Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Kai-Ari Lundell kritisoi kaupungin lausuntoa voimakkaasti.
– Vantaan talous on sakannut pahasti muun muassa työttömyyden ja ratikan rakentamisen takia. On täysin utopistinen ajatus, että kaupungin rahoitus voisi vastata todellisia kotoutumisen kustannuksia ja palvelutarpeita.
PS korostaa maahan muuttaneiden omaa vastuuta
Perussuomalaisten jättämässä pöytäkirjalausumassa korostetaan kotoutujan omaa vastuuta heti alussa:
– Onnistuneen kotoutumisen ensisijainen vastuu on maahan muuttaneella henkilöllä itsellään.
Lausumassa todetaan, että kaupungin tehtävä on järjestää lakisääteiset alkuvaiheen palvelut, toimiva ohjaus ja todellinen mahdollisuus oppia suomea tai ruotsia, kouluttautua sekä päästä työelämään. Kaupunki ei kuitenkaan voi kotoutua kenenkään puolesta.
Perussuomalaiset vaativat maahan muuttaneilta sitoutumista muun muassa kielen opiskeluun, koulutukseen tai työhön sekä Suomen lakien kunnioittamiseen.
– Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että vanhemmat tukevat lastensa koulunkäyntiä, kielitaidon kehittymistä ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Myös palveluihin käytettyjen varojen vaikuttavuutta on seurattava avoimesti, ja toimimattomista hankkeista on voitava luopua.
”Suomen kielen oppimista ei voi liioitella”
Myös Vantaan kaupunginvaltuuston perussuomalainen jäsen Juha Järä kritisoi kaupungin kotouttamislinjaa. Hän nosti valtuuston kokouksessa pitämässään puheessa esiin, että suomen kielen oppimista ei voi liioitella.
– Jokainen voimme tehdä sen, ettemme oletusarvoisesti puhu eri yhteyksissä oletetun vieraskielisen kanssa muuta kieltä kuin suomea. Tähän sorrutaan liian usein – ajatellaan, että näin ollaan hyviä. Tosiasiassa tehdään karhunpalvelus.
Lundellin mukaan suomen kielen oppimiseen pitäisi panostaa nykyistä enemmän.
– Ei voi kotoutua, jos ei ymmärrä lukemaansa. Jo toisella asteella seinä tulee vastaan myöhemmästä työllistymisestä puhumattakaan. Tehokkainta kotouttamista on suomen kielen oppiminen. Siksi lukemaan oppimiseen on panostettava kunnolla.
Lundell kannattaa myös oman kielen opetuksesta luopumista.
– Itse ajattelen niin, että oman kielen opetuksesta on luovuttava ja resurssit on satsattava täysimääräisesti suomen kieleen. Muualla Euroopassa oman kielen opetusta annetaan vain Ruotsissa, Norjassa ja Itävallassa.
Tulkkauspalveluista kritiikkiä
Järä nostaa esiin myös tulkkauspalveluiden kustannukset.
– Mielestäni vieraskieliset saavat tulkkipalveluita liian pitkään. Toki asia kuuluu myös laajemmin katsottuna eduskunnalle, missä sielläkään ei ole tarpeeksi kaikilla tähän tahtotilaa tai uskallusta.
Hän katsoo, ettei kotoutumisohjelmassa ole hänen mukaansa riittävästi konkretiaa.
– Törmäämme usein siihen, että joissakin kulttuureissa ja uskonnoissa länsimaisen demokratian ja juutalaiskristillisen kulttuuriperimän kohtaaminen törmäävät – niin että tulokulttuurien tasa-arvonäkemys on rajussa ristiriidassa perinteisten suomalaisten ja länsimaalaisten arvojen kanssa. Tämä haaste tulee rohkeasti kohdata ja taklata.
Järän mukaan pukeutumiskysymykset ovat vain jäävuoren huippu.
– Nyt ohjelma ei sisällä oikein mitään konkretiaa, ehkäpä siksi, ettei kukaan loukkaannu tai syytä rasistiksi – tämä on pään pensaaseen työntämistä.
Ei enempää ongelmia Vantaalle
Lundell katsoo, että valtion pitäisi tukea Vantaata kotoutumisen kustannuksissa nykyistä enemmän.
– Ei voi olla niin, että Vantaa joutuu ottamaan harteilleen valtion löperön maahanmuuttopolitiikan epäonnistumiset.
Hän nostaa esiin myös maahanmuuttajien osuuden Vantaan pitkäaikaistyöttömistä.
– Maan sisäisessä nettomuutossakin Vantaa on luuseri, sillä muualta Suomesta kaupunkiin muuttaa lähinnä vieraskielisiä, osa suoraan työttömyyskortistoon. Vantaalla on jo noin 12 000 pitkäaikaistyötöntä, joista puolet on maahanmuuttajataustaisia.
– Vantaalla on jo nyt syrjäytyneitä nuoria liikaa, emmekä kaipaa enää yhtään NEET-nuorta lisää.
NEET-termillä tarkoitetaan nuorta, joka on koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella.