

afp lehtikuva FREDRIK VON ERICHSEN
Euroopan keskuspankilta keinot lopussa – työkalupakin pohjalla enää setelirahoitus
Euroopan keskuspankin (EKP) viime kesäkuussa ilmoittamat ja viimeksi elokuussa syventämät uudet rahapoliittiset toimet ovat herättäneet ristiriitaisia tunteita. Nyt kun alkuperäisistä ilmoituksista on saatu ajallisesti hieman etäisyyttä ja niihin on ehditty perehtyä lähemmin, ekonomistien joukossa on alkanut levitä käsityksiä, että EKP:n toimet eivät sittenkään tulisi synnyttämään haluttuja myönteisiä vaikutuksia. Mahdollisten kielteisten vaikutusten pelätään lisäksi osoittautuvan myönteisiä suuremmiksi.
Keskuspankki ilmoitti odotuksia kovemmista toimista
Suomessa pankkien ekonomistit ja analyytikot olivat aluksi toiveikkaita. Helsingin Sanomien haastattelussa 5.9.2014 Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju kehui EKP:n uusia toimia ”fantastisiksi”, ja suunsa loksahtaneen täysin auki yllätyksestä. OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen totesi EKP:n johtajan ilmoittaman tavoitteen kasvattaa keskuspankin tase vuoden 2012 tasolle olevan ”erittäin kunnianhimoinen”. EKP:n pääjohtaja Mario Draghin tavoite vaatisi EKP:n taseen kasvattamista melkein tuhannella miljardilla eurolla nykyisestä, ja Kangasharju arvioi, että EKP:n osto-ohjelmien koko voisi olla noin viisisataa miljardia euroa. Molemmat ekonomistit pitivät EKP:n toimia riittämättöminä ilman euroalueen maiden rakenneuudistuksia, minkä myös Draghi on tuonut moneen kertaan esiin.
EuroThinkTank epäilee tehoja ja korostaa riskejä
Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 10.9-2014 julkaistu Euroopan keskuspankin keinot ovat vähissä –kirjoitus on hyvin skeptinen EKP-toimien suhteen. Kirjoituksen allekirjoittajina on eurokriittisestä Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot -teoksesta tunnetun professori Vesa Kanniaisen johtaman EuroThinkTank-ryhmän (ETT) seitsemän jäsentä. ETT toteaa, että koska vakuudellisten joukkolainojen markkina on Suomessa kehittymätön, elvyttävä vaikutus jäisi meillä vähäiseksi. Lisäksi EKP:n aloittamat toimet ovat yleensä keskuspankkien toiminnassa viimeisiä oljenkorsia, mikä on sinällään jo hälyttävä signaali. ETT:n mielestä määrällisen elvytyksen eli keskuspankin taseen kasvattamisen vaikutukset reaalitalouteen ovat monien maiden kokemusten perusteella epävarmat ja mahdollisesti vähäiset, mutta niiden vaikutukset finanssimarkkinoilla ovat valtavat. Tämän takia mm. USA:n keskuspankki Federal Reserve on parhaillaan päättämässä omat taselaajennustoimensa, koska mahdollisten hyötyjen uskotaan olevan mahdollisia haittoja pienempien.
ETT suhtautuu kriittisesti siihen, että EKP on efektiivisesti siirtämässä yksityistä riskiä yritysrahoituksen osalta yhteisvastuulliseksi EKP:n taseeseen, eli käytännössä julkiselle sektorille. ETT epäilee, että suunnitellut toimet eivät nosta toivotusti inflaatio-odotuksia euroalueella, ja vaikutukset tulevat näkymään lähinnä osake- ja asuntomarkkinoilla hintojen nousuna reaalitalouden sijaan.
Epäonnistuminen nyt johtaa rajuimpiin mahdollisiin keinoihin?
Myös Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich suhtautuu pankin verkkosivuilla 12.9.2014 julkaistussa Ei näillä vielä kuuhun mennä – artikkelissa varauksellisesti EKP:n toimiin. Von Gerich arvioi, että EKP ei onnistu yltämään taseenkasvatuksessaan tavoitteeseensa, ja että inflaatio-odotukset eivät piristy näiden lukemien valossa. Positiivisena hän näkee EKP:n ilmoitusten laukaiseman euron heikentymisen valuuttamarkkinoilla, mikä helpottaa euroalueen vientivetoista elpymistä ja osaltaan vähentää deflaatiopaineita. Tärkeintä von Gerichin mielestä on, että EKP on antanut viestin, että se on tosissaan. Kun nykyiset toimet epäonnistuvat, todennäköisesti pankkien odotuksia alhaisemman TLTRO-luottokiinnostuksen takia niiden ensimmäisenä merkintäpäivänä 18. syyskuuta, markkinat alkavat ennakoida seuraavia, raskaampia toimenpiteitä EKP:lta von Gerichin mukaan. Työkalupakin pohjalla paistaa enää EKP:n valtioiden velkakirjojen osto-ohjelma eli käytännössä setelirahoitus.
TAUSTAA
Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti uusista rahapoliittisista toimista viime kesäkuun kokouksen yhteydessä. Sen jälkeen elokuun kokouksen yhteydessä EKP vielä vahvisti ja aikataulutti kyseisiä toimia. Pankkien analyytikot ja sijoitusmarkkinat ottivat ilmoitukset vastaan pääasiassa myönteisesti. Niitä pidettiin merkkinä, että keskuspankki ottaa vakavasti mannerta vaivaavan matalan inflaation ja yksityisen sektorin luottolaman, mitkä ovat yhdessä Ukrainan kriisin kanssa uhanneet kipata koko mantereen vielä nykyistä viitisen vuotta jatkunutta taantumaa syvempään deflaatiolamaan.
Merkittävänä toimia pidetään myös siksi, että EKP:n on yleisesti uskottu olevan ratkaisuissaan riippuvainen Saksan keskuspankin, Bundesbankin, näkemyksistä, sillä aiemmin Bundesbank on vastustanut useita EKP:n rahapoliittisia elvytyssuunnitelmia. Toimien siis nähdään viestivän, että tilanteen niin vaatiessa EKP on valmis toimimaan, ja että se pystyy toimimaan, Saksankin vastustuksesta huolimatta.
Nollakorkojen aikana vain keskuspankin taseella voi vaikuttaa
Rahapolitiikan keskeinen ongelma euroalueella on, että keskuspankkikorot ovat jo pitkään olleet nollan pinnassa ja nyt jopa sen alle, mutta pankkien antolainaus ei kasva ja pankkien vaatimat lainojen reaalikorot ovat edelleen korkeat. Kun keskuspankin korkomuutoksilla ei enää ole vaikutusta, jäljelle jäävinä vaihtoehtoina ovat keskuspankin tekemät erilaisten finanssi-instrumenttien osto-operaatiot sekä keskuspankin liikepankeille myöntämien luottojen vakuuskäytäntöjen höllentäminen. On epäselvää, mitä keskuspankin pitäisi ostaa, ja mitä vaikutuksia sillä olisi inflaatio- ja pankkiluototuksen näkymiin. Varmaa on vain, että keskuspankkien ostotoimet tai vakuuskäytännöt siirtäisivät yksityistä riskiä yhä enenevässä määrin keskuspankin kautta kaikkien euromaiden kontolle yhteisvastuullisesti.
Kolmen konstin ohjelma
EKP:n viimeiset toimet ovat tiivistetyssä muodossa kolmiosaiset: TLTRO-luotot, ABS-ohjelma ja negatiiviseksi lasketut talletuskorot. TLTRO on pankeille keskuspankin myöntämää pitkäaikaista matalakorkoista luottoa. Pankkeja yritetään ohjata lainaamaan TLTRO-rahat eteenpäin yksityisen sektorin käyttöön, sillä lainaehdot ovat pankeille edullisemmat, mikäli ne luotottavat yrityksiä ja kotitalouksia (ei kuitenkaan asuntolainoina), kuin jos ne luotottavat euroalueen valtioita.
ABS-ohjelmassa EKP ostaa omaisuusvakuudellisia arvopapereita, eli käytännössä reaalivakuuksia vastaan tehdyistä lainoista kasattuja lainakoreja. ABS-luotoilla on huono maine finanssikriisin jäljiltä, koska pankit paketoivat tuolloin kyseenalaisia lainoja paketeiksi ja myivät ne sijoittajille, jotka kärsivät lopulta mittavat tappiot. Tämä tappoi sekä sijoittajien että pankkien mielenkiinnon ABS-tuotteita kohtaan, ja niiden markkinat ovat Euroopassa hyvin pienet. EKP toivoo, että osto-ohjelmallaan se saisi koko ABS-markkinan kasvamaan ja siten helpottaisi luotonvälitystä yksityiselle sektorille euroalueella.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Jan von Gerich Aki Kangasharju Reijo Heiskanen TLTRO EuroThinkTank Mario Draghi Vesa Kanniainen Setelirahoitus EKP rahapolitiikka
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Seksuaalista väkivaltaa Saksassa torjuvat uimahallijulisteet saavat kritiikkiä – kuvissa ahdistelijoiksi esitetään valkoisia naisia ja miehiä
Kahdeksan alaikäistä tyttöä on joutunut seksuaalisen ahdistelun kohteeksi Saksan Gelnhausenin ulkouimalassa. Epäiltyinä on neljä syyrialaista miestä. Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua Saksan uimahallien turvallisuudesta. Samalla Kölnin kaupungin uimahalleihin asennetut seksuaalisesta väkivallasta varoittavat julisteet ovat joutuneet arvostelun kohteeksi, sillä niiden katsotaan esittävän ahdistelijoina sellaisia ryhmiä, jotka tilastojen mukaan syyllistyvät näihin tekoihin kaikkein harvimmin.

