LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Suomessa toimii Turkin uskonnollisten asioiden viraston, Diyanetin (Diyanet İşleri Başkanlığı), alaisuudessa yhdyskunta, joka rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin vuonna 2017 nimellä Suomen Islamilainen Diyanet Yhdyskunta – Finlandiya Diyanet Islam Cemaati.
Yhdyskunta kertoo verkkosivuillaan, että se ”toimii Turkin uskonnollisten asioiden presidentin ohjauksen alaisena”. Sillä on verkkosivujensa mukaan yli tuhat jäsentä. Yhdyskunnan imaamiksi verkkosivu nimeää Zeki İşcanin. Ilmoitettu kotipaikka on Helsinki, käyntiosoite Vantaalla.
Yhdyskunta kertoo koordinoivansa ”liitännäisyhteisöjensä” uskonnollista, kulttuurista ja sosiaalista toimintaa koko Suomessa, myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Diyanet-yhdyskunta ei esiinny opetus- ja kulttuuriministeriön uskonnollisten yhdyskuntien yleisavustuksen jakolistalla vaan se toimii kokonaan suomalaisen valtionavustusjärjestelmän ulkopuolella.
Turkin valtio rahoittaa Diyanetin toimintaa globaalisti, ja rahoitus on kasvamassa. Turkin hallitus esitti Diyanetille 130,1 miljardin liiran budjettia (noin 3,8 miljardia dollaria) vuodelle 2025.
Nordic Monitor -sivuston syyskuussa 2026 julkaiseman tiedon mukaan Diyanetin budjetti on nousemassa edelleen: 174,4 miljardiin liiraan (noin 3,6 miljardia dollaria) vuonna 2026 ja 229,1 miljardiin liiraan (noin 4,7 miljardia dollaria) vuonna 2027 — kasvua 31,4 prosenttia.
Liiran kurssi dollariin nähden on erittäin epävakaa, joten dollarimääräiset luvut ovat vain suuntaa-antavia kirjoitushetken kurssilla laskettuina.
Valtaosa Diyanetin budjetista kuluu henkilöstökuluihin. Virastolla on yli 150 000 uskonnollisia tehtäviä hoitavaa työntekijää Turkissa ja ulkomailla. Se hallinnoi Turkissa noin 93 000 moskeijaa.
Yhdyskunnan sääntöjen mukaan se järjestää uskonnollisten palveluiden lisäksi opetusta, kulttuuritoimintaa, nuorisotyötä sekä sosiaalista neuvontaa. Yhdyskunta ylläpitää moskeijatoimintaa, järjestää uskonnollisia juhlatilaisuuksia ja koordinoi paikallisyhteisöjensä toimintaa eri puolilla Suomea. Se myös avustaa hautausjärjestelyissä sekä pyhiinvaelluksiin liittyvissä käytännön järjestelyissä.
Yhdyskunnan omien sääntöjen mukaan sen uskonnollisia työntekijöitä voidaan hankkia Turkin valtion uskontovirastolta Diyanetilta. Samoissa säännöissä todetaan, että yhdyskunnalla on oikeus perustaa paikallisia seurakuntia eri puolille Suomea ja että sen toiminta on kytketty pohjoismaiseen Diyanet-verkostoon.
Julkisista asiakirjoista käy näin ollen ilmi toiminnan organisatorinen yhteys Turkin valtiolliseen uskontohallintoon, mutta yhdyskunnan Suomessa käyttämän rahoituksen lähteet eivät ilmene yhtä selvästi.
Diyanet kouluttaa ja lähettää imaameja ulkomaille laajassa mittakaavassa. Saksassa sen kattojärjestö DİTİB hallinnoi yli 900 moskeijaa. Diyanet on viime vuosina sijoittanut uskonnollisia virkamiehiä kymmeniin maihin sekä suunnittelee uusia toimipisteitä muun muassa Bostoniin, Miamiin ja Montrealiin.
