Wille Rydman julkaisi perusteellisen vastauksensa oikeuskanslerille: ”Suojaamme kohtaavaa työtä leikkauksilta”

Oikeuskansleri vastaanottaa jatkuvasti erilaisia kanteluita ministereiden toiminnasta. Ministerit sitten antavat oikeuskanslerille selvityksiä kanteluiden aiheita koskien, mikäli oikeuskansleri sellaisia pyytää ja mikäli ministeri katsoo tarpeelliseksi selvityksen antaa. Tässä ei sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin mukaan ole sinänsä mitään tavanomaisesta poikkeavaa.

– Huomioiden järjestöavustuksiin liittyvä mittava julkinen huomio, asian yhteiskunnallinen merkitys ja aiheesta käyty osin oikeudellinenkin väittely, katson kuitenkin tällä kertaa hyödylliseksi vastata oikeuskanslerille erityisen perusteellisesti. Lisäksi katson hyödylliseksi julkaista vastaukseni jo ennakkoon. Näin lehdistö ja yleisö voivat helpommin arvioida ja jäsentää monimutkaisesta aiheesta käytyä väittelyä ja esitettyjä argumentteja, Rydman kirjoittaa Facebookissa.

Ministerin toimivalta ulottuu kriteerien asettamiseen

Rydmanin tekemä selvitys on huomattavan pitkä ja nojautuu ennen kaikkea oikeudelliseen (ei poliittiseen) argumentaatioon, mutta sen sisältö on tiivistetysti seuraava:

– Hallitus päätti kehysriihessään leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitusta noin kolmanneksella. Sosiaali- ja terveysministerillä on kehysriihen leikkauspäätöksistä ja lain säännöksistä johtuen ollut velvollisuus ryhtyä tarvittaviin valmisteluihin säästöpäätösten toteuttamiseksi. Tässä valmistelussa johtotähtenä on ollut säästöjen kohdentaminen ensisijaisesti kaikkeen muuhun kuin konkreettiseen, kohtaavaan asiakastyöhön, Rydman kertoo.

– Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen valtionavustuksia koskevat lain ja asetuksen tasoiset säännökset korostavat avustusten myöntämiseen liittyvää laajaa poliittista harkintavaltaa. Lain mukaan valtionavustusten myöntämisestä päättää sosiaali- ja terveysministeriö ja hallituksen ministereiden työnjaon mukaisesti sosiaali- ja terveysministeri. Kun toimivalta valtionavustusten myöntämisestä kuuluu sosiaali- ja terveysministerille, ulottuu samainen toimivalta luonnollisestikin lain ja asetuksen sallimissa rajoissa myös päätöksentekoa edeltävän valmistelun periaatteisiin ja siten myös avustushaun kriteerien asettamiseen.

Kohtaavan asiakastyön asema vahvistuu

Ilmoitetut hakukriteerit eivät ole olleet syrjiviä tai yhdenvertaisuuden vastaisia. Niistä ja niiden oikeasta tulkinnasta on tiedotettu avustusten hakijoita. Hakijoita on tiedotettu myös siitä, että ilmoitetut hakukriteerit ohjaavat virkamiesvalmistelua mutta että niillä ei ole oikeudellista tai poliittista sitovuutta. Avustusten myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan.

– Valtioneuvosto päätti STEA-avustuksia koskevan asetuksen muutoksesta 13.8. Päivitetyssä asetuksessa konkreettinen, kohtaava asiakastyö nostettiin asetustasolle valtionavustusten painopisteeksi. Lisäksi asetustasolle nostettiin ne keskeiset periaatteet, jotka olivat ohjanneet myös kesäkuussa ilmoitettujen, oikeudellisesti sinänsä sitomattomien avustushakukriteerien laatimista. Aiemmin ilmoitetut hakukriteerit saivat siten aiempaa tukevamman oikeudellisen selkänojan. Asetusteksti vahvisti myös avustuspäätöksiin liittyvän kokonaisharkinnan asemaa sen tullessa kirjatuksi myös asetuksen pykälään.

– Näin muodoin sosiaali- ja terveysalan järjestöjen vuoden 2027 valtionavustusten hakuilmoituksessa ja siinä kerrottujen hakukriteerien asettamisessa ei ole tapahtunut menettelyvirhettä. Myöskään asiaa koskevan asetuksen päivittäminen ei johda tarpeeseen päivittää avustushakua, sillä asetusmuutosten myötä kesäkuussa ilmoitetut hakukriteerit saivat vain aiempaa tukevamman oikeudellisen selkänojan, Rydman selvittää.

Selvitys kokonaisuudessaan on luettavissa Rydmanin omilta kotisivuilta.