EU:n mahtimaiden kaksi naispääministeriä, Italian Giorgia Meloni ja Tanskan Mette Frederiksen vaativat 10. elokuuta sosiaalisessa mediassa julkaistussa yhteisviestissä EU:lta kovempia toimia laitonta maahanmuuttoa vastaan. Ajankohta ei ole sattumaa. Espanjan Pohjois-Afrikassa sijaitsevalle Ceutan alueelle saapui heinäkuun lopulla suuri joukko siirtolaisia, ja Italia vastasi ottamalla käyttöön valikoivat rajatarkastukset.
Pääministerit kirjoittavat, ettei kukaan voi kiistää laittoman maahanmuuton kielteisiä vaikutuksia: rikollisuuden kasvua, julkisiin palveluihin kohdistuvaa painetta ja kansalaisten luottamuksen rapautumista.
– Erityisen vakavaa on, kun laittomat maahanmuuttajat, joilla ei ole oikeutta jäädä maihimme, tekevät väkivaltarikoksia, käyvät huumekauppaa tai syyllistyvät seksuaaliseen väkivaltaan, Meloni ja Frederiksen kirjoittavat.
Pääministerit: käännytyksiä lisättävä
Pääministerien mukaan tavalliset ihmiset ovat maksaneet liian korkean hinnan hallitsemattomasta maahanmuutosta liian pitkään. He katsovat onnistuneensa muuttamaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintaa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten osalta.
Siksi käännytyksiä on heidän mukaansa nyt lisättävä. Seuraava askel on palautuskeskusten perustaminen Euroopan ulkopuolisiin kolmansiin maihin.
Kannanotto ei rajoitu laittomaan maahantuloon. Meloni ja Frederiksen sanovat olevansa ylpeitä Euroopan kristillisestä kulttuuriperinnöstä ja haluavansa suojella sitä. He odottavat, että myös laillisesti maassa asuvat kunnioittavat eurooppalaisia arvoja eivätkä yritä tuoda tilalle elämänmalleja, joita eurooppalaiset eivät jaa.
Tanskan luvut osoittavat linjan toimivan
Frederiksenin kanta ei yllätä. Tanskan sosiaalidemokraatit kiristivät maahanmuuttopolitiikkaansa jo edellisellä vuosikymmenellä ja asettivat tavoitteeksi nolla turvapaikanhakijaa.
Tanskan maahanmuutto- ja kotouttamisministeriön mukaan maassa jätettiin viime vuonna 1 961 turvapaikkahakemusta. Se on kolmanneksi vähiten sitten vuoden 1998. Huippuvuonna 2015 hakemuksia jätettiin 21 316. Turvapaikkaperusteisia oleskelulupia myönnettiin 875, mikä on vasta neljäs kerta vuoden 1983 jälkeen, kun luku jää alle tuhannen. Ministeriön mukaan hallitus on toteuttanut yli sata ulkomaalaispolitiikan kiristystä. Valtaa demarit eivät linjanmuutoksessa menettäneet. Frederiksen jatkaa pääministerinä myös helmikuun 2026 vaalien jälkeen, ja puolue on säilyttänyt työväenluokkaisen äänestäjäkuntansa.
Suomen SDP ei suostu myöntämään tosiasioita
Suomessa kehitys on ollut päinvastainen. SDP äänesti eduskunnassa vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa pysyvien oleskelulupien kiristyksiä vastaan.
Puolue esitti joulukuussa 2024 eduskunnan talousarviokäsittelyssä pakolaiskiintiön kaksinkertaistamista. Puheenjohtaja Antti Lindtman on vaalitenteissä sanonut, ettei halua lisää humanitaarista maahanmuuttoa, mutta puolueen sisältä on viestitty toista.
SDP:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto ilmoitti samantien olevansa pettynyt tanskalaisen aatesisarensa toimintaan.
”Vasemmisto helisee, muut kiittelevät”
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja puolestaan Joakim Vigelius kiitteli EU:n naispääministerien kannanottoa:
— Poikkeuksellista. Tanskan Frederiksen ja Italian Meloni julkaisivat Instagramissa kannanoton maahanmuuton rajoittamiseksi ja maidensa suojelemiseksi. Kommenteissa vasemmisto helisee ja muut kiittelevät, Vigelius kirjoitti.
Vigelius on jo aiemmin esittänyt, että SDP ottaisi maahanmuuttopolitiikassa oppia Tanskan sosiaalidemokraateilta.
Asetelma on SDP:lle hankala. Kun oma aatesisar Kööpenhaminassa asettuu Melonin rinnalle, argumentti tiukan maahanmuuttopolitiikan ”äärioikeistolaisuudesta” menettää pohjansa.
Jäljelle jää kysymys, jota SDP ei ole halunnut esittää itselleen: jos Tanskan sosiaalidemokraatit pystyivät korjaamaan linjansa menettämättä valtaansa, mikä estää Suomen sosiaalidemokraatteja tekemästä samaa?