

YLE AREENA KUVAKAAPPAUS
Nordean pääanalyytikko Ylelle: Euroa ei olisi pitänyt perustaa, eurojäsenyys on ollut Suomelle haitallinen, pankkiunioni on ”mätä omena”
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo, että euroa ei olisi pitänyt perustaa. Eurojäsenyyden nettohyöty Suomelle on negatiivinen. Gerich oli Ylen Brysselin Kone-ohjelmassa toimittaja Maija Elonheimon haastatteltavana. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Von Gerich ei ole tyytyväinen euroalueen tilaan.
– Useimmissa Euroopan maissa talouden rakenteet ovat pielessä. Saksalla on kilpailukykyinen talous, mutta kotimarkkinat eivät toimi tehokkaasti. Saksan talouden tuottamista ylijäämistä syntyvä hyöty on vaatimatonta, eivätkä saksalaiset hyödy siitä oikein edes itsekään. Saksan ylijäämäinen kauppa tarkoittaa, että Saksa rahoittaa muiden maiden kulutusta.
Tiukka ”ei” yhteisvastuille ennen sääntöjä
Pankkiunionin synnyttäminenkin takkuilee. Siinä sillä kriisimaiden pankkien kirjanpidossa on vielä paljon vanhoja ongelmaluottoja, joita ei pyrkimyksistä huolimatta ole saatu putsatuksi.
Pankkiunionin kolme keskeistä osaa, ”pilaria”, ovat yhteinen valvonta, yhteinen ongelmapankkien selvitysmenettely ja talletussuojarahasto. Ne ovat kaikki vaikeuksissa.
Von Gerichin mukaan valvontaa ei aiemmin ole tulkittu ja toteutettu samalla tavalla kaikissa jäsenmaissa. Riittävän valvonnan aikaansaaminen tuntuu vaikealta. Jo olemassa olevien ongelmaluottojen hoitaminen takkuaa pahasti. Edes siitä, miten jatkossa syntyviä ongelmaluottoja käsiteltäisiin, ei ole yhteisymmärrystä.
Kakkospilarin eli ongelmapankkien selvittämisen osalta on jo nähty repeäminen yhteisestä käsittelymekanismista, kun Italian valtio pääomitti maan pankkeja.
Kolmospilari eli talletussuoja ei puolestaan etene, ennenkuin kaksi ensimmäistä pilaria ovat kunnossa. Jäsenmaat eivät halua olla takaamassa todennäköisimpien ongelmamaiden pankkijärjestelmiä ennenkuin ne pankit on laitettu kuntoon ja sääntökirjat ja sääntöjen noudattamisen valvonta ovat kunnossa.
Von Gerich luonnehtii pankkiunionia ”aika mädäksi omenaksi”, ja kysyy, että jos tulehtunutta osaa ei olla valmiita korjaamaan aikaisemmin, kannattaako sitä koko omenaa mennä Suomenkaan takaamaan.
Pankkiunionin von Gerich näkee kuitenkin Euroopan pitkän aikavälin tulevaisuuden kannalta tärkeänä juttuna, mutta vasta sitten, kun pankkien kunto ja niiden valvonta ovat riittävällä tasolla. Pohjoisen Euroopan harjoittama jarrutus ja kapuloiden rattaisiin lyöminen Etelä-Euroopan pyrkimyksille höllentää pankkiunionin sääntöpohjaisuutta saa von Gerichiltä kehuja.
Euroa ei olisi pitänyt perustaa, eurojäsenyyden nettohyöty Suomelle negatiivinen
Suoraan kysyttäessä olisiko euroa pitänyt perustaa, von Gerich sanoo ei. Euro perustettiin ilman välttämätöntä poliittista liittovaltiota ajatuksella, että liittovaltio perustettaisiin myöhemmin.
– Euro on tuonut Euroopassa hyviäkin ominaisuuksia osana EU:ta , vaikka se ei talousmielessä ole ollut mikään riemuvoitto.
Suomen taloudellisia menetyksiä eurojäsenyydestä von Gerich ei halua lähteä arvioimaan, mutta toteaa, että miinuksen puolelle mennään.
Seuraavan taantuman tullessa ”ollaan liemessä”
Von Gerich arvelee, että seuraava taantuma käynnistyy vuoden 2020 tietämillä Yhdysvalloissa, ja Euroopassa pian sen jälkeen. Euroopan keskuspankki ei ole kriisin käynnistyttyä ehtinyt nostaa korkoja ja tähän asti merkittävintä elvytystyökalua, velkakirjojen osto-ohjelmaa, ei ole mahdollista jatkaa.
Euroopan keskuspankki omistaa jo nyt lähes kolmanneksen Saksan valtion velkakirjoista. Koska EU:n perussopimus kieltää keskuspankkia rahoittamista valtioita, on päätetty, että keskuspankki ei saa omistaa yli kolmasosaa yksittäisen maan velkakirjoista. Tämä tarkoittaa, että seuraavassa taantumassa Euroopan keskuspankki on voimaton.
– Silloin ollaan liemessä. Tavallinenkin suhdanneluonteinen taantuma voi pitkittyä, kun rahapolitiikalla ei saada taloutta käyntiin. Se on ongelmallinen tilanne. Silloin nousevat pinnalle uudestaan pankkien ratkomattomat ongelmat esimerkiksi Italiassa ja kränä maiden välillä ehkä lisääntyy. Pitkään jatkuessaan siitä tulisi ehkä euronkin ongelma.
Hieman rauhallisempi kasvukausi on von Gerichin mielestä hyydyttänyt poliittisen päätöksenteon.
– Nyt ei ole kriisi päällä, niin ehkä tässä ei niin hirveästi tarvitse tehdä. Olen huolestunut siitä, että meillä ei löydy yhteistä visiota siitä, millainen Eurooppa halutaan saada aikaiseksi.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Väärät väitteet, vanhat valheet ja uudet eurot – kuinka markka saadaan takaisin eurosta luopumatta

Ekonomistit: Euroalueesta on vaikeaa saada menestystarinaa

Talousnobelisti Stiglitz: Eurovaluutta on epäonnistunut ja tarpeeton

Tutkijaryhmä: Jos eurovaluutta vaarantaa Suomen talouskehityksen, ulos hinnalla millä hyvänsä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää