

LEHTIKUVA
Ekonomistit: Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa
Massiivisen velkataakan niskoilleen hankkineelle Italialle esitetään roskapankkia, EKP arvioi ”helikopterirahoitusta” ja Britannia pohtii EU-eroa. Euroopan ja euron vaikeaa tilannetta arvioivat Yle Politiikkaradiossa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä.
Äskettäin euron kriisistä raportin julkaissut Koskenkylä totesi arvionaan, että euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa. Hänen mukaansa eurovaluutta voi kuitenkin voidaan pysyä pystyssä vielä pitkään. Riskejä on kuitenkin erittäin paljon.
Koskenkylä muistutti, että euroalue ei ole optimaalinen. Hän painotti rakenneuudistusten välttämättömyyttä, jotta eurovaluutalla olisi ylipäätään mahdollisuuksia.
– Saksa on ainoa, joka on tehnyt kunnon työmarkkinauudistukset. Ranskalla ja Italialla on jatkuvat budjettialijäämät, yli kolme prosenttia. Maan pitäisi tehdä työmarkkinareformi, mutta se takkuaa jatkuvasti. Italiassa ei synny yhtään mitään. Maan pankit käyvät kovaa debattia komission kriisinratkaisuviranomaisen kanssa siitä, että millä tavalla saataisiin muodostettua roskapankki. Ja oli erittäin hämmentävää, että vaikka kaikkialla hoetaan sijoittajanvastuun merkitystä, niin Italiassa ehdotetaan sitä, että valtio takaisi sijoittajille roskapankkiin siirrettäviä luottoja, Koskenkylä totesi.
– Pankit ovat varsinainen ongelma. Velka on Italiassa pitkälti kotimaista, ja kuten Japanissa, tilanne tulee jatkumaan ikuisuuden. Pankkien tilanne on paha, Kangasharju vahvistaa.
– Toimimattomat luotot ovat Italiassa vajaat 20 prosenttia luottokannasta. Toimimattomia luottoja on 360 miljardia. Ja nyt he suunnittelevat rahastoa, joka olisi 5 miljardin kokoinen, ja sillä yritettäisiin auttaa tätä tilannetta, Kangasharju naurahtaa epäuskoisena.
Koskenkylä totesi, että joka puolella Euroopassa on riskejä ja uhkakuvia.
– Portugalin vasemmistohallitus yrittää perua aiemmin tehtyjä uudistuksia. Espanjassa ei ole edes hallitusta. EKP:n aloittaman määrällisen elvytyksen tehokkuus on aika heikko. Tämä ei kylläkään ole ekonomisteille yllätys.
– Asia on juuri niin kuin Koskenkylä sanoi, Kangasharju kuittasi ja jatkoi: Näillä toimilla pidetään ehkä euroalue pystyssä. Mutta että siitä saataisiin kukoistava, niin tarvittaisiin ihan erilaista lähtökohtaa.
Kangasharju toivoi Euroopalle mallia, jossa ei mentäisi kohti liittovaltiota, vaan takaisin kohti systeemiä, jossa olisi no bailout -sääntö. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät EU:n jäsenmaat vastaisi toisensa veloista miltään osin.
– Tämä tosin vaatisi sitä, että pitäisi ensin leikata ensin Kreikan ja muiden velkataakkoja leikattaisiin ensin.
Kangasharju piti välttämättömänä, että julkinen talous saataisiin tasapainoon.
Helikopterirahaa?
– Minkälainen riski liittyy siihen, että ei ole inflaatiota ja ohjauskorot ovat nollassa tai miinuksella, toimittaja Sakari Sirkkanen tiedusteli.
Kangasharju totesi, että tilanteeseen liittyy hirveitä riskejä. Hän muistutti myös Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghin lausunnoista, joissa hän oli todennut tilanteen olevan ”kamala”.
– Meidän täytyy alkaa henkisesti valmistautua tilanteeseen, että joudutaan äärimmäisiin temppuihin, jotka näyttävät tänä päivänä mahdottomalta, Kangasharju arvioi.
Heikki Koskenkylä ei puolestaan pitänyt todennäköisenä, että ns. ”helikopterirahaan” oltaisiin menossa. Tällä tarkoitetaan mallia, jossa EKP jakaisi kansalaisten pankkitileille vastikkeetonta rahaa.
– Der Spiegel -lehdessä oli haastateltu erittäin tunnettuja saksalaisia ekonomisteja. On ehdotettu 500 euron tai 10 000 euron jakamista kaikille kansalainen. Se olisi kertaluontoinen apu, Koskenkylä kertoi.
Pysähtynyt Eurooppa
Koskenkylä näki euroalueen ongelman muistuttavat Japanin tilannetta. Maa on ollut 20 vuotta stagnaatiossa – pysähtyneisyyden tilassa. Hän ei pidä yhtäkkistä romahdusta todennäköisenä, paitsi siinä tapauksessa että Italialaisia pankkeja alkaa mennä nurin. Sen sijaan todennäköinen kehityskulku on näivettyminen.
– Ei välttämättä rysähdä. Mutta ongelma on, että kasvu näivettyy. Reaalipalkat eivät kasva, työttömyys pysyy korkeana. Tällöin seuraa se, että mitä ”Fall of the euro”-kirjassa kuvattiin – euroalue vain ei ala menestyä. Tällaisissa tilanteissa alkaa tulla erilaisia poliittisia paineita. Jos Brexit (=Britannian EU-ero) toteutuu, se on saksalle kauhea isku. Se joutuisi taistelemaan kahden tehottoman valtion, Ranskan ja Italian kanssa.
Koskenkylä ei kannata Fixitiä (=Suomen ero eurovaluutasta), mutta siihen pitää hänen mukaansa varautua ja asiaa pitää selvittää.
Talletussuoja kasvattaisi yhteisvastuuta
Ohjelmassa nostettiin esille myös se, että Suomen hallitusohjelman mukaan yhteisvastuut eivät saa kasvaa. Jokaisen jäsenvaltion pitäisi vastata vain omasta taloudestaan no bailout –periaateen mukaisesti.
Koskenkylän mukaan on mahdollista, että syksyllä Suomi joutuu ottamaan kantaa pankkiunionin yhteiseen talletussuojaan.
– Suomi ja Saksa vastustavat sitä. Siinä olisi valtava määrä yhteisvastuuta. Olisi sekä pankkien välistä yhteisvastuuta että sen kautta, että lopullisina takaajina toimisivat jäsenvaltiot, hän kuvaili.
Kuuntele Politiikkaradion ohjelma täältä >
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi ryntäsi sinisilmäisesti euroon varoituksista piittaamatta – maa oli “eräänlaisen euforian vallassa”