Useat Euroopan maat ovat viime aikoina tiukentaneet valvontaansa Diyanet-kytköksisiin organisaatioihin. Saksan sisäministeriö vaati syyskuussa 2025 Diyanetia ottamaan selvästi etäisyyttä ääriliikkeiden retoriikkaan sen jälkeen, kun eräässä sen tilaisuudessa oli viitattu ”globaaliin jihadiin”.
Saksa on perustanut omia imaamikoulutusohjelmiaan vähentääkseen riippuvuutta Turkista lähetetyistä imaameista. Ranska ja Itävalta ovat kiristäneet uskonnollisten instituutioiden ulkomaisen rahoituksen läpinäkyvyysvaatimuksia, ja samanlaisia toimia on laajennettu Alankomaihin ja Belgiaan.
Usea maa on myös jäädyttänyt Diyanet-sidoksisten organisaatioiden pankkitilejä.
Pohjoismaita tai Suomea ei mainita näissä katsauksissa. Toistaiseksi ei ole julkista tietoa siitä, että Suomen viranomaiset olisivat kohdistaneet vastaavaa valvontaa Suomen Islamilaiseen Diyanet Yhdyskuntaan tai sen rahoitukseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Turun Islamilainen Kulttuurisäätiö on toistuvasti maininnut ulkomaisen rahoituksen yhtenä vaihtoehtona moskeijahankkeensa rahoittamiseksi, käy ilmi säätiön viime vuosien tilinpäätöksistä. Turun ensimmäinen moskeijahanke ja Helsingin suurmoskeija kaatuivat aikanaan juuri kyseenalaisen ulkomaisen rahoituksen vuoksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuosittain islamilaisia yhdyskuntia yleisavustuksilla, ja muslimijärjestöt saavat rahaa myös STEAn kautta. Osa tuesta on päätynyt ulosottoon. Yhteisöjen ulkomainen rahoitus jää suurelta osin pimentoon.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen peräänkuuluttaa tiukkoja toimia Europolin tuoreiden terrorismitilastojen valossa. Koponen muistuttaa veristen hyökkäysten olevan suoraa seurausta epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, joka on päästänyt länsimaisia arvoja ja lakeja halveksivat ihmiset Euroopan maaperälle.
Perussuomalaisten Joakim Vigeliuksen mukaan maahanmuuttopolitiikassa ei voida edetä sillä periaatteella, että tosiasioista tulee vaieta, jos joku kokee ne epämiellyttäviksi. Tämä ei miellytä SDP:n Eveliina Heinäluomaa.
Perussuomalaisten Joakim Vigelius arvostelee SDP:n uutta maahanmuuttoavausta. Vigeliuksen mukaan demarit esittävät nyt tiukempaa linjaa, vaikka puolue ei puutu itse haitallisen maahanmuuton määrään ja väyliin. Vigelius toteaakin, että SDP:n tiukentamisesitykset ovat vedätystä. Sen sijaan perussuomalaisten hallituksessa ajamat maahanmuuton kiristykset ovat jo toteutuneet.
Valtaväestölle vieraan uskonnon tavat ja rituaalit hiipivät Englannin arkeen ilmeisen hyvää tarkoittavien toimien myötä. Muslimipoliisit haluaisivat koko virkakunnan osallistuvan ramadanin paastoon, jotta työtoverit ymmärtäisivät uskonnon merkityksen muslimeille. Toisaalta kukaan ei tiettävästi ole vastavuoroisesti ehdottanut joulukinkun tarjoamista vieraan uskonnon edustajille vuoden pimeimpänä aikana kristittyjen tapoihin tutustumiseksi.
Islamistien massamittainen päästäminen Eurooppaan koituu vielä Euroopan tuhoksi. Tämä tapahtuu, kun avoimet länsimaat avaavat ovensa islamistiselle ideologialle, joka valtaan päästessään hylkää avoimuuden periaatteet ensimmäisenä, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Berliinissä Pride-juhlaan tehdystä islamistisesta terrori-iskusta etsitään libanonilaistaustaista Saksan kansalaista 21-vuotiasta Abdoul Balloutia. Hänet tunnetaan yhteyksistään radikaaliuskonnollisiin islamistisiin piireihin. Kaikki Pride-tilaisuudet on Berliinissä peruttu. Asemien, lentokenttien ja rajojen valvontaa on tehostettu. Ministeri pelkää uusia iskuja.
Tanskan maahanmuuttoministeri Morten Bødskov on ilmoittanut suunnitelmista kieltää islamilainen rukouskutsu. Ministerin mukaan osa Tanskasta on alkanut muistuttaa Islamabadin esikaupunkia.
Viikon suosituimmat
Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisojärjestöille jakamat tuet paljastavat yli kymmenen vuotta kestäneen rakenteellisen epäsuhdan, jolla pönkitetään vanhojen valtapuolueiden asemaa Suomessa.
Ruotsin valtiopäivävaaleissa on paljastunut vasemmistopuolueen mahdollinen vaalivilppi. Taalainmaalla voidaan siten joutua uusiin vaaleihin. Vaalipiirissä on 224 000 äänioikeutettua, joten valtakunnallinen tiukka vaalituloskin voi mennä uusiksi.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lupaa taksialalle kauan kaivattua kunnianpalautusta. Pahamaineinen Bernerin taksiuudistus romutti arvostetun toimialan, mutta nyt sen tilalle tulee tiukempi koulutus, valvonta ja vihreät rekisterikilvet.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii sosiaaliturvaministeri Karoliina Partasta (kok.) jatkamaan ulkomaalaisten sosiaaliturvan ehtojen kiristämistä. Antikainen on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen sosiaaliturvaministerin vastattavaksi.
AfD voitti osavaltiovaalit Mecklenburg-Etupommerissa ja vasemmistopuolue Linke Berliinissä. Molemmat saivat ennakkotuloksen perusteella huomattavasti enemmän ääniä kuin edellisvaaleissa. Liittokansleripuolueelle CDU:lle tuli kummassakin vaalissa historiallinen tappio.
Iltalehti kertoo Kelan tuoreiden tilastojen perusteella hurjia tietoja perustoimeentulon saajista. Vieraskielisten osuus tuensaajista on noussut 37,6 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla yliedustus on vielä selvästi voimakkaampaa: Espoossa ja Vantaalla yli 60 prosenttia tuensaajista on vieraskielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä on alle 30 prosenttia.
Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii Oulun seudun lehteä Kalevaa valheellisista väitteistä perussuomalaisten vaalilupauksista. Purra sanoo, että lehti toistaa keskustan levittämää tarinaa euron bensasta, jota perussuomalaiset eivät ole koskaan luvanneet.
Sosiaalisessa mediassa nousi myrsky, kun demareihin kytköksissä olevan Kansan Sivistysrahaston toimitusjohtaja nouti 92-vuotiaan Kaino Nurmisen sairaalan geriatriselta osastolta pankkiin lahjoittamaan säätiölle 100 000 euroa. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen paheksuu sitä, että kuka tahansa pystyy noutamaan ikäihmisen sairaalasta pankkiin tekemään mittavia lahjoituksia edustamalleen säätiölle.
Italia aikoo poistaa vuoden 2027 ajalta ajoneuvoveron yli 14 miljoonalta autolta ja moottoripyörältä, ja käyttää tähän EU:n elpymisvälineestä peräisin olevia rahoja. Perussuomalaiset varoittivat jo vuonna 2021 EU:n elpymisvälineestä ja vastustivat sen hyväksymistä eduskunnassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius avasi eduskunnan budjettikeskustelun rajulla hyökkäyksellä oppositiota ja Sanna Marinin hallituksen perintöä vastaan. Vigelius puolusti hallituksen verokevennyksiä ja tiukkaa kulukuria sekä tyrmäsi opposition vaihtoehdot pelkkänä rahareikänä ja talouskasvun jarruna.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
