HELI-MARIA WIIK
Puheenaihe-podcastissa käsiteltiin seksuaalivähemmistöjen asemaa islamilaisissa yhteiskunnissa ja muslimiyhteisöissä. Suomen Uutiset ei löytänyt Helsinki Priden julkisesta viestinnästä kannanottoja islaminuskoisten tai muslimitaustaisten homoseksuaalien kohtaamasta vainosta. Järjestöltä pyydettiin aiheesta kommentteja, mutta Helsinki Pride vetosi Pride-viikon kiireisiin eikä vastannut kysymyksiin ennen jutun julkaisua.
Kesäkuun toisella viikolla julkaistussa Puheenaihe-podcastissa keskusteltiin pakolaistaustaisen Kamal Jafin kanssa islamista, šaria-laista, Pride-liikkeestä, homoseksuaalisuudesta ja muslimiyhteisöjen suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin.
Keskustelussa nousi esiin myös kysymys siitä, suhtautuvatko seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavat järjestöt johdonmukaisesti kaikkiin homoseksuaalien oikeuksia rajoittaviin uskontoihin, kulttuureihin ja ideologioihin.
Aihetta tarkasteltiin erityisesti ihmisoikeuksien universaaliuden näkökulmasta sekä sen kautta, kohdistuuko kritiikki tasapuolisesti myös sellaisiin yhteiskuntiin, joissa homoseksuaalisuus on kriminalisoitu tai joissa seksuaalivähemmistöihin kohdistuu vakavaa vainoa.
Pride-liike ja sateenkaarioikeuksia ajavat järjestöt ovat vuosien ajan arvostelleet kristillisten yhteisöjen ja kirkkojen homoseksuaalisuutta koskevia kielteisiä näkemyksiä sekä vaatineet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille yhdenvertaista asemaa uskonnollisissa yhteisöissä.
Useat kristilliset seurakunnat ja kirkolliset toimijat osallistuvat nykyisin myös Pride-tapahtumiin. Helsinki Priden julkisesta viestinnästä ei kuitenkaan helposti löydy vastaavaa kritiikkiä islamin tai poliittisen islamin suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen, vaikka homoseksuaaleihin kohdistuvasta vainosta, väkivallasta ja jopa kuolemanrangaistuksista on raportoitu useissa islamilaisissa valtioissa.
Pride-liike on kuitenkin ottanut kantaa Gazan sotaan ja queer-palestiinalaisten ihmisoikeuksiin. Gazaa koskevan kannanoton allekirjoittivat Amnesty International Suomen osasto ry, Helsinki Pride -yhteisö ry, Naisasialiitto Unioni, Seta ry ja Sumud. Kannanotossa todetaan, että ”myös queer-palestiinalaisilla tulee olla mahdollisuus edistää omia ihmisoikeuksiaan miehitetyllä palestiinalaisalueella”. Queer on seksuaalivähemmistöistä käytetty yleiskäsite.
Kannanotossa ei kuitenkaan arvioida sitä, millaiset oikeudet seksuaalivähemmistöillä nykyisin on Hamasin hallitsemassa Gazassa tai miten Hamasin suhtautuminen homoseksuaalisuuteen vaikuttaa queer-palestiinalaisten asemaan.
Vuonna 2022 homoseksuaali palestiinalaismies Ahmad Abu Murkhiyeh löydettiin mestattuna Hebronista Länsirannalta. Uutistoimisto AP:n mukaan hänen päänsä oli asetettu ruumiin viereen. Tapaus nousi kansainvälisesti tunnetuksi esimerkiksi queer-palestiinalaisten kohtaamaa vainoa käsittelevässä keskustelussa. Tapauksesta uutisoi 1967 perustettu seksuaalivähemmistöjen asioihin erikoistunut julkaisu The Advocate.
Queer-palestiinalaisten ihmisoikeuksista puhuttaessa kannanotossa ei nostettu esiin tunnettuja seksuaalivähemmistöihin kohdistuneita vainotapauksia. Suomen Uutiset ei löytänyt ainakaan Gaza-kannanoton allekirjoittajien – Amnesty International Suomen osaston, Helsinki Pride -yhteisön, Naisasialiitto Unionin, Setan tai Sumudin – julkisesta viestinnästä mainintoja Murkhiyehin tapauksesta.
Suomen Uutiset pyysi puhelimitse ja sähköpostitse kommentteja Helsinki Priden viestinnästä koskien muun muassa homoseksuaalien asemaa islamilaisissa yhteiskunnissa, Gazan seksuaalivähemmistöjä, kunniaväkivaltaa sekä muslimitaustaisten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asemaa Suomessa.
Vastauksia ei kuitenkaan saatu.
