Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo, että euroa ei olisi pitänyt perustaa. Eurojäsenyyden nettohyöty Suomelle on negatiivinen. Gerich oli Ylen Brysselin Kone-ohjelmassa toimittaja Maija Elonheimon haastatteltavana. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa.

Von Gerich ei ole tyytyväinen euroalueen tilaan.

– Useimmissa Euroopan maissa talouden rakenteet ovat pielessä. Saksalla on kilpailukykyinen talous, mutta kotimarkkinat eivät toimi tehokkaasti. Saksan talouden tuottamista ylijäämistä syntyvä hyöty on vaatimatonta, eivätkä saksalaiset hyödy siitä oikein edes itsekään. Saksan ylijäämäinen kauppa tarkoittaa, että Saksa rahoittaa muiden maiden kulutusta.

Tiukka “ei” yhteisvastuille ennen sääntöjä

Pankkiunionin synnyttäminenkin takkuilee. Siinä sillä kriisimaiden pankkien kirjanpidossa on vielä paljon vanhoja ongelmaluottoja, joita ei pyrkimyksistä huolimatta ole saatu putsatuksi.

Pankkiunionin kolme keskeistä osaa, ”pilaria”, ovat yhteinen valvonta, yhteinen ongelmapankkien selvitysmenettely ja talletussuojarahasto. Ne ovat kaikki vaikeuksissa.

Von Gerichin mukaan valvontaa ei aiemmin ole tulkittu ja toteutettu samalla tavalla kaikissa jäsenmaissa. Riittävän valvonnan aikaansaaminen tuntuu vaikealta. Jo olemassa olevien ongelmaluottojen hoitaminen takkuaa pahasti. Edes siitä, miten jatkossa syntyviä ongelmaluottoja käsiteltäisiin, ei ole yhteisymmärrystä.

Kakkospilarin eli ongelmapankkien selvittämisen osalta on jo nähty repeäminen yhteisestä käsittelymekanismista, kun Italian valtio pääomitti maan pankkeja.

Kolmospilari eli talletussuoja ei puolestaan etene, ennenkuin kaksi ensimmäistä pilaria ovat kunnossa. Jäsenmaat eivät halua olla takaamassa todennäköisimpien ongelmamaiden pankkijärjestelmiä ennenkuin ne pankit on laitettu kuntoon ja sääntökirjat ja sääntöjen noudattamisen valvonta ovat kunnossa.

Von Gerich luonnehtii pankkiunionia ”aika mädäksi omenaksi”, ja kysyy, että jos tulehtunutta osaa ei olla valmiita korjaamaan aikaisemmin, kannattaako sitä koko omenaa mennä Suomenkaan takaamaan.

Pankkiunionin von Gerich näkee kuitenkin Euroopan pitkän aikavälin tulevaisuuden kannalta tärkeänä juttuna, mutta vasta sitten, kun pankkien kunto ja niiden valvonta ovat riittävällä tasolla. Pohjoisen Euroopan harjoittama jarrutus ja kapuloiden rattaisiin lyöminen Etelä-Euroopan pyrkimyksille höllentää pankkiunionin sääntöpohjaisuutta saa von Gerichiltä kehuja.

Euroa ei olisi pitänyt perustaa, eurojäsenyyden nettohyöty Suomelle negatiivinen

Suoraan kysyttäessä olisiko euroa pitänyt perustaa, von Gerich sanoo ei. Euro perustettiin ilman välttämätöntä poliittista liittovaltiota ajatuksella, että liittovaltio perustettaisiin myöhemmin.

– Euro on tuonut Euroopassa hyviäkin ominaisuuksia osana EU:ta , vaikka se ei talousmielessä ole ollut mikään riemuvoitto.

Suomen taloudellisia menetyksiä eurojäsenyydestä von Gerich ei halua lähteä arvioimaan, mutta toteaa, että miinuksen puolelle mennään.

Seuraavan taantuman tullessa ”ollaan liemessä”

Von Gerich arvelee, että seuraava taantuma käynnistyy vuoden 2020 tietämillä Yhdysvalloissa, ja Euroopassa pian sen jälkeen. Euroopan keskuspankki ei ole kriisin käynnistyttyä ehtinyt nostaa korkoja ja tähän asti merkittävintä elvytystyökalua, velkakirjojen osto-ohjelmaa, ei ole mahdollista jatkaa.

Euroopan keskuspankki omistaa jo nyt lähes kolmanneksen Saksan valtion velkakirjoista. Koska EU:n perussopimus kieltää keskuspankkia rahoittamista valtioita, on päätetty, että keskuspankki ei saa omistaa yli kolmasosaa yksittäisen maan velkakirjoista. Tämä tarkoittaa, että seuraavassa taantumassa Euroopan keskuspankki on voimaton.

– Silloin ollaan liemessä. Tavallinenkin suhdanneluonteinen taantuma voi pitkittyä, kun rahapolitiikalla ei saada taloutta käyntiin. Se on ongelmallinen tilanne. Silloin nousevat pinnalle uudestaan pankkien ratkomattomat ongelmat esimerkiksi Italiassa ja kränä maiden välillä ehkä lisääntyy. Pitkään jatkuessaan siitä tulisi ehkä euronkin ongelma.

Hieman rauhallisempi kasvukausi on von Gerichin mielestä hyydyttänyt poliittisen päätöksenteon.

– Nyt ei ole kriisi päällä, niin ehkä tässä ei niin hirveästi tarvitse tehdä. Olen huolestunut siitä, että meillä ei löydy yhteistä visiota siitä, millainen Eurooppa halutaan saada aikaiseksi.

JUHANI HUOPAINEN