Suomella kaksi vaihtoehtoa: Euroero tai ajelehtiminen liittovaltioon

Euroäänestys PS-kansanedustajille omantunnon asia – Terho: ” Kansan on korkea aika saada sanoa asiassa sanansa”

Ranska suhtautuu kylmästi brexitiin

Talousnobelisti Stiglitz: Eurovaluutta on epäonnistunut ja tarpeeton

Koskenkylä: Euroopan unionin ja euroalueen synkkä syksy

Tohtorikolmikko: Euro on ehkä jo mennyttä

Nordean pääanalyytikko Ylelle: Euroa ei olisi pitänyt perustaa, eurojäsenyys on ollut Suomelle haitallinen, pankkiunioni on “mätä omena”
Viikon suosituimmat

Jari ”Suomessa ei ole katujengejä” Taponen erosi poliisin palveluksesta – perusti konsulttifirman
Sosiaalisessa mediassa kuuluisaksi tullut ylikomisario Jari Taponen on eronnut poliisin palveluksesta. Hän on perustanut oman konsulttiyrityksen, joka tarjoaa palveluksiaan muun muassa kaupungeille ja medialle. Erosta ilmoittaessaan Taponen syytti Helsingin poliisin johtoa politisoitumisesta ja poliisien vaientamisesta. Myös Taposta itseään on syytetty poliisityön politisoimisesta ja toisinajattelijoiden vainoamisesta. Tässä jutussa on yhteenveto ylikomisario Taposen värikkäästä urasta poliisina.

Antikainen: Kaasuputkimies Heinäluoman irvailu sai nolon lopun – venäläissotilaita ryömi kaasuputkissa Ukrainassa
Tiedotusvälineissä on uutisoitu tänään, että Venäjän joukot olisivat yllättäneet ukrainalaiset kaasuputken kautta Kurskin alueella viime viikonloppuna. Venäläisjoukkojen arvellaan ryömineen kaasuputken läpi kaksi päivää ja odottaneen sen sisällä vielä neljä päivää ennen nousemistaan esiin.

Pirkko Ruohonen-Lerneriltä kovaa kritiikkiä demarien Eero Heinäluomalle: “Kieroilun mestari, josta Putinkin on hänet palkinnut korkea-arvoisella mitalilla”
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.

Vihreä kupla puhkesi – akkuvalmistaja Northvolt konkurssiin
Eräs Ruotsin taloushistorian suurimmista epäonnistumisista varmistui keskiviikkona, kun akkuvalmistaja Northvolt jätti konkurssihakemuksen Tukholman käräjäoikeudelle. Tuhannet menettävät työnsä ja vihreä siirtymä kokee pahan kolauksen. Konkurssin maksajiksi joutuvat käytännössä kaikki ruotsalaiset, sillä hankkeeseen sijoitetut eläke- ja verorahat katoavat kankkulan kaivoon.

Kristittyjä vainotaan ympäri maailmaa median vaietessa – Antikainen: Sisäministeri Mari Rantanen on toiminut oikein
Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen sai tänään eduskunnan luottamuksen äänin 94–53. Vihreät esitti viime viikolla Rantaselle epäluottamusta vasemmistoliiton kannattamana. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on tyytyväinen, että Rantanen sai eduskunnan luottamuksen. Hän muistuttaa, että kristittyjä vainotaan tälläkin hetkellä useassa maassa samalla, kun media vaikenee asiasta.

Dosentti Ari Helo moittii lukion historiankirjaa: ”Halutaanko koululaisille antaa naiiviin utopistinen kuva Euroopan ulkopuolisten alueiden historiasta ennen kolonialismin kautta?”
Historioitsija ja dosentti Ari Helo antaa tanakkaa kritiikkiä lukion historian oppikirjalle Opus 6 HI6, jonka sisällössä Helo osoittaa olevan selkeitä historiallisen ajattelun puutteita. Kirjassa esimerkiksi länsimainen monikulttuurisuuskäsitys jää tunnistamatta ja historiaa kirjoitetaan eurosokeasti, eli eurooppalaisten näkökulmaa suljetaan pois.

Perussuomalaiset Opiskelijat: “Maahanmuuttajakiintiöt eivät kuulu korkeakoulujen yhteishakuun”
Jyväskylän yliopistosta kantautuu huolestuttavia uutisia. Hiljattain Ylen julkaiseman uutisen perusteella yliopistossa ollaan valmistelemassa tiettyihin koulutusohjelmiin omaa hakuväylää Suomea toisena kielenä opiskeleville. Perussuomalaisten opiskelijajärjestö pitää kannanotossaan suunniteltua positiivista syrjintää korkeakoulujen yhteishaussa älyvapaana toimintana.

Melko erikoista: Vieraskielisille oma väylä korkeakouluun – ”Yliopiston on pystyttävä vastaamaan muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa”
Suomen yliopistoja riivaa sekin epäkohta, että eritaustaiset väestönosat eivät ole samalla tavalla edustettuina korkeakouluissa. Jyväskylän yliopisto on keksinyt epäkohtaan mainion ratkaisun: tehdään suomea toisena kielenä koulussa lukeneille oma väylä yliopistoon. Näin pystytään vastaamaan “muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja muutoksiin väestörakenteessa".

Saksalta puuttuu sotilaita, aseita ja maanpuolustustahtoa – rämäkuntoinen armeija halutaan panna kuntoon satojen miljardien velkarahalla
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.

40 vuoden taistelu on ohi ja terroristijärjestö PKK laski aseensa – Suomen 16 000 kurdille avautui toivo paluusta kotiin
Kurdien terroristijärjestö PKK lopetti aseellisen taistelun Turkissa ja avasi samalla aivan uusia näkymiä maailman suurimmalle etniselle ryhmälle ilman omaa valtiota. Poliittinen ratkaisu luo pohjan kurdien valtiolliset rajat ylittävän asuinalueen rauhoittumiselle. Turvallinen tila mahdollistaa pakolaisiksi lähteneiden paluun rakentamaan kotiseutunsa ja kansansa uutta tulevaisuutta.