HELI-MARIA WIIK
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turun kaupunginvaltuutettu Riku-Mikael Leppänen jätti viime elokuussa aloitteen, jossa hän esitti kaupungin luopuvan kaikesta Pride-toiminnasta. Aloite haluttiin poistaa käsittelystä, ja Leppäselle vaadittiin asiasta rangaistusta.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Fabrik Oy:n tiedotteen mukaan Helsinki Pride -yhteisö on käynnistänyt poikkeuksellisen pilotin: PrideBot-niminen tekoälybotti seuraa nyt ahkerasti suomenkielistä "seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvaa verhoilematonta suomenkielistä vihapuhetta" X:ssä
TPS-jääkiekkoilijan päätös kieltäytyä Pride-teemapaidasta pelissä laukaisi keskustelun, joka laajeni nopeasti urheilusta politiikkaan ja sananvapauteen. Perussuomalaiset kansanedustajat Miko Bergbom ja Onni Rostila arvioivat kohua Perusasiaa-ohjelman tuoreessa jaksossa. Heidän mukaansa tapaus paljasti vasemmiston kaksoisstandardit ja johti lopulta vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran eroon TPS:n hallituksesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen nosti eduskunnan kyselytunnilla esiin viime päivinä julkisuudessa olleen kohun turkulaisen jääkiekkojoukkueen pelaajan ympärillä. Hän piti tapahtumaketjua esimerkkinä sananvapauden ja yksilönvapauksien uhkaamisesta.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius puolustaa jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen oikeutta kieltäytyä pelaamasta pride-teemaisessa pelipaidassa.
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.
Turun kaupunginvaltuutettu Riku-Mikael Leppänen jätti viime elokuussa aloitteen, jossa hän esitti kaupungin luopuvan kaikesta Pride-toiminnasta. Aloite haluttiin poistaa käsittelystä, ja Leppäselle vaadittiin asiasta rangaistusta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi Britannian laajaa tyttöjen järjestelmällistä hyväksikäyttöskandaalia. Purran mukaan viranomaisten pitkään jatkunut hiljaisuus johtui tekijöiden maahanmuuttajataustasta - ja samanlainen pelko leimaa myös suomalaista keskustelua.
Helsingin SDP nimesi ensimmäiset ehdokkaansa kevään 2027 eduskuntavaaleihin ja kertoo valinnoistaan arabiaksi sosiaalisessa mediassa. Täysin uudesta peliliikkeestä ei ole kyse, sillä demarit kosiskelivat arabiankielisiä äänestäjiä jo kunta- ja aluevaaleissa 2025.
Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen virallisista tapahtumakalentereista löytyy edelleen tiedote tilaisuudesta, jonka kuvauksessa luvataan BDSM-leikkejä, sadomasokistista toimintaa, alastomuutta, seksiä – ja "verileikkejä" erillisessä huoneessa.
Perustuslakivaliokunta on antanut poikkeuksellisen tiukan lausunnon yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminnasta. Valiokunnan mukaan valtuutettu on asettunut käytännössä eduskunnan valvojaksi ja kyseenalaistanut perustuslakivaliokunnan itsensä tekemiä perustuslaillisia ratkaisuja. Perussuomalaiset kansanedustajat vaativat valtuutetun pitäytymistä toimivaltansa rajoissa.
Lähes kolmen vuoden oikeustaistelu rauhalliselle pientaloalueelle luvatta ilmestyneestä vastaanottokeskuksesta päättyi 18.6.2026 korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun. KHO hylkäsi valituksen ja Espoon päätös lopettaa toiminta uhkasakon uhalla jäi lopullisesti voimaan.
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi irakilaiskaksosten valituslupahakemuksen, joten Helsingin hallinto-oikeuden aiempi ratkaisu jäi voimaan. Viranomaisten mukaan Suomen kansalaisuuden myöntäminen veljeksille vaarantaisi valtion turvallisuutta.
Yhdysvaltalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin joutumisella kerta toisensa jälkeen Saksan valtamedian ja siellä erityisesti Saksan yleisradion hampaisiin ei ole mikään sattuma. Häntä pidetään vastakampanjoista huolimatta vauhdilla suosiotaan kasvattavan AfD-puolueen tukijana. Tällä kertaa Muskin mustamaalamisessa saatettiin mennä liian pitkälle.
Eduskunta äänesti tänään sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin luottamuksesta äänin 88–74. Vasemmistoliitto esitti ministerille epäluottamusta sen jälkeen, kun Rydman oli ilmoittanut, että järjestörahoitusta kohdennettaisiin jatkossa nykyistä enemmän varsinaiseen kohtaavaan työhön ja vähemmän hallintoon, vaikuttamiseen, varakkaille järjestöille sekä ei-terveysperusteiseen toimintaan
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
