä on kasvanut samassa tahdissa ja moninkertaistunut muutamassa kymmenessä vuodessa.
Kala ja äyriäissaaliin arvo Kiinalle on vajaat 90 miljardia euroa vuodessa ja se kattaa 170 eri teollisuudenalaa. Voitot ovat suuria, sillä työntekijöille maksettava korvaus on nimellinen. Kyse on käytännössä usein orjuudesta. Kalojen käsittelyssä hyödynnetään puolestaan pohjoiskorealaisia orjia.
Kalastusalusten miehistöt kautta maailman ilmeisesti tietävät olevansa kestämättömässä tehtävässä, sillä vain neljännes laivoista ilmoittaa sijaintinsa AIS- tai muun vastaavan järjestelmän kautta. Käytännössä on mahdotonta selvittää, missä määrin maailman meriä tyhjennetään ja mistä eri lajeista alusten saalis koostuu.
Maailman suurin kalastuslaivasto on Kiinalla, se on kaksi kertaa suurempi kuin seuraavaksi eniten kalastusaluksia omaavilla Indonesialla ja Perulla.
– Kiina pistää silmään kahdella ratkaisevalla alueella. Sen kalastuslaivasto on maailman suurin ja toisaalta kiinalaiset syyllistyvät muita useammin laittomaan kalastukseen, toteaa Environmental Justice Foundationin (EJF) perustaja Steve Trent.
Hieman toivoa nykytilanteeseen antaa se, että YK:n yleiskokous hyväksyi joulukuussa päätöslauselman kestävästä kalastuksesta.
Itse kalastus tapahtuu siten, että yksi ainoa alus pyydystää vaikkapa 7 000 haita, joilta leikataan evät lähetettäväksi herkkusuille Kiinaan. Delfiinit pilkotaan syöteiksi muille pyydystettäville lajeille, olivat uhanalaisia tai ei. Käytössä ovat laittoman pienisilmäiset verkot.
Valtamerien kalastus– ja kalateollisuusalukset ovat 100–200 metriä pitkiä, Pienimpiinkin mahtuu yli 7 000 kuutiometriä kalaa. Suurimmat pystyvät prosessoimaan 550 000 tonnia kalatuotteita.
Toki paikalliseen lajikatoon päättynyttä ryöstökalastusta harjoitettiin jo 1800-luvulla, mutta vasta globaali tehokalastus on tehnyt ilmiöstä liki dystooppisen. Kalat loppuvat maailman meristä. Se on huono uutinen kalaravinnosta riippuvaisille 3,3 miljardille ihmiselle.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen summaa nasevaan tyyliinsä Euroopan riippuvuussuhteet.
Valtiovarainministeri Riikka Purra varoitti suurlähettiläskokouksessa pitämässään puheessa Suomea Kiina-riippuvuuden vaaroista. Kiina-riskin tietoisen kasvattamisen sijaan Suomelle olisi Purran mielestä luontevampaa tiivistää teknologista ja kaupallista yhteistyötä Itä-Aasian korkeasti kehittyneiden demokratioiden, kuten Etelä-Korean ja Japanin, kanssa.
Viikon suosituimmat
Perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila vaatii Turkua perumaan suunnitellun islamilaisen kulttuurikeskuksen tonttivarauksen ja eväämään hankkeelta kaiken taloudellisen tuen. Junnila varoittaa jättimoskeijan luovan riskejä rinnakkaisyhteiskunnan syntymiselle ja poliittisen islamin vaikutusvallalle. Perussuomalaisten valtuustoryhmä muistuttaa Helsingin suurmoskeijahankkeen kariutumisesta ja vaatii hankkeen ulkomaisen rahoituksen sekä luokkahuoneiden opetussisältöjen perusteellista selvittämistä.
Tulevan vaalikauden 8–10 miljardin euron sopeutustoimet ovat niin mittavia, että kaikkia julkisia kustannuksia on pakko tarkastella kriittisesti. Koska kansantalous nojaa vahvasti verotuloihin, maahanmuuton taloudellisella nettopositiivisuudella – eli maksettujen verojen ja aiheutettujen julkisten menojen erotuksella – on kriittinen merkitys taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevalle Suomelle, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä.
Uutuuskirjassaan Liisa Keltikangas-Järvinen pohtii, miksi voimme huonommin kuin koskaan, vaikka elämme monella mittarilla parasta aikaa. Legendaarisen psykologin näkemykset valaisevat myös woke-hysteriaa sekä narsistisen eliitin maahanmuuttosokeutta.
Helsingin Sanomat pysyy linjalleen uskollisena ja löytää jälleen suomalaiset mahdollisiksi syyllisiksi maahanmuuton lieveilmiöihin. Hesarin tarinankerronnassa häirinnän kohteina takseissa ovatkin itse asiassa maahanmuuttajataustaiset taksikuskit. Näkökulmaa vaihtamalla todellisuus todellakin näyttää toiselta.
Entinen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner on saanut tarpeekseen Helsingin Sanomien mediasisällöistä. Tilaus on mennyt katkolle jo aikapäiviä sitten, koska lehden mielipidekäytävä on hämmästyttävän kapea. Hesaria Ruohonen-Lerner kutsuu suoraan punavihreäksi propagandaksi.
Aftonbladetin mukaan poliisi keskeytti viikonloppuna epäillyn sukuelinten silpomisen uppsalalaisessa kauneushoitolassa. Epäillyn teon kohteena oli alle viisivuotias tyttö. Yhdellä kiinniotetuista oli päällään lääkärin työasu ja käsissään kirurgisia instrumentteja. Kahdeksan kiinniotetun joukossa oli saman perheen jäseniä, ja viranomaiset ottivat paikalta lapsia huostaan.
SDP:n eduskuntavaaliehdokas ja somelääkäri Atte Virolainen on julkaissut Instagramissa kyseenalaisen kuvamanipulaation, jossa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman esitetään samassa kuvassa kahden muun julkisuudessa kohua aiheuttaneen henkilön kanssa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen arvostelee Virolaisen toimintaa viestipalvelu X:ssä.
Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Janne Laineen. Hän aloittaa tehtävässään tänään. Laine on tehnyt pitkän uran kuntajohtajana ja keskustan luottamustehtävissä.
SAK, STTK, Tehy ja Erto julistivat tiistaina kuluttajaboikotin Israelin tuotteille. Päätös on herättänyt vastalauseita jäsenistössä, jonka mukaan edunvalvontajärjestön tehtävä ei ole ajaa ulkopolitiikkaa.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo vastasi perussuomalaisten vaatimukseen lopettaa kehitysyhteistyö ”faktantarkistuksella”. Järjestö vaikenee täysin Suomen kehitysavun epäonnistumisista.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