Antikainen: Purra pisti komission herroille luun kurkkuun Brysselissä
Euroopan komissio on jälleen nostanut esiin ajatuksen uudesta EU:n yhteisvelasta. Toisin kuin vuonna 2021, jolloin valtiovarainministerinä toiminut keskustan Annika Saarikko hyväksyi EU:n elpymispaketin mukisematta, nyt valtionvarainministerinä on Riikka Purra, joka pisti Brysselissä EU-herroille luun kurkkuun ja sanoi: ei käy.

Päivän pointti: Vanha valtamedia torjuu avoimen keskustelun – vetäytyi turvalliseen tilaan suojelemaan omia kehyskertomuksiaan

Teemu Keskisarja: Seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta pitää ohjata riippumattomille ja puolueettomille medioille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja esittää Yleisradion kutistamista siten, että seuraavalla hallituskaudella osa Yle-verosta ohjattaisiinkin riippumattomille ja puolueettomille medioille. - Yle-veron maksajat jatkossa valitkoot itse rahoituskohteita omissa veroilmoituksissaan, Keskisarja linjaa.

Antifaa epäillään aseellisesta hyökkäyksestä viranomaisia vastaan Teksasissa
Vasemmistolainen vihapuhe on johtanut aseelliseen väkivaltaan Yhdysvalloissa. Rajaturvallisuutta valvovia viranomaisia vastaan on viime päivinä tehty kaksi aseellista hyökkäystä. Ensimmäisen suoritti Antifan iskuryhmä, jossa oli mukana useita transnaisia. Toisessa yhteenotossa yksittäinen hyökkääjä menetti henkensä.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Suomi ei hyväksy uutta EU-yhteisvelkaa – ”Me emme kannata tällaisia järjestelyjä, me vastustamme niitä”
Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että epävirallista yhteisvelkakeskustelua on jo käyty tällä viikolla euroryhmässä. Purran mukaan Suomen hallituksen kanta asiaan on selvä: uutta yhteisvelkaa ei hyväksytä. - Jo hallitusohjelmaan on selvästi kirjattu, että Suomi edellyttää jokaisen jäsenmaan kantavan vastuuta omista veloistaan ja taloudestaan.

Iranilaisjohtaja käynnisti varainkeruun Trumpin ja Netanjahun salamurhaa varten: ”Tätä tehdään Euroopassa 10–20 miljoonalla dollarilla”
Kovan linjan iranilainen islamistijohtaja Abdolmajid Kharaghaani on ilmoittanut sosiaalisessa mediassa varainkeruukampanjasta Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun tappamiseksi. Myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n pääjohtaja Rafael Grossin pää on pölkyllä - hänelle vaaditaan teloitusta Iranin valtionmediassa.

Poliittinen myrsky Teksasin tulvien ympärillä yltyy: Lastenlääkäri sai potkut mauttoman somepäivityksen vuoksi
Teksasin tuhoisat tulvat ovat synnyttäneet Yhdysvalloissa paitsi valtavan inhimillisen tragedian, myös kiivaan poliittisen keskustelun. Useat liberaalit vaikuttajat ja demokraattisen puolueen keskeiset henkilöt ovat joutuneet rajun arvostelun kohteeksi syytettyään presidentti Donald Trumpia ja republikaanipuoluetta tulvien aiheuttamista vahingoista ja kuolemista.
Uusimmat

Ansiotuloverotuksen vähennykset tasaavat tulonjakoa Suomessa

Perussuomalaisten kannattajat erottuvat kaikkein menokriittisimpinä
